commit 2102b4dbb5b838e06426ba0d8b7d9b6f2ef08d19 Author: Marek Nečada Date: Thu Apr 30 15:02:44 2020 +0300 Voimassaolevat puolueen säännöt mediawiki -muodossa diff --git a/säännöt b/säännöt new file mode 100644 index 0000000..c30437e --- /dev/null +++ b/säännöt @@ -0,0 +1,363 @@ +== 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka == + +Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena +koko Suomi. + +Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi. + +== 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu == + +Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja +lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita +europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin. + +Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta ja +sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon +avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien +esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta. + +Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue: +# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa +# tekee aloitteita ja kannanottoja +# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi +# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa. + +Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, +omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää +rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää +julkaisutoimintaa. + +Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille. + +== 3 § Jäsenet == + +Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa +tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt. + +Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole +äänioikeutta. + +Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen +hallitus. + +== 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen == + +Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle +taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. + +Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai +muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on +menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä +laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. + +Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen +uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus. + +Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen. + +== 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu == + +Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta +päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto. + +Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin +varsinaisena jäseninä oleville yksityishenkilöille. + +== 6 § Hallitus == + +Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja +2–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä. + +Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia +ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. + +Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko +hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken +toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi. + +Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat +toimihenkilöt. + +Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan +varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen +jäsenistä sitä vaatii. + +Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja +mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä +tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. + +Hallitus hyväksyy vaaliliitot. + +== 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen == + +Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja +puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä. + +== 8 § Tilikausi ja tilintarkastus == + +Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. + +Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään +kuusi viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa +viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle. + +== 9 § Yhdistyksen kokoukset == + +Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa. + +Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan +aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä +(1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti +vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on +esitetty hallitukselle. + +Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen +muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta. + +Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, +varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. + +Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on: +:: a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja +:: b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. + +Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on: +:: a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja +:: b) oltava kokouksessa äänioikeutettu. + +Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on +kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan +ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. + +Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös +tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. + +== 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen == + +Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille +postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse. + +== 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat == + +Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: +# kokouksen avaus +# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita +# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus +# hyväksytään kokouksen työjärjestys +# esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta +# valitaan tässä järjestyksessä: +#* hallituksen puheenjohtaja +#* 1–3 hallituksen varapuheenjohtajaa +#* hallituksen muut varsinaiset jäsenet +#* hallituksen varajäsenet +#* puoluevaltuuston puheenjohtaja +#* puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet +#* puoluevaltuuston varajäsenet +# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. + +Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai periaateohjelma) koskevat muutokset +käsitellään yhdistyksen kokouksessa. + +== 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen == + +Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen valitsemat +puheenjohtaja, 15-40 varsinaista jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi keskuudestaan +1-2 varapuheenjohtajaa. + +Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen +äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia +puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä. + +Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai +varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. + +Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. + +Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä jossa heidät on +valittu, eniten ääniä saanut ensin. + +Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, +taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston +kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. + +Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi–huhtikuussa ja +syyskokous syys–marraskuussa. + +Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen +kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja. + +Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai +yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten +kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään yksi viikko etukäteen sähköpostitse. + +Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun +teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. + +== 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat == + +Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on: +:: a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista +:: b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä +:: c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta +:: d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle. + +Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: +# kokouksen avaus +# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita +# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus +# hyväksytään kokouksen työjärjestys +# esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto +# päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille +# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. + +Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: +# kokouksen avaus +# valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita +# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus +# hyväksytään kokouksen työjärjestys +# vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle +# valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö +# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. + +== 12 § Piiriyhdistykset == + +Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat +henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat +puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan. + +== 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta == + +Piiriyhdistyksen tehtävänä on: +# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla; +# tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä; +# tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä; +# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta; +# hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät. + +== 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin == + +Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee +perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen. + +Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee +noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita +kuin piiriyhdistys on esittänyt. + +Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden +ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille +varattava tilaisuus tulla kuulluksi. + +== 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin == + +Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee +perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen. + +Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee +noudattaa piiriyhdistyksen tai piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin +enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt. + +Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät +ehdokasesityksen ehdokkaista, joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. Hallitus +yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin +kyseisessä vaalipiirissä saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä kuultuaan +ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta. + +Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä yksittäisten ehdokkaiden +osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava +tilaisuus tulla kuulluksi. + +== 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin == + +Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan +järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa +ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi +europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt. + +Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa +jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta +enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille +varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen. + +== 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin == + +Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain +yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn +ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin. + +== 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen == + +Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä +kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin +päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei +lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida +asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän +vaalijärjestyksen mukaisesti. + +== 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen == + +Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen. + +Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen +jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin +ehdokasta ollaan nimeämässä. + +Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, +joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava +henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta. + +== 20 § Osanotto jäsenäänestykseen == + +Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen +toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta. + +=== 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus === + +Yhdistyksen jäsenellä on oikeus: +:: a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti. +:: b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. +:: c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa. + +Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä +jäsenistöä koskettavista asioista. + +Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo +siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi +kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua +asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun +vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. + +Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava +syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen +ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa. + +Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu +vastaava syy ei sitä estä. + +== 21 § Vaalin toteuttaminen == + +Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. +Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, +toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja +on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa. + +Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee +ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, +mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni. + +Äänet lasketaan seuraavasti: +# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen. +# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle. +# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle. + +Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa +äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista. + +== 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen == + +Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa +vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava +sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. + +Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta +päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan +tarkoitukseen.