Ylimääräiset tiedostot pois
This commit is contained in:
Marek Nečada
parent
6aaf072872
commit
7ef5f1b0c8
494
analyysi.md
494
analyysi.md
|
|
@ -1,494 +0,0 @@
|
||||||
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
|
|
||||||
----------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
|
|
||||||
sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
|
|
||||||
suomi.
|
|
||||||
|
|
||||||
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
|
|
||||||
--------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
|
|
||||||
mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
|
|
||||||
saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
|
|
||||||
eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
|
|
||||||
suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
|
|
||||||
parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
|
|
||||||
päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
|
|
||||||
teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
|
|
||||||
sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
|
|
||||||
|
|
||||||
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
|
|
||||||
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
|
|
||||||
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
|
|
||||||
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
|
|
||||||
testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
|
|
||||||
toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella
|
|
||||||
luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja
|
|
||||||
ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
|
|
||||||
jäsenille.
|
|
||||||
|
|
||||||
3 § Jäsenet
|
|
||||||
-----------
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
|
|
||||||
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
|
|
||||||
rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
|
|
||||||
|
|
||||||
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
|
|
||||||
mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
|
|
||||||
Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
|
|
||||||
|
|
||||||
4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
|
|
||||||
------------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
|
|
||||||
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
|
|
||||||
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
|
|
||||||
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
|
|
||||||
velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
|
|
||||||
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
|
|
||||||
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
|
|
||||||
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
|
|
||||||
|
|
||||||
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
|
|
||||||
vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
|
|
||||||
erottamisesta päättää hallitus.
|
|
||||||
|
|
||||||
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
|
|
||||||
|
|
||||||
5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
|
|
||||||
----------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
|
|
||||||
ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
|
|
||||||
osalta erikseen puoluevaltuusto.
|
|
||||||
|
|
||||||
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
|
|
||||||
korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
|
|
||||||
yksityishenkilöille.
|
|
||||||
|
|
||||||
6 § Hallitus
|
|
||||||
------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
|
|
||||||
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
|
|
||||||
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
|
|
||||||
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
|
|
||||||
varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
|
|
||||||
kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
|
|
||||||
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
|
|
||||||
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
|
|
||||||
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
|
|
||||||
siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
|
|
||||||
sitä vaatii.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
|
|
||||||
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
|
|
||||||
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
|
|
||||||
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
|
|
||||||
|
|
||||||
7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
|
|
||||||
------------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
|
|
||||||
varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
|
|
||||||
kaksi yhdessä.
|
|
||||||
|
|
||||||
8 § Tilikausi ja tilintarkastus
|
|
||||||
-------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
|
|
||||||
|
|
||||||
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
|
|
||||||
annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
|
|
||||||
puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
|
|
||||||
kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
|
|
||||||
kokousta hallitukselle.
|
|
||||||
|
|
||||||
9 § Yhdistyksen kokoukset
|
|
||||||
-------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
|
|
||||||
vuosina) touko-heinäkuussa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
|
|
||||||
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
|
|
||||||
(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
|
|
||||||
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
|
|
||||||
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
|
|
||||||
kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
|
|
||||||
on esitetty hallitukselle.
|
|
||||||
|
|
||||||
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
|
|
||||||
aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
|
|
||||||
edellytä äänestämään asian puolesta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
|
|
||||||
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
|
|
||||||
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
|
|
||||||
|
|
||||||
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
|
|
||||||
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
|
||||||
2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
|
|
||||||
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
|
|
||||||
henkilövaaleissa, hänen on:
|
|
||||||
|
|
||||||
1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
|
|
||||||
ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
|
||||||
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
|
|
||||||
määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
|
|
||||||
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
|
|
||||||
vaaleissa kuitenkin arpa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
|
|
||||||
kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
|
|
||||||
apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
|
||||||
|
|
||||||
10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
|
|
||||||
-------------------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
|
|
||||||
viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
|
|
||||||
sähköpostitse.
