Ylimääräiset tiedostot pois
This commit is contained in:
Marek Nečada
parent
6aaf072872
commit
7ef5f1b0c8
494
analyysi.md
494
analyysi.md
|
|
@ -1,494 +0,0 @@
|
|||
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
|
||||
----------------------------------
|
||||
|
||||
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
|
||||
sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
|
||||
|
||||
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
|
||||
suomi.
|
||||
|
||||
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
|
||||
--------------------------------
|
||||
|
||||
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
|
||||
mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
|
||||
saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
|
||||
eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
|
||||
|
||||
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
|
||||
suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
|
||||
parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
|
||||
päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
|
||||
teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
|
||||
sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
|
||||
|
||||
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
|
||||
|
||||
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
|
||||
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
|
||||
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
|
||||
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
|
||||
|
||||
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
|
||||
testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
|
||||
toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella
|
||||
luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja
|
||||
ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
|
||||
|
||||
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
|
||||
jäsenille.
|
||||
|
||||
3 § Jäsenet
|
||||
-----------
|
||||
|
||||
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
|
||||
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
|
||||
rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
|
||||
|
||||
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
|
||||
mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
|
||||
|
||||
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
|
||||
Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
|
||||
|
||||
4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
|
||||
------------------------------------
|
||||
|
||||
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
|
||||
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
|
||||
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
|
||||
|
||||
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
|
||||
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
|
||||
velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
|
||||
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
|
||||
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
|
||||
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
|
||||
|
||||
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
|
||||
vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
|
||||
erottamisesta päättää hallitus.
|
||||
|
||||
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
|
||||
|
||||
5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
|
||||
----------------------------
|
||||
|
||||
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
|
||||
ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
|
||||
osalta erikseen puoluevaltuusto.
|
||||
|
||||
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
|
||||
korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
|
||||
yksityishenkilöille.
|
||||
|
||||
6 § Hallitus
|
||||
------------
|
||||
|
||||
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
|
||||
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
|
||||
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
|
||||
|
||||
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
|
||||
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
|
||||
|
||||
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
|
||||
varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
|
||||
kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
|
||||
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
|
||||
|
||||
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
|
||||
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
|
||||
|
||||
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
|
||||
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
|
||||
siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
|
||||
sitä vaatii.
|
||||
|
||||
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
|
||||
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
|
||||
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
|
||||
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
|
||||
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
|
||||
|
||||
7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
|
||||
------------------------------------
|
||||
|
||||
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
|
||||
varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
|
||||
kaksi yhdessä.
|
||||
|
||||
8 § Tilikausi ja tilintarkastus
|
||||
-------------------------------
|
||||
|
||||
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
|
||||
|
||||
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
|
||||
annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
|
||||
puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
|
||||
kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
|
||||
kokousta hallitukselle.
|
||||
|
||||
9 § Yhdistyksen kokoukset
|
||||
-------------------------
|
||||
|
||||
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
|
||||
vuosina) touko-heinäkuussa.
|
||||
|
||||
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
|
||||
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
|
||||
(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
|
||||
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
|
||||
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
|
||||
kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
|
||||
on esitetty hallitukselle.
|
||||
|
||||
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
|
||||
aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
|
||||
edellytä äänestämään asian puolesta.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
|
||||
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
|
||||
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
|
||||
|
||||
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
|
||||
|
||||
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
|
||||
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||||
2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
|
||||
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
|
||||
|
||||
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
|
||||
henkilövaaleissa, hänen on:
|
||||
|
||||
1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
|
||||
ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||||
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
|
||||
määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
|
||||
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
|
||||
vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
|
||||
kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
|
||||
apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
||||
|
||||
10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
|
||||
-------------------------------------------
|
||||
|
||||
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
|
||||
viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
|
||||
sähköpostitse.
|
||||
|
||||
11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat
|
||||
-----------------------------------
|
||||
|
||||
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
||||
|
||||
1. kokouksen avaus
|
||||
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
|
||||
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
||||
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
||||
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
||||
5. esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
|
||||
yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
|
||||
6. valitaan tässä järjestyksessä:
|
||||
- hallituksen puheenjohtaja
|
||||
- 1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
|
||||
- hallituksen muut varsinaiset jäsenet
|
||||
- hallituksen varajäsenet
|
||||
- puoluevaltuuston puheenjohtaja
|
||||
- puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
|
||||
- puoluevaltuuston varajäsenet
|
||||
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
||||
|
||||
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
|
||||
periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
|
||||
|
||||
11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
|
||||
----------------------------------------------------------------------
|
||||
|
||||
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
|
||||
sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
|
||||
jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
|
||||
keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
|
||||
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
|
||||
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
|
||||
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
|
||||
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
|
||||
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
|
||||
|
||||
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
|
||||
arpa.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
|
||||
siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
|
||||
|
||||
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
|
||||
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
|
||||
puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
|
||||
puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
|
||||
pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
|
||||
|
||||
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
|
||||
etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
|
||||
päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
|
||||
päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
|
||||
puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
|
||||
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
|
||||
yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
|
||||
myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
|
||||
kokouksen aikana.
