saannot/säännöt.md

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
----------------------------------

Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen
kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.

Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
--------------------------------

Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana
päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi
puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita valtiollisiin vaaleihin, joita ovat mm.
europarlamentti-, eduskunta-, ja kuntavaalit sekä presidentinvaali.

Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan
ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue
vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon avoimuuden ja
demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja
korjausta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:

1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
5. asettaa ehdokkaita vaaleihin

Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista
kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja
arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa
liittyvää julkaisutoimintaa.

Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
jäsenille.

3 § Jäsenet
-----------

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity
yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.

Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta
kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.

Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet
hyväksyy puoluehallitus.

4 § Toimielimet
---------------

Yhdistyksen toimielimet ovat puoluevaltuusto, hallitus ja välimieslautakunta.
Toimielimien toimikausi on aina kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen
kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.

Puoluehallitus sekä välimieslautakunta valitaan parillisina vuosina ja
parittomina puoluevaltuusto.

5 § Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
---------------------------------------

Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa.

Johtosääntöihin kuuluvat:

- toimielinten työjärjestykset,
- puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
- ehdokasasettelujärjestys,
- välimiesmenettelysäännöt,
- mahdollisesti muut johtosäännöt.

Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja
äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy
puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.

Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja
vaalijärjestyksenä.

Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä
johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai
keskenään.

Puolueen sisäinen normihierarkia on:

1. nämä säännöt,
2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen
   periaateohjelma,
3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.

§ 6 Päätöksenteon yleiset periaatteet
-------------------------------------

Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä myös
kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.

Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös
puoluekokouksen ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen
kokous- ja äänestysjärjestys niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa
yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja äänestysjärjestys.

Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida päättää yhdistyslain 23 §
mainituista asioista:

1) puolueen sääntöjen muuttamisesta;
2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen
   toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
3) puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston
   työjärjestyksestä;
4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan
   valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
6) yhdistyksen purkamisesta.

7 § Äänioikeutetut jäsenet
--------------------------

Yhdistyksen kokouksissa ja jäsenäänestyksissä on jokaisella varsinaisena
jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. Jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ole maksanut
viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan hallituksen ohjeistamalla tavalla.

Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:

1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla
   vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla
   vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa
päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu
hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.

Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
äänioikeusrajoituksia.

8 § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
-------------------------------------------------------

Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:

1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen
   muun jäsenen tuki.
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin
   vastaus kohtuullisessa ajassa.
4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta välimieslautakunnalle.

Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa
sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen ja
puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.

Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin
kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.

9 § Jäsenaloite
---------------

Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki:

-  yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä
   varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
-  yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä
   sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin tulevalla puoluekokouksella.

Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
jäsenaloitteiden pätevyysvaatimuksia.

10 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
-------------------------------------

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.

11 § Tilikausi ja tilintarkastus
--------------------------------

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien
tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta
puoluevaltuustolle.

12 § Yhdistyksen kokoukset
--------------------------

Puolue pitää varsinaisen kokouksen 5–90 päivää ennen kunkin puoluehallituksen
tai -valtuuston toimikauden päättymistä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus
katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3)
puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian
käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden
kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä muitakin perusteita
ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai
kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
henkilövaaleissa, hänen on:

1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
   ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.

Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole
toisin määrätty, kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut
yli puolet annetuista äänistä.

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa
ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

13 § Hallitus
-------------

Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.

Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.

Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen hallituksen
vaalia päättää, että valittavan hallituksen toimikausi on lyhyempi. Hallituksen
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan
yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.

Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen
estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan
aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan
yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

14 § Puoluevaltuusto
--------------------

### Puoluevaltuuston valitseminen
Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat
puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä
piiriyhdistysten valitsemat jäsenet ja varajäsenet. Jokaisella
piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja
enintään 2 henkilökohtaista varajäsentä.

Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä,
jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.

Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
määräämässä järjestyksessä.

Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston varsinaisen
jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden pituus on
kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta
välittömästi puolueen hallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.

Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.

Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston
puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.

Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto
voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää
uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
loppuajaksi.

Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston jäsenet
voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös sähköisessä
jäsenäänestyksessä. Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista
puoluevaltuuston jäsenistä säädetään, soveltuu myös sähköisessä
jäsenäänestyksessä valittuihin puoluevaltuuston jäseniin.

### Puoluevaltuuston tehtävät
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:

- seurata hallituksen toimintaa ja 8 §:ssä tarkoitettujen jäsenten
  osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
- hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen
  toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
- päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai
  kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun
  omaisuuden luovuttamisesta
- tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.

Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:

1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
   hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai
   tilintarkastusyhteisö
3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.

### Puoluevaltuuston koolle kutsuminen
Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilintarkastajat valitaan,
tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään puoluevaltuuston
kokouksessa heinä-elokuussa.

Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto
tai sen puheenjohtaja.

Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
puoluevaltuuston jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii.

Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä,

- puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
  puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä
- äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä
- äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
  arpa.

Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja
varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen
kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

15 § Välimieslautakunta
-----------------------

Puolueella on välimieslautakunta. Välimieslautakunnalla on 3–7 jäsentä, jotka
valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
Välimieslautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan hallituksen tai
puoluevaltuuston jäseninä.

Välimieslautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.

Välimieslautakunnan jäsen tai koko välimieslautakunta voidaan puoluekokouksessa
tai sähköisessä jäsenäänestyksessä vaihtaa, erottaa, tai välimieslautakuntaa
täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
loppuajaksi.

Välimieslautakunnan tehtävänä on:
- ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
- tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
- päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.

Välimieslautakunnan toimintaa ohjaavat puolueen välimiesmenettelysäännöt ja
välimieslautakunnan työjärjestys.

16 § Piiriyhdistykset
---------------------

Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity
yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen
varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen
asuinpaikkansa mukaan.

### Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta

Piiriyhdistyksen tehtävänä on:

1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi
   ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta
   vaalipiirissä
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata
   puolueen kuntavaalikampanjasta
4. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.

17 § Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
--------------------------------------

Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.

Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.

18 § Vaalin toteuttaminen
-------------------------

Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää, vaalit toteutetaan
seuraavasti.

Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan
ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan
toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun
täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.

Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun
suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta
äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.

Äänet lasketaan seuraavasti:

1.  Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
2.  Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
    ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
3.  Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu,
    karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään
    äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.

Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus,
ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen
toteuttamista.

19 § Jäsenistön veto-oikeus
---------------------------

Minkä tahansa puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä,
mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta on
sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano
keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.

20 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
-------------------------------------

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti
hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen
kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Välimieslautakunta voi hallituksen esityksellä erottaa jäsenen yhdistyksestä,
jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt
täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa
haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää
välimiesvaltakunta hallituksen tai puoluevaltuuston esityksestä.

Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.

21 § Liittymis- ja jäsenmaksu
-----------------------------

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja
vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen
puoluevaltuusto.

Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi
jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.

22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
----------------------------------------------------

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai
yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen
edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen
tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

23 § Siirtymäsäännökset
-----------------------

Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta
kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 25.9.2020
voimassa olevien sääntöjen mukaan.