Browse Source

Sääntöjen kopio analyysiä varten.

mmn/voimassaolevat_md
Marek Nečada 1 year ago
parent
commit
0315e11e06
  1. 494
      analyysi.md

494
analyysi.md

@ -0,0 +1,494 @@
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
----------------------------------
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
suomi.
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
--------------------------------
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella
luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja
ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
jäsenille.
3 § Jäsenet
-----------
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
------------------------------------
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
erottamisesta päättää hallitus.
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
----------------------------
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
osalta erikseen puoluevaltuusto.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
yksityishenkilöille.
6 § Hallitus
------------
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
------------------------------------
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
kaksi yhdessä.
8 § Tilikausi ja tilintarkastus
-------------------------------
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
kokousta hallitukselle.
9 § Yhdistyksen kokoukset
-------------------------
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
vuosina) touko-heinäkuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
on esitetty hallitukselle.
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
edellytä äänestämään asian puolesta.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
henkilövaaleissa, hänen on:
1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla kokouksen aikana.
10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
-------------------------------------------
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
sähköpostitse.
11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat
-----------------------------------
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
6. valitaan tässä järjestyksessä:
- hallituksen puheenjohtaja
- 1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
- hallituksen muut varsinaiset jäsenet
- hallituksen varajäsenet
- puoluevaltuuston puheenjohtaja
- puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
- puoluevaltuuston varajäsenet
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
----------------------------------------------------------------------
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
kokouksen aikana.
11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
------------------------------------------------------------------------------------
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
kalenterivuodelle
6. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
12 § Piiriyhdistykset
---------------------
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
------------------------------------------
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
2. tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
3. tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
4. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
5. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
-----------------------------------------------
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
----------------------------------------------
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
-----------------------------------------------------
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
nimetyt henkilöt.
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
-------------------------------------------------
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen
-----------------------------------
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
mukaisesti.
19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
---------------------------------------------
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
20 § Osanotto jäsenäänestykseen
-------------------------------
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
täyttäneet 15 vuotta.
### 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
kymmenen muun jäsenen tuki.
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
verkossa.
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
21 § Vaalin toteuttaminen
-------------------------
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään
suhteellista vaalitapaa.
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa
äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä
yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi
ääni.
Äänet lasketaan seuraavasti:
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
äänestyksen toteuttamista.
22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
----------------------------------------------------
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.
Loading…
Cancel
Save