|
|
||||||
|
|
||||||
11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat
|
|
||||||
-----------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
|
||||||
|
|
||||||
1. kokouksen avaus
|
|
||||||
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
|
|
||||||
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
|
||||||
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
|
||||||
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
|
||||||
5. esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
|
|
||||||
yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
|
|
||||||
6. valitaan tässä järjestyksessä:
|
|
||||||
- hallituksen puheenjohtaja
|
|
||||||
- 1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
|
|
||||||
- hallituksen muut varsinaiset jäsenet
|
|
||||||
- hallituksen varajäsenet
|
|
||||||
- puoluevaltuuston puheenjohtaja
|
|
||||||
- puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
|
|
||||||
- puoluevaltuuston varajäsenet
|
|
||||||
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
|
|
||||||
periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
|
|
||||||
|
|
||||||
11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
|
|
||||||
----------------------------------------------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
|
|
||||||
sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
|
|
||||||
jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
|
|
||||||
keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
|
|
||||||
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
|
|
||||||
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
|
|
||||||
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
|
|
||||||
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
|
|
||||||
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
|
|
||||||
|
|
||||||
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
|
|
||||||
arpa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
|
|
||||||
siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
|
|
||||||
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
|
|
||||||
puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
|
|
||||||
puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
|
|
||||||
pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
|
|
||||||
etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
|
|
||||||
päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
|
|
||||||
päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
|
|
||||||
puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
|
|
||||||
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
|
|
||||||
yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
|
|
||||||
myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
|
|
||||||
kokouksen aikana.
|
|
||||||
|
|
||||||
11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
|
|
||||||
------------------------------------------------------------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
|
|
||||||
|
|
||||||
1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
|
|
||||||
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
|
|
||||||
2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
|
|
||||||
ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
|
|
||||||
3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
|
|
||||||
luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
|
|
||||||
kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
|
|
||||||
4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
|
||||||
|
|
||||||
1. kokouksen avaus
|
|
||||||
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
|
|
||||||
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
|
||||||
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
|
||||||
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
|
||||||
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
|
|
||||||
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
|
|
||||||
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
|
|
||||||
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
|
||||||
|
|
||||||
1. kokouksen avaus
|
|
||||||
2. valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
|
|
||||||
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
|
||||||
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
|
||||||
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
|
||||||
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
|
|
||||||
kalenterivuodelle
|
|
||||||
6. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
|
|
||||||
varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
|
|
||||||
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
|
||||||
|
|
||||||
12 § Piiriyhdistykset
|
|
||||||
---------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
|
|
||||||
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
|
|
||||||
rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
|
|
||||||
Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
|
|
||||||
liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
|
|
||||||
|
|
||||||
13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
|
|
||||||
------------------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
|
|
||||||
|
|
||||||
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
|
|
||||||
2. tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
|
|
||||||
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
|
|
||||||
eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
|
||||||
3. tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
|
|
||||||
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
|
|
||||||
maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
|
||||||
4. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
|
|
||||||
vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
|
|
||||||
5. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
|
|
||||||
|
|
||||||
14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
|
|
||||||
-----------------------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
|
|
||||||
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
|
|
||||||
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
|
|
||||||
päätökseen.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
|
|
||||||
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
|
|
||||||
Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
|
|
||||||
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
|
|
||||||
esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
|
|
||||||
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
|
|
||||||
tilaisuus tulla kuulluksi.
|
|
||||||
|
|
||||||
15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
|
|
||||||
----------------------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
|
|
||||||
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
|
|
||||||
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
|
|
||||||
päätökseen.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
|
|
||||||
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
|
|
||||||
piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
|
|
||||||
vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
|
||||||
|
|
||||||
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
|
|
||||||
piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
|
|
||||||
joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
|
|
||||||
Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
|
|
||||||
ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
|
|
||||||
saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
|
|
||||||
kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
|
|
||||||
esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
|
|
||||||
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
|
|
||||||
tilaisuus tulla kuulluksi.
|
|
||||||
|
|
||||||
16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
|
|
||||||
-----------------------------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
|
|
||||||
Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
|
|
||||||
ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
|
|
||||||
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
|
|
||||||
puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
|
|
||||||
nimetyt henkilöt.
|
|
||||||
|
|
||||||
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
|
|
||||||
erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
|
|
||||||
jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
|
|
||||||
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
|
|
||||||
asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
|
|
||||||
Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
|
|
||||||
|
|
||||||
17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
|
|
||||||
-------------------------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
|
|
||||||
jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
|
|
||||||
järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
|
|
||||||
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
|
|
||||||
|
|
||||||
18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen
|
|
||||||
-----------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
|
|
||||||
äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
|
|
||||||
vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
|
|
||||||
kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
|
|
||||||
apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
|
|
||||||
vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
|
|
||||||
vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
|
|
||||||
menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
|
|
||||||
mukaisesti.
|
|
||||||
|
|
||||||
19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
|
|
||||||
---------------------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
|
|
||||||
yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
|
|
||||||
|
|
||||||
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
|
|
||||||
kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
|
|
||||||
henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
|
|
||||||
joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
|
|
||||||
|
|
||||||
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
|
|
||||||
vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
|
|
||||||
kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
|
|
||||||
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
|
|
||||||
|
|
||||||
20 § Osanotto jäsenäänestykseen
|
|
||||||
-------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
|
|
||||||
henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
|
|
||||||
täyttäneet 15 vuotta.
