saannot/korjauskehotus/Pölösen_vastaus

84 lines
4.2 KiB
Plaintext
Raw Normal View History

2021-09-24 13:12:10 +03:00
Hyvä Marek Nečada
Olemme vastauksestanne tutkineet vain erikseen ilmoittamanne korjatut kohdat.
Varsinainen korjaus koko sääntöjen osalta tehdään kun saamme virallisen
vastauksen korjauspyyntöömme.
4§ vaikuttaa olevan kunnossa
6§ Yhdistyslaki 17§ Puoluekokouksessa jäsenet käyttävät päätösvaltaansa
kokouksessa. Yhdistyslaki 18§, Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa
kokouksessa. Päätöksiä ei siis voida tehdä kokouksen ulkopuolella.
yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen
säännöissä on määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu.
Jäsenäänestys voi koskea vain säännöissä erikseen mainittuja asioita.
Pyydämme huomioimaan että sähköisestä äänestyksestä/jäsenäänestyksestä on
määräyksiä useissa pykälissä.
YhdL 25 § koskee keskeistä yhdistyksen jäsenen oikeutta, jäsenen äänioikeutta.
Äänioikeuden merkitys on niin jäsenoikeutena kuin päätäntävallan käyttämisen
perustanakin siksi huomattava, että laissa on pyritty sääntelemään
yksityiskohtaisesti sen käyttämistä ja rajoittamista.
Äänioikeudesta ei voida määrätä kokous- ja äänestysjärjestyksessä. Yhdistyslain
25§ edellyttää että äänioikeudesta määrätään säännöissä.
Jokaisella äänioikeutetulla on yhdistyksessä yksi ääni, jollei säännöissä ole
toisin määrätty. Jos jäsenen äänioikeus halutaan evätä jäsenmaksuvelvollisuuden
laiminlyömisen perusteella, säännöissä on määrättävä, kuinka pitkän ajan
kestänyt laiminlyönti voi estää äänioikeuden käyttämisen.
9§ Oikeuskirjallisuuden mukaan (Yhdistysoikeus, Halila, Tarasti s 363)
Aloiteoikeudesta määrätään säännöissä, ei alemman asteisissa määräyksissä.
Aloiteoikeus ja esityksenteko-oikeus kuuluvat yhdistyksen jäsenten
hallinnoimisoikeuksiin. Niistä ei ole laissa säännöksiä, minkä vuoksi on
noudatettava jäsenoikeuksia koskevia yleisiä periaatteita. Säännöissä voidaan
määrätä näidenkin jäsenoikeuksien käyttämisestä.
Aloiteoikeuden ei tarvitse välttämättä kuulua jokaiselle jäsenelle
yksilöllisesti. Säännöissä voidaan määrätä, että kokouskutsuun ja esityslistaan
on otettava vain sellaiset ehdotukset, joiden takana on tietty määrä yhdistyksen
jäseniä.
12§ Yhdistyslain 27§ määrää että päätöksentekojärjestys on säännöissä.
Täydentävät määräykset sekä ehdotusten tekeminen, äänestysjärjestyksen
hyväksyminen ja muu menettely ennen päätöksentekoa jäävät mahdollisten sääntö-
ja muiden määräysten sekä kokouskäytännön varaan.
Päätöksentekojärjestyksestä ei voida määrätä kokous- ja äänestysjärjestyksessä.
13§ määräyksessä jonkin verran tulkinnanvaraisuutta kun toimikausi pitää olla
säännöissä. Jos puoluehallitus valitaan meneillään olevan toimikauden
loppuajaksi olisi selkeää mainita että se koskee tilanteita jossa hallitus on
eronnut tai erotettu.
14§ Puoluevaltuuston valinnassa on ristiriitaisia määräyksiä siitä mikä
toimielin heidät valitsee. Ensimmäisessä momentissa puoluevaltuuston valitsee
puoluekokous. Jäljempänä mainitaan että heidät voidaan valita, vaihtaa tai
erottaa kokouksen sijasta jäsenäänestyksessä.
15§ toimivaltajako jäsenen erottamisessa (oikeuskirjallisuus, Yhdistysoikeus,
Halila, Tarasti s. 248
Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että erottamisesta päättää hallitus tai
että siitä päättävät valtuutetut taikka että päätös tehdään jäsen- tai
liittoäänestyksellä. Nämä päätöksentekotavat ovat hallituksen esityksen mukaan
esimerkkejä siitä, miten asiasta voidaan määrätä yhdistyksen säännöissä (HE s.
34). Luettelo vaikuttaa kuitenkin tyhjentävältä toimivaltajakoa ajatellen.
YhdL 15.1 §:ää ei ole kirjoitettu sillä tavoin, että esitetystä kannasta
voitaisiin poiketa.
16§ vaikuttaa olevan kunnossa
19§ Jäsenäänestykseen menevät asiat on mainittava säännöissä vrt aiempi korjaus.
Yhdistyslaki ei tunne veto-oikeutta. Tämän asian tutkiminen vie enemmän aikaa ja
tutkimme sen myöhemmin. odotamme ensin miten puolue ratkaisee kysymyksen koskien
jäsenäänestykseen tulevia asioita.