|
||||
|
||||
11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
|
||||
------------------------------------------------------------------------------------
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
|
||||
|
||||
1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
|
||||
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
|
||||
2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
|
||||
ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
|
||||
3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
|
||||
luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
|
||||
kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
|
||||
4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
||||
|
||||
1. kokouksen avaus
|
||||
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
|
||||
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
||||
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
||||
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
||||
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
|
||||
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
|
||||
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
|
||||
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
||||
|
||||
1. kokouksen avaus
|
||||
2. valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
|
||||
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
||||
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
||||
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
||||
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
|
||||
kalenterivuodelle
|
||||
6. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
|
||||
varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
|
||||
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
||||
|
||||
12 § Piiriyhdistykset
|
||||
---------------------
|
||||
|
||||
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
|
||||
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
|
||||
rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
|
||||
Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
|
||||
liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
|
||||
|
||||
13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
|
||||
------------------------------------------
|
||||
|
||||
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
|
||||
|
||||
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
|
||||
2. tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
|
||||
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
|
||||
eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
||||
3. tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
|
||||
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
|
||||
maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
||||
4. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
|
||||
vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
|
||||
5. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
|
||||
|
||||
14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
|
||||
-----------------------------------------------
|
||||
|
||||
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
|
||||
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
|
||||
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
|
||||
päätökseen.
|
||||
|
||||
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
|
||||
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
|
||||
Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
|
||||
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
||||
|
||||
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
|
||||
esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
|
||||
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
|
||||
tilaisuus tulla kuulluksi.
|
||||
|
||||
15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
|
||||
----------------------------------------------
|
||||
|
||||
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
|
||||
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
|
||||
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
|
||||
päätökseen.
|
||||
|
||||
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
|
||||
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
|
||||
piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
|
||||
vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
||||
|
||||
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
|
||||
piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
|
||||
joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
|
||||
Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
|
||||
ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
|
||||
saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
|
||||
kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
|
||||
|
||||
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
|
||||
esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
|
||||
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
|
||||
tilaisuus tulla kuulluksi.
|
||||
|
||||
16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
|
||||
-----------------------------------------------------
|
||||
|
||||
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
|
||||
Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
|
||||
ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
|
||||
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
|
||||
puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
|
||||
nimetyt henkilöt.
|
||||
|
||||
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
|
||||
erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
|
||||
jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
|
||||
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
|
||||
asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
|
||||
Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
|
||||
|
||||
17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
|
||||
-------------------------------------------------
|
||||
|
||||
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
|
||||
jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
|
||||
järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
|
||||
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
|
||||
|
||||
18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen
|
||||
-----------------------------------
|
||||
|
||||
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
|
||||
äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
|
||||
vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
|
||||
kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
|
||||
apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
|
||||
vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
|
||||
vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
|
||||
menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
|
||||
mukaisesti.
|
||||
|
||||
19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
|
||||
---------------------------------------------
|
||||
|
||||
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
|
||||
yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
|
||||
|
||||
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
|
||||
kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
|
||||
henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
|
||||
joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
|
||||
|
||||
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
|
||||
vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
|
||||
kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
|
||||
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
|
||||
|
||||
20 § Osanotto jäsenäänestykseen
|
||||
-------------------------------
|
||||
|
||||
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
|
||||
henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
|
||||
täyttäneet 15 vuotta.
|
||||
|
||||
### 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
|
||||
|
||||
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
|
||||
|
||||
1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
|
||||
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
|
||||
kymmenen muun jäsenen tuki.
|
||||
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
|
||||
niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
|
||||
|
||||
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
|
||||
ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
|
||||
|
||||
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
|
||||
niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
|
||||
vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
|
||||
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
|
||||
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
|
||||
Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
|
||||
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
|
||||
|
||||
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
|
||||
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
|
||||
tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
|
||||
hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
|
||||
verkossa.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
|
||||
osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
|
||||
|
||||
21 § Vaalin toteuttaminen
|
||||
-------------------------
|
||||
|
||||
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
|
||||
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
|
||||
kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
|
||||
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
|
||||
välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään
|
||||
suhteellista vaalitapaa.