|
|
||||||
|
|
||||||
### 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
|
|
||||||
|
|
||||||
1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
|
|
||||||
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
|
|
||||||
kymmenen muun jäsenen tuki.
|
|
||||||
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
|
|
||||||
niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
|
|
||||||
ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
|
|
||||||
|
|
||||||
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
|
|
||||||
niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
|
|
||||||
vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
|
|
||||||
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
|
|
||||||
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
|
|
||||||
Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
|
|
||||||
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
|
|
||||||
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
|
|
||||||
tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
|
|
||||||
hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
|
|
||||||
verkossa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
|
|
||||||
osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
|
|
||||||
|
|
||||||
21 § Vaalin toteuttaminen
|
|
||||||
-------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
|
|
||||||
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
|
|
||||||
kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
|
|
||||||
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
|
|
||||||
välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään
|
|
||||||
suhteellista vaalitapaa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
|
|
||||||
siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa
|
|
||||||
äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä
|
|
||||||
yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi
|
|
||||||
ääni.
|
|
||||||
|
|
||||||
Äänet lasketaan seuraavasti:
|
|
||||||
|
|
||||||
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
|
|
||||||
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
|
|
||||||
ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
|
|
||||||
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
|
|
||||||
jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
|
|
||||||
siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
|
|
||||||
|
|
||||||
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
|
|
||||||
puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
|
|
||||||
äänestyksen toteuttamista.
|
|
||||||
|
|
||||||
22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
|
|
||||||
----------------------------------------------------
|
|
||||||
|
|
||||||
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
|
|
||||||
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
|
|
||||||
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
|
|
||||||
tai yhdistyksen purkamisesta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
|
|
||||||
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
|
|
||||||
tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
|
|
||||||
tarkoitukseen.
|
|
||||||
363
säännöt
363
säännöt
|
|
@ -1,363 +0,0 @@
|
||||||
== 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena
|
|
||||||
koko Suomi.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja
|
|
||||||
lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita
|
|
||||||
europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta ja
|
|
||||||
sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon
|
|
||||||
avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
|
|
||||||
esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
|
|
||||||
# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
|
|
||||||
# tekee aloitteita ja kannanottoja
|
|
||||||
# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
|
|
||||||
# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa,
|
|
||||||
omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää
|
|
||||||
rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää
|
|
||||||
julkaisutoimintaa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 3 § Jäsenet ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa
|
|
||||||
tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
|
|
||||||
|
|
||||||
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole
|
|
||||||
äänioikeutta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen
|
|
||||||
hallitus.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
|
|
||||||
taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai
|
|
||||||
muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
|
|
||||||
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä
|
|
||||||
laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
|
|
||||||
|
|
||||||
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen
|
|
||||||
uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus.
|
|
||||||
|
|
||||||
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta
|
|
||||||
päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.
|
|
||||||
|
|
||||||
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin
|
|
||||||
varsinaisena jäseninä oleville yksityishenkilöille.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 6 § Hallitus ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja
|
|
||||||
2–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
|
|
||||||
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko
|
|
||||||
hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken
|
|
||||||
toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat
|
|
||||||
toimihenkilöt.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
|
|
||||||
varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
|
|
||||||
jäsenistä sitä vaatii.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
|
|
||||||
mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
|
|
||||||
tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja
|
|
||||||
puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 8 § Tilikausi ja tilintarkastus ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
|
|
||||||
|
|
||||||
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään
|
|
||||||
kuusi viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
|
|
||||||
viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 9 § Yhdistyksen kokoukset ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan
|
|
||||||
aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä
|
|
||||||
(1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
|
|
||||||
vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
|
|
||||||
esitetty hallitukselle.
|
|
||||||
|
|
||||||
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen
|
|
||||||
muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni,
|
|
||||||
varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
|
|
||||||
:: a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
|
||||||
:: b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
|
|
||||||
:: a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
|
||||||
:: b) oltava kokouksessa äänioikeutettu.
