Browse Source

Rivinvaihdot ja kielenhuolto

arimartti/uudistus2020
Ari-Martti Hopiavuori 1 year ago
parent
commit
35bbab2218
  1. 499
      säännöt.md

499
säännöt.md

@ -1,11 +1,10 @@ @@ -1,11 +1,10 @@
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
----------------------------------
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen
kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
suomi.
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
Tarkoitus ja toiminnan laatu
--------------------------------
@ -16,26 +15,26 @@ puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita valtiollisiin vaaleihin, joita ovat mm. @@ -16,26 +15,26 @@ puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita valtiollisiin vaaleihin, joita ovat mm.
europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä
presidentinvaaliin.
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan
ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue
vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon avoimuuden ja
demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja
korjausta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
5. asettaa ehdokkaita vaaleihin
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
5. asettaa ehdokkaita vaaleihin
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella
luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja
ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista
kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja
arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa
liittyvää julkaisutoimintaa.
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
jäsenille.
@ -44,20 +43,18 @@ Jäsenet @@ -44,20 +43,18 @@ Jäsenet
-----------
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity
yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta
kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet
hyväksyy puoluehallitus.
Toimielimet
--------------
== Toimielimet ==
Yhdistyksen toimielimet ovat puoluevaltuusto, hallitus ja välimieslautakunta.
Toimielimien toimikausi on aina kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen
kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
@ -65,7 +62,6 @@ kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu. @@ -65,7 +62,6 @@ kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
Puoluehallitus sekä välimieslautakunta valitaan parillisina vuosina ja
parittomina puoluevaltuusto.
Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
-------------------------------------
@ -73,84 +69,80 @@ Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa. @@ -73,84 +69,80 @@ Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa.
Johtosääntöihin kuuluvat:
- toimielinten työjärjestykset,
- puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
- ehdokasasettelujärjestys,
- välimiesmenettelysäännöt,
- mahdollisesti muut johtosäännöt.
- toimielinten työjärjestykset,
- puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
- ehdokasasettelujärjestys,
- välimiesmenettelysäännöt,
- mahdollisesti muut johtosäännöt.
Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous.
Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.
Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja
äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy
puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys-
ja vaalijärjestyksenä.
toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja
vaalijärjestyksenä.
Puolueen toimielimet huolehtivät siitä, etteivät hyväksymänsä johtosäännöt
ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään.
Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä
johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai
keskenään.
Puolueen sisäinen normihierarkia on
Puolueen sisäinen normihierarkia on:
1. nämä säännöt,
2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen
periaateohjelma,
3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.
Päätöksenteon yleiset periaatteet
-----------------------------------
Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden
tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä
myös kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä myös
kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen
ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys
niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja
äänestysjärjestys.
Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös
puoluekokouksen ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen
kokous- ja äänestysjärjestys niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa
yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja äänestysjärjestys.
Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida
päättää yhdistyslain 23 § mainituista asioista:
Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida päättää yhdistyslain 23 §
mainituista asioista:
1) puolueen sääntöjen muuttamisesta;
2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
3) puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston työjärjestyksestä;
4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen
toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
3) puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston
työjärjestyksestä;
4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan
valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
6) yhdistyksen purkamisesta.
Äänioikeutetut jäsenet
----------------------
Yhdistyksen kokouksissa ja jäsenäänestyksissä
on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta,
mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan hallituksen
ohjeistamalla tavalla.
Yhdistyksen kokouksissa ja jäsenäänestyksissä on jokaisella varsinaisena
jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. Jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ole maksanut
viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan hallituksen ohjeistamalla tavalla.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla
vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla
vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa
päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu
hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
edellä mainittuja äänioikeusrajoituksia.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
äänioikeusrajoituksia.
Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
-----------------------------------------------------
@ -158,47 +150,38 @@ Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus @@ -158,47 +150,38 @@ Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen [REF Jäsenaloite] §:n mukaisesti.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
kymmenen muun jäsenen tuki.
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen
muun jäsenen tuki.
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin
vastaus kohtuullisessa ajassa.
4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta välimieslautakunnalle.
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
verkossa.
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa
sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen ja
puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin
kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
Jäsenaloite
-------------
Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteet.
Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai
sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava
pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki;
joiden määrä on:
- yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos
asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
- yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos
asia on käsiteltävä sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin
tulevalla puoluekokouksella.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
edellä mainitut jäsenaloitteiden pätevyyskynnykset.
Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki:
- yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä
varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
- yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä
sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin tulevalla puoluekokouksella.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
jäsenaloitteiden pätevyysvaatimuksia.
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
------------------------------------
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
kaksi yhdessä.
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
Tilikausi ja tilintarkastus
-------------------------------
@ -210,25 +193,23 @@ annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien @@ -210,25 +193,23 @@ annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien
tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta
puoluevaltuustolle.
Yhdistyksen kokoukset
-------------------------
Puolue pitää varsinaisen kokouksen 5–90 päivää ennen kunkin puoluehallituksen
tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite
sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä
kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
on esitetty hallitukselle.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyssä voidaan määrätä muitakin
perusteita ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus
katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3)
puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian
käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden
kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä muitakin perusteita
ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai
kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
henkilövaaleissa, hänen on:
@ -237,13 +218,12 @@ henkilövaaleissa, hänen on: @@ -237,13 +218,12 @@ henkilövaaleissa, hänen on:
ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä
ole toisin määrätty, kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole
toisin määrätty, kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut
yli puolet annetuista äänistä.
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
sähköpostitse.
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa
ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
Hallitus
------------
@ -255,272 +235,251 @@ jäsentä sekä 0--10 varajäsentä. @@ -255,272 +235,251 @@ jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen
hallituksen vaalia päättää, että valittavan hallituksen toimikausi
on lyhyempi.
Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen
tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen hallituksen
vaalia päättää, että valittavan hallituksen toimikausi on lyhyempi. Hallituksen
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan
yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
sitä vaatii.
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen
estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan
aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan
yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Puoluevaltuusto
---------------
### Puoluevaltuuston valitseminen
Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat
puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä
piiriyhdistysten valitsemat jäsenet ja varajäsenet. Jokaisella
piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja
enintään 2 henkilökohtaista varajäsentä.
Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet
kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle
siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä,
jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
määräämässä järjestyksessä.
Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston
varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta.
Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta puoluevaltuuston
jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi
puolueen hallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston varsinaisen
jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden pituus on
kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta
välittömästi puolueen hallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
Puoluvaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen
tai koko puoluevaltuusto voidaan yhdistyksen
kokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa
täydentää uusilla jäsenillä myös
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston
puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston
jäsenet voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös
sähköisessä jäsenäänestyksessä.
Mitä säännöissä pouluekokouksen valitsemista puoluevaltuuston jäsenistä
säädetään, soveltuu myös sähköisessä jäsenäänestyksessä valittuihin
puoluevaltuuston jäseniin.
Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto
voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää
uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
loppuajaksi.
### Puoluevaltuuston tehtävät
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston jäsenet
voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös sähköisessä
jäsenäänestyksessä. Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista
puoluevaltuuston jäsenistä säädetään, soveltuu myös sähköisessä
jäsenäänestyksessä valittuihin puoluevaltuuston jäseniin.
### Puoluevaltuuston tehtävät
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
- seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
- hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia
ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä,
- päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta,
- tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle,
- seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
- hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen
toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
- päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai
kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun
omaisuuden luovuttamisesta
- tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö,
3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
kalenterivuodelle.
1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai
tilintarkastusyhteisö
3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.
### Puoluevaltuuston koolle kutsuminen
Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa.
Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta
päätetään puoluevaltuuston kokouksessa maalis–toukokuussa.
kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilintarkastajat valitaan,
tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään puoluevaltuuston
kokouksessa maalis-toukokuussa.
Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta
päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto
tai sen puheenjohtaja.
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
puoluevaltuuston jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii.
Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä,
- puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä,
- äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä,
- äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
- puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä
- äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä
- äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja
varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen
kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Välimieslautakunta
-------------------
Puolueella on välimieslautakunta. Välimieslautakunnalla on 3–7 jäsentä,
jotka valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
Välimieslautakuntan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan hallituksen
tai puoluevaltuuston jäseninä.
Puolueella on välimieslautakunta. Välimieslautakunnalla on 3–7 jäsentä, jotka
valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
Välimieslautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan hallituksen tai
puoluevaltuuston jäseninä.
Välimieslautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
Välimieslautakunnan jäsen tai koko välimieslautakunta voidaan
puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä
vaihtaa, erottaa, tai välimieslautakuntaa täydentää
uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan
toimikauden loppuajaksi.
Välimieslautakunnan jäsen tai koko välimieslautakunta voidaan puoluekokouksessa
tai sähköisessä jäsenäänestyksessä vaihtaa, erottaa, tai välimieslautakuntaa
täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
loppuajaksi.
Välimieslautakunnan tehtävänä on:
- ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
- tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
- päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.
- ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
- tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
- päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.
Välimieslautakunnan toimintaa ohjaavat
puolueen välimiesmenettelysäännöt ja välimieslautakunnan
työjärjestys.
Välimieslautakunnan toimintaa ohjaavat puolueen välimiesmenettelysäännöt ja
välimieslautakunnan työjärjestys.
Piiriyhdistykset
---------------------
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity
yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen
varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen
asuinpaikkansa mukaan.
### Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa
ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
4. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi
ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta
vaalipiirissä
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata
puolueen kuntavaalikampanjasta
4. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
---------------------------------
Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin,
kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin,
sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin
tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
Vaalin toteuttaminen
-------------------------
Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää,
vaalit toteutetaan seuraavasti.
Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää, vaalit toteutetaan
seuraavasti.
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään
suhteellista vaalitapaa.
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan
ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan
toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun
täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa
äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä
yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi
ääni.
siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun
suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta
äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
Äänet lasketaan seuraavasti:
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu,
karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään
äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
äänestyksen toteuttamista.
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus,
ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen
toteuttamista.
Jäsenistön veto-oikeus
----------------------
Minkä tahansa puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä,
mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta
on sitten järjestettävä viipymättä. Haastatun päätöksen täytäntöönpano
tällöin keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta on
sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano
keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
------------------------------------
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti
hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen
kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Välimiesvaltakunta voi hallituksen esityksellä
erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
Välimieslautakunta voi hallituksen esityksellä erottaa jäsenen yhdistyksestä,
jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt
täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
erottamisesta päättää välimiesvaltakunta hallituksen tai puoluevaltuuston
esityksestä.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa
haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää
välimiesvaltakunta hallituksen tai puoluevaltuuston esityksestä.
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
Liittymis- ja jäsenmaksu
----------------------------
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
osalta erikseen puoluevaltuusto.
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja
vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen
puoluevaltuusto.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
yksityishenkilöille.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi
jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
----------------------------------------------------
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
tai yhdistyksen purkamisesta.
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai
yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen
edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen
tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
Siirtymäsäännökset
------------------
Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä,
mutta kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään
25.9.2020 voimassa olevien sääntöjen mukaan.
Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta
kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 25.9.2020
voimassa olevien sääntöjen mukaan.

Loading…
Cancel
Save