Sääntöjen kopio analyysiä varten.

analyysi.md

@@ -0,0 +1,494 @@
+1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
+----------------------------------
+
+Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
+sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
+
+Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
+suomi.
+
+2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
+--------------------------------
+
+Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
+mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
+saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
+eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
+
+Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
+suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
+parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
+päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
+teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
+sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
+
+Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
+
+1.  harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
+2.  tekee aloitteita ja kannanottoja
+3.  osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
+4.  järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
+
+Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
+testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
+toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella
+luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja
+ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
+
+Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
+jäsenille.
+
+3 § Jäsenet
+-----------
+
+Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
+(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
+rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
+
+Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
+mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
+
+Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
+Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
+
+4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
+------------------------------------
+
+Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
+kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
+ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
+
+Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
+erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
+velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
+menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
+vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
+säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
+
+Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
+vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
+erottamisesta päättää hallitus.
+
+Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
+
+5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
+----------------------------
+
+Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
+ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
+osalta erikseen puoluevaltuusto.
+
+Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
+korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
+yksityishenkilöille.
+
+6 § Hallitus
+------------
+
+Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
+puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
+jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
+
+Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
+tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
+
+Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
+varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
+kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
+kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
+
+Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
+taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
+
+Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
+hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
+siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
+sitä vaatii.
+
+Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
+puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
+ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
+ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
+
+Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
+
+7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
+------------------------------------
+
+Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
+varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
+kaksi yhdessä.
+
+8 § Tilikausi ja tilintarkastus
+-------------------------------
+
+Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
+
+Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
+annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
+puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
+kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
+kokousta hallitukselle.
+
+9 § Yhdistyksen kokoukset
+-------------------------
+
+Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
+vuosina) touko-heinäkuussa.
+
+Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
+hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
+(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
+yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
+ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
+kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
+on esitetty hallitukselle.
+
+Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
+aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
+edellytä äänestämään asian puolesta.
+
+Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
+yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
+yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+
+Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
+
+1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
+   tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
+2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
+   tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
+
+Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
+henkilövaaleissa, hänen on:
+
+1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
+   ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
+2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
+
+Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
+määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
+äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
+vaaleissa kuitenkin arpa.
+
+Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
+kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
+apuvälineen avulla kokouksen aikana.
+
+10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
+-------------------------------------------
+
+Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
+viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
+sähköpostitse.
+
+11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat
+-----------------------------------
+
+Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+
+1.  kokouksen avaus
+2.  valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
+    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
+3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
+4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
+5.  esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
+    yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
+6.  valitaan tässä järjestyksessä:
+    -   hallituksen puheenjohtaja
+    -   1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
+    -   hallituksen muut varsinaiset jäsenet
+    -   hallituksen varajäsenet
+    -   puoluevaltuuston puheenjohtaja
+    -   puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
+    -   puoluevaltuuston varajäsenet
+7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
+
+Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
+periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
+
+11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
+----------------------------------------------------------------------
+
+Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
+sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
+jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
+keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
+
+Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
+ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
+puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
+puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
+
+Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
+puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
+ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
+
+Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
+arpa.
+
+Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
+siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
+
+Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
+jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
+puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
+puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
+
+Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
+pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
+
+Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
+etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
+päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
+
+Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
+päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
+puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
+kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
+yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
+
+Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
+myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
+kokouksen aikana.
+
+11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
+------------------------------------------------------------------------------------
+
+Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
+
+1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
+   osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
+2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
+   ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
+3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
+   luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
+   kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
+4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
+
+Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+
+1.  kokouksen avaus
+2.  valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
+    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
+3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
+4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
+5.  esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
+6.  päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
+    myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
+7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
+
+Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+
+1.  kokouksen avaus
+2.  valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
+    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
+3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
+4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
+5.  vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
+    kalenterivuodelle
+6.  valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
+    varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
+7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
+
+12 § Piiriyhdistykset
+---------------------
+
+Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
+Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
+rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
+Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
+liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
+
+13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
+------------------------------------------
+
+Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
+
+1.  edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
+2.  tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
+    asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
+    eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
+3.  tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
+    asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
+    maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
+4.  asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
+    vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
+5.  hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
+
+14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
+-----------------------------------------------
+
+Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
+asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
+sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
+päätökseen.
+
+Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
+Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
+Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
+kuin piiriyhdistys on esittänyt.
+
+Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
+esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
+tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
+tilaisuus tulla kuulluksi.
+
+15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
+----------------------------------------------
+
+Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
+asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
+sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
+päätökseen.
+
+Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
+Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
+piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
+vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
+
+Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
+piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
+joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
+Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
+ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
+saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
+kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
+
+Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
+esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
+tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
+tilaisuus tulla kuulluksi.
+
+16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
+-----------------------------------------------------
+
+Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
+Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
+ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
+ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
+puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
+nimetyt henkilöt.
+
+Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
+erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
+jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
+enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
+asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
+Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
+
+17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
+-------------------------------------------------
+
+Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
+jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
+järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
+ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
+
+18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen
+-----------------------------------
+
+Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
+äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
+vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
+kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
+apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
+vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
+vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
+menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
+mukaisesti.
+
+19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
+---------------------------------------------
+
+Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
+yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
+
+Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
+kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
+henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
+joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
+
+Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
+vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
+kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
+henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
+
+20 § Osanotto jäsenäänestykseen
+-------------------------------
+
+Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
+henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
+täyttäneet 15 vuotta.
+
+### 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
+
+Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
+
+1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
+2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
+   kymmenen muun jäsenen tuki.
+3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
+   niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
+
+Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
+ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
+
+Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
+niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
+vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
+kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
+hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
+Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
+vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
+
+Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
+yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
+tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
+hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
+verkossa.
+
+Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
+osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
+
+21 § Vaalin toteuttaminen
+-------------------------
+
+Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
+kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
+kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
+toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
+välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään
+suhteellista vaalitapaa.
+
+Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
+siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa
+äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä
+yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi
+ääni.
+
+Äänet lasketaan seuraavasti:
+
+1.  Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
+2.  Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
+    ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
+3.  Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
+    jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
+    siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
+
+Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
+puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
+äänestyksen toteuttamista.
+
+22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
+----------------------------------------------------
+
+Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
+yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
+annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
+tai yhdistyksen purkamisesta.
+
+Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
+tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
+tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
+tarkoitukseen.