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
|
|
||||||
kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
|
|
||||||
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös
|
|
||||||
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille
|
|
||||||
postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
|
||||||
# kokouksen avaus
|
|
||||||
# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
|
||||||
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
|
||||||
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
|
||||||
# esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
|
|
||||||
# valitaan tässä järjestyksessä:
|
|
||||||
#* hallituksen puheenjohtaja
|
|
||||||
#* 1–3 hallituksen varapuheenjohtajaa
|
|
||||||
#* hallituksen muut varsinaiset jäsenet
|
|
||||||
#* hallituksen varajäsenet
|
|
||||||
#* puoluevaltuuston puheenjohtaja
|
|
||||||
#* puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
|
|
||||||
#* puoluevaltuuston varajäsenet
|
|
||||||
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai periaateohjelma) koskevat muutokset
|
|
||||||
käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen valitsemat
|
|
||||||
puheenjohtaja, 15-40 varsinaista jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi keskuudestaan
|
|
||||||
1-2 varapuheenjohtajaa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen
|
|
||||||
äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
|
|
||||||
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
|
|
||||||
varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
|
|
||||||
|
|
||||||
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä jossa heidät on
|
|
||||||
valittu, eniten ääniä saanut ensin.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä,
|
|
||||||
taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
|
|
||||||
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi–huhtikuussa ja
|
|
||||||
syyskokous syys–marraskuussa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen
|
|
||||||
kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai
|
|
||||||
yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
|
|
||||||
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun
|
|
||||||
teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
|
|
||||||
:: a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
|
|
||||||
:: b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
|
|
||||||
:: c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
|
|
||||||
:: d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
|
||||||
# kokouksen avaus
|
|
||||||
# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
|
||||||
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
|
||||||
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
|
||||||
# esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
|
|
||||||
# päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
|
|
||||||
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
|
||||||
|
|
||||||
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
|
||||||
# kokouksen avaus
|
|
||||||
# valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
|
||||||
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
|
||||||
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
|
||||||
# vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
|
|
||||||
# valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
|
|
||||||
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 12 § Piiriyhdistykset ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat
|
|
||||||
henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat
|
|
||||||
puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
|
|
||||||
# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
|
|
||||||
# tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
|
||||||
# tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
|
||||||
# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
|
|
||||||
# hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
|
|
||||||
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
|
|
||||||
noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
|
|
||||||
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden
|
|
||||||
ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille
|
|
||||||
varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
|
|
||||||
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
|
|
||||||
noudattaa piiriyhdistyksen tai piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin
|
|
||||||
enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
|
||||||
|
|
||||||
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät
|
|
||||||
ehdokasesityksen ehdokkaista, joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. Hallitus
|
|
||||||
yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin
|
|
||||||
kyseisessä vaalipiirissä saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä kuultuaan
|
|
||||||
ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä yksittäisten ehdokkaiden
|
|
||||||
osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
|
|
||||||
tilaisuus tulla kuulluksi.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan
|
|
||||||
järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
|
|
||||||
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi
|
|
||||||
europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.
|
|
||||||
|
|
||||||
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa
|
|
||||||
jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
|
|
||||||
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille
|
|
||||||
varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain
|
|
||||||
yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
|
|
||||||
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä
|
|
||||||
kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
|
|
||||||
päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei
|
|
||||||
lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida
|
|
||||||
asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän
|
|
||||||
vaalijärjestyksen mukaisesti.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
|
|
||||||
|
|
||||||
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen
|
|
||||||
jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin
|
|
||||||
ehdokasta ollaan nimeämässä.
|
|
||||||
|
|
||||||
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä,
|
|
||||||
joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
|
|
||||||
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 20 § Osanotto jäsenäänestykseen ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen
|
|
||||||
toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.
|
|
||||||
|
|
||||||
=== 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus ===
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
|
|
||||||
:: a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
|
|
||||||
:: b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
|
|
||||||
:: c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä
|
|
||||||
jäsenistöä koskettavista asioista.
|
|
||||||
|
|
||||||
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo
|
|
||||||
siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
|
|
||||||
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua
|
|
||||||
asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
|
|
||||||
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
|
|
||||||
|
|
||||||
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava
|
|
||||||
syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen
|
|
||||||
ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu
|
|
||||||
vastaava syy ei sitä estä.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 21 § Vaalin toteuttaminen ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla.
|
|
||||||
Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
|
|
||||||
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja
|
|
||||||
on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
|
|
||||||
|
|
||||||
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee
|
|
||||||
ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman,
|
|
||||||
mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
|
|
||||||
|
|
||||||
Äänet lasketaan seuraavasti:
|
|
||||||
# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
|
|
||||||
# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
|
|
||||||
# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
|
|
||||||
|
|
||||||
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa
|
|
||||||
äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
|
|
||||||
|
|
||||||
== 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen ==
|
|
||||||
|
|
||||||
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
|
|
||||||
vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
|
|
||||||
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
|
|
||||||
|
|
||||||
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
|
|
||||||
päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
|
|
||||||
tarkoitukseen.
|
|
||||||
Loading…
Reference in New Issue