|
||||
|
||||
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
|
||||
siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa
|
||||
äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä
|
||||
yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi
|
||||
ääni.
|
||||
|
||||
Äänet lasketaan seuraavasti:
|
||||
|
||||
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
|
||||
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
|
||||
ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
|
||||
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
|
||||
jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
|
||||
siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
|
||||
|
||||
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
|
||||
puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
|
||||
äänestyksen toteuttamista.
|
||||
|
||||
22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
|
||||
----------------------------------------------------
|
||||
|
||||
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
|
||||
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
|
||||
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
|
||||
tai yhdistyksen purkamisesta.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
|
||||
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
|
||||
tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
|
||||
tarkoitukseen.
|
||||
363
säännöt
363
säännöt
|
|
@ -1,363 +0,0 @@
|
|||
== 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka ==
|
||||
|
||||
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena
|
||||
koko Suomi.
|
||||
|
||||
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
|
||||
|
||||
== 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu ==
|
||||
|
||||
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja
|
||||
lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita
|
||||
europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
|
||||
|
||||
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta ja
|
||||
sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon
|
||||
avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
|
||||
esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
|
||||
|
||||
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
|
||||
# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
|
||||
# tekee aloitteita ja kannanottoja
|
||||
# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
|
||||
# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
|
||||
|
||||
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa,
|
||||
omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää
|
||||
rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää
|
||||
julkaisutoimintaa.
|
||||
|
||||
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
|
||||
|
||||
== 3 § Jäsenet ==
|
||||
|
||||
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa
|
||||
tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
|
||||
|
||||
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole
|
||||
äänioikeutta.
|
||||
|
||||
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen
|
||||
hallitus.
|
||||
|
||||
== 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen ==
|
||||
|
||||
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
|
||||
taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
|
||||
|
||||
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai
|
||||
muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
|
||||
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä
|
||||
laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
|
||||
|
||||
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen
|
||||
uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus.
|
||||
|
||||
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
|
||||
|
||||
== 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu ==
|
||||
|
||||
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta
|
||||
päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.
|
||||
|
||||
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin
|
||||
varsinaisena jäseninä oleville yksityishenkilöille.
|
||||
|
||||
== 6 § Hallitus ==
|
||||
|
||||
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja
|
||||
2–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä.
|
||||
|
||||
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
|
||||
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
|
||||
|
||||
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko
|
||||
hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken
|
||||
toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
|
||||
|
||||
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat
|
||||
toimihenkilöt.
|
||||
|
||||
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
|
||||
varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
|
||||
jäsenistä sitä vaatii.
|
||||
|
||||
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
|
||||
mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
|
||||
tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
|
||||
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
|
||||
|
||||
== 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen ==
|
||||
|
||||
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja
|
||||
puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
|
||||
|
||||
== 8 § Tilikausi ja tilintarkastus ==
|
||||
|
||||
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
|
||||
|
||||
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään
|
||||
kuusi viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
|
||||
viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle.
|
||||
|
||||
== 9 § Yhdistyksen kokoukset ==
|
||||
|
||||
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa.
|
||||
|
||||
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan
|
||||
aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä
|
||||
(1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
|
||||
vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
|
||||
esitetty hallitukselle.
|
||||
|
||||
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen
|
||||
muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni,
|
||||
varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
|
||||
|
||||
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
|
||||
:: a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||||
:: b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
|
||||
|
||||
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
|
||||
:: a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||||
:: b) oltava kokouksessa äänioikeutettu.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
|
||||
kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
|
||||
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös
|
||||
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
||||
|
||||
== 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ==
|
||||
|
||||
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille
|
||||
postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
|
||||
|
||||
== 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat ==
|
||||
|
||||
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
||||
# kokouksen avaus
|
||||
# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
||||
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
||||
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
||||
# esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
|
||||
# valitaan tässä järjestyksessä:
|
||||
#* hallituksen puheenjohtaja
|
||||
#* 1–3 hallituksen varapuheenjohtajaa
|
||||
#* hallituksen muut varsinaiset jäsenet
|
||||
#* hallituksen varajäsenet
|
||||
#* puoluevaltuuston puheenjohtaja
|
||||
#* puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
|
||||
#* puoluevaltuuston varajäsenet
|
||||
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
||||
|
||||
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai periaateohjelma) koskevat muutokset
|
||||
käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
|
||||
|
||||
== 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen ==
|
||||
|
||||
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen valitsemat
|
||||
puheenjohtaja, 15-40 varsinaista jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi keskuudestaan
|
||||
1-2 varapuheenjohtajaa.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen
|
||||
äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
|
||||
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
|
||||
varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
|
||||
|
||||
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä jossa heidät on
|
||||
valittu, eniten ääniä saanut ensin.
