Korjauskehotus + lausunto

This commit is contained in:
Marek Nečada 2021-08-06 09:26:30 +03:00
parent 5712b5bc07
commit 98c8941c8f
4 changed files with 176 additions and 0 deletions

BIN
korjauskehotus/GOMY9dxt.pdf Normal file

Binary file not shown.

View File

@ -0,0 +1,113 @@
Patentti- ja rekisterihallitus
Sivu: (1)
14.04.2021
00091 PRH
Ilmoittaja:
Piraattipuolue r.p., Piratpartiet r.p., 2230792-7
Ilmoituksen diaarinumero:
2021/512598Y
KORJAUSKEHOTUS YHDISTYSTEN SÄHKÖISESSÄ ASIOINTIPALVELUSSA
Täydennä ilmoitusta seuraavasti:
Vastaa tähän korjauskehotukseen PRH:n sähköisessä asiointipalvelussa. Sieltä löydät tarvitsemasi
täyttöohjeet.
Pyydämme ottamaan huomioon säännöissä oikeusministeriön lausunnon mukaiset seikat.
Lausunto toimitetaan erikseen sähköpostitse.
Yhdistyksen sääntöjä on korjattava. Alla ohjeet sääntöjen korjaamiseen. Muuta sääntöikkunassa
olevia sääntöjä ohjeiden mukaisesti.
4§ Määrätään että toimielinten toimikausi on yleensä kalenterivuosia. Seuraavassa lauseessa
kuitenkin määrätään että toimikausi alkaa kokouksen jälkeen. Nämä ovat keskenään ristiriidassa.
Lisäksi 13§:ssä määrätään toimikauden pituudeksi kaksi vuotta, ei kaksi kalenterivuotta.
6§ Seuraavan määräyksen pyydämme tarkentamaan;
Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä myös kokouksen
ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
Yhdistyslaki 18§, Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa kokouksessa.
6§ seuraava määräys pyydetään korjaamaan;
Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen ulkopuolella
sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys niin sallii.
Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja äänestysjärjestys.
Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida päättää yhdistyslain 23 §mainituista asioista:
Peruste yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen säännöissä on
määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu. Jäsenäänestys voi koskea vain
säännöissä erikseen mainittuja asioita.
Yhdistyslaki 17§:
Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet käyttävät säännöissä erikseen mainituissa asioissa
päätösvaltaansa ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Määräys ei voi kuitenkaan koskea 23
§:n 1 momentissa mainittua asiaa.
Pyydämme huomioimaan että sähköisestä äänestyksestä/jäsenäänestyksestä on määräyksiä
useissa pykälissä.
Yhdistyslaki 25§ Säännöissä voidaan määrätä, että määrätyn ajan jäsenmaksunsa maksamisenSivu: (2)
laiminlyönyt ei saa käyttää äänioikeuttaan.
Jos jäsenen äänioikeus halutaan evätä jäsenmaksuvelvollisuuden laiminlyömisen perusteella,
säännöissä on määrättävä, kuinka pitkän ajan kestänyt laiminlyönti voi estää äänioikeuden
käyttämisen. Jäsenten on saatava säännöistä tietää, millainen maksuvelvollisuuden laiminlyönti voi
johtaa äänioikeuden epäämiseen
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
äänioikeusrajoituksia. Edellinen lause pyydetään korjaamaan, lain määräyksen mukaan nämä asiat
ovat puolueen säännöissä.
Seuraavan määräyksen pyydämme tarkentamaan;
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa päätöksenteossa, hänen on
maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi
viikkoa ennen äänestystä.
Ylläolevassa määräyksessä jää epäselväksi mikä on ulkopuolinen päätökseteko, vrt sääntöjen
muut korjaukset koskien jäsenäänestyksiä
9§ Seuraava määräys on tulkinnanvarainen. Lähtökohta on että jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
määräytyvät suoraan sääntöjen perusteella. Lisäksi syytä on ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain
määräykset.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja jäsenaloitteiden
pätevyyskynnyksiä.
12§ Puoluekokouksen pitoaika jää epäselväksi. Kokouksen pitoaika on oltava säännöissä.
Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan;
12§ Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole toisin määrätty:
1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 2.
äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Yhdistyslaki 27§ säännöissä on määrättävä päätöksentekojärjestys
13§ puoluehallituksen toimikausi kaksi vuotta, 4§.ssä määrätään yleensä kalenterivuosia, ristiriita
13§ seuraavan määäryksen pyydämme korjaamaan; Puoluekokous voi ennen puoluehallituksen
vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi on lyhyempi.
Hallituksen toimikausi on oltava säännöissä (yhdistyslaki 8§)
14§ Valtuuston valinta
Valtuutettujen valintatapa on epäselvä.
Yhdistys voi säännöissään valita valtuutettujen valitsemistavan seuraavista vaihtoehdoista:
- Valtuutetut valitaan yhdistyksen kokouksessa.
- Valtuutetut valitaan jäsenäänestyksellä erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (ks. YhdL 17 ja 21 §).
- Liittomuotoisissa yhdistyksissä valtuutetut voidaan valita myös liittoäänestyksellä (ks. YhdL 19 §).
(Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti)
Puoluevaltuuston toimikuden pituus on oltava selkeästi säännöissä.
Piiriyhdistyksillä ei ole sääntöjen mukaan puolueessa äänioikeutta.Sivu: (3)
Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan; Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat
puoluevaltuuston varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi puoluehallitukselle
ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti;
Valtuutetut eivät valintansa jälkeen edusta yhdistyksessä kiintiötään vaan koko yhdistystä. Kiintiöön
kuuluvien tuella ei siis enää valinnan jälkeen ole merkitystä valtuutetulle. Kiintiöön kuuluvat eivät
myöskään voi halutessaan vaihtaa tai erottaa valittua valtuuston jäsentä
14§ puoluevaltuuston kokousten pitoaika on oltava säännöissä (yhdistyslaki 21§)
Puoluevaltuustolla on ilmeisesti kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Milloin toinen kokous
pidetään ja mitä asioita siinä käsitellään?
14§ Säännöissä on määrättävä päätöksentekojärjestys YhdL21§ ja 27§)
15§ Hallitusta alempi toimielin ei voi erottaa jäseniä
Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti
Jäsenen erottaminen on vakiintuneesti katsottu asiaksi, josta päättämistä ei voida määrätä
säännöissäkään hallitusta hierarkkisesti alemmanasteiselle toimielimelle.
19§ vertaa sääntöjen 6§
yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen säännöissä on
määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu.
19§ lähtökohtaisesti yhdistyksissä ei ole veto-oikeutta. Määräys on myös tulkinnanvarainen,
tietyissä lain määräämissä asioissa on toimivalta vain tietyllä toimielimellä.
20§ Jäsentä ei voi erottaa puoluehallitusta alempi toimielin eli myöskään vetoomusta ei voida
sellaisen toimielimen ratkaistavaksi antaa.
Raimo Pölönen
Tarkastaja
Vastaa korjauskehotukseen sähköisessä asiointipalvelussa viimeistään 14.06.2021.
Jos korjauskehotukseen ei vastata määräajassa, ilmoitus raukeaa ja suoritettu käsittelymaksu
menetetään.
Tiedustelut puh. 029 509 5959 ma-pe klo 9.00 16.15

View File

@ -0,0 +1,63 @@
Lausunto Piraattipuolue r.p.:n säännöistä
Patentti- ja rekisterihallitus on 18.3.2021 pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa siitä, ovatko
Piraattipuolue r.p.:lle laaditut yhdistysrekisteriin ilmoitetut säännöt sellaiset, että niiden puolesta
edellytykset saada puolueen sääntömuutos rekisteröityä puoluerekisteriin olisivat olemassa.
Lausuntonaan oikeusministeriö toteaa seuraavaa:
Puoluelain (10/1969) 5 §:ssä puolueen sääntömuutoksista säädetään seuraavasti:
Puolueen on ilmoitettava sääntöjensä ja yleisohjelmansa muuttamisesta
oikeusministeriölle. Sääntöjen muutos on voimassa vasta kun se on merkitty
puoluerekisteriin.
Puolueen sääntöihin tehty muutos on merkittävä puoluerekisteriin, mikäli säännöt
muutoksen jälkeenkin vastaavat tässä laissa säädettyjä edellytyksiä.
Säännöiltä vaadittavista yleisistä edellytyksistä säädetään puoluelain 2 §:ssä, jossa ensinnäkin
säädetään, että yhdistyksen (puolueen) varsinaisena tarkoituksena tulee olla valtiollisiin asioihin
vaikuttaminen. Yhdistyksen varsinainen tarkoitus tulkitaan sen sääntöjen perusteella.
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että valtiollisilla asioilla tarkoitetaan muun muassa valtiosääntöä
ja muuta lainsäädäntöä, hallintoa, kansalaisten yleisiä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä valtioiden
keskinäisiä suhteita koskevia asioita. Oikeusministeriö katsoo, että lausuntopyynnön kohteena
olevat säännöt täyttävät tarkoitusta koskevan edellytyksen.
Toiseksi puolueen säännöiltä edellytetään puoluelain 2 §:n mukaan sitä, että ne turvaavat
kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa.
Puoluelain esitöissä (HE 99/1967 vp) tämän on katsottu tarkoittavan muun muassa sitä, että
jokaiselle puolueen jäsenelle on turvattava yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa puolueen päätöksiin ja
että puolueen pyrkiessä sääntöjensä mukaan vaikuttamaan valtiollisiin