|
||||
|
||||
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä,
|
||||
taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
|
||||
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi–huhtikuussa ja
|
||||
syyskokous syys–marraskuussa.
|
||||
|
||||
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen
|
||||
kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai
|
||||
yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
|
||||
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun
|
||||
teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
||||
|
||||
== 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat ==
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
|
||||
:: a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
|
||||
:: b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
|
||||
:: c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
|
||||
:: d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
||||
# kokouksen avaus
|
||||
# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
||||
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
||||
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
||||
# esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
|
||||
# päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
|
||||
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
||||
# kokouksen avaus
|
||||
# valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
||||
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
||||
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
||||
# vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
|
||||
# valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
|
||||
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
||||
|
||||
== 12 § Piiriyhdistykset ==
|
||||
|
||||
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat
|
||||
henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat
|
||||
puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
|
||||
|
||||
== 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta ==
|
||||
|
||||
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
|
||||
# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
|
||||
# tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
||||
# tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
||||
# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
|
||||
# hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
|
||||
|
||||
== 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin ==
|
||||
|
||||
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
|
||||
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
|
||||
|
||||
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
|
||||
noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
|
||||
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
||||
|
||||
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden
|
||||
ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille
|
||||
varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
|
||||
|
||||
== 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin ==
|
||||
|
||||
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
|
||||
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
|
||||
|
||||
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
|
||||
noudattaa piiriyhdistyksen tai piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin
|
||||
enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
||||
|
||||
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät
|
||||
ehdokasesityksen ehdokkaista, joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. Hallitus
|
||||
yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin
|
||||
kyseisessä vaalipiirissä saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä kuultuaan
|
||||
ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
|
||||
|
||||
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä yksittäisten ehdokkaiden
|
||||
osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
|
||||
tilaisuus tulla kuulluksi.
|
||||
|
||||
== 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin ==
|
||||
|
||||
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan
|
||||
järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
|
||||
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi
|
||||
europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.
|
||||
|
||||
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa
|
||||
jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
|
||||
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille
|
||||
varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
|
||||
|
||||
== 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin ==
|
||||
|
||||
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain
|
||||
yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
|
||||
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
|
||||
|
||||
== 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen ==
|
||||
|
||||
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä
|
||||
kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
|
||||
päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei
|
||||
lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida
|
||||
asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän
|
||||
vaalijärjestyksen mukaisesti.
|
||||
|
||||
== 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen ==
|
||||
|
||||
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
|
||||
|
||||
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen
|
||||
jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin
|
||||
ehdokasta ollaan nimeämässä.
|
||||
|
||||
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä,
|
||||
joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
|
||||
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
|
||||
|
||||
== 20 § Osanotto jäsenäänestykseen ==
|
||||
|
||||
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen
|
||||
toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.
|
||||
|
||||
=== 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus ===
|
||||
|
||||
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
|
||||
:: a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
|
||||
:: b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
|
||||
:: c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
|
||||
|
||||
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä
|
||||
jäsenistöä koskettavista asioista.
|
||||
|
||||
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo
|
||||
siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
|
||||
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua
|
||||
asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
|
||||
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
|
||||
|
||||
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava
|
||||
syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen
|
||||
ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu
|
||||
vastaava syy ei sitä estä.
|
||||
|
||||
== 21 § Vaalin toteuttaminen ==
|
||||
|
||||
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla.
|
||||
Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
|
||||
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja
|
||||
on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
|
||||
|
||||
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee
|
||||
ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman,
|
||||
mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
|
||||
|
||||
Äänet lasketaan seuraavasti:
|
||||
# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
|
||||
# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
|
||||
# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
|
||||
|
||||
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa
|
||||
äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
|
||||
|
||||
== 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen ==
|
||||
|
||||
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
|
||||
vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
|
||||
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
|
||||
päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
|
||||
tarkoitukseen.
|
||||
Loading…
Reference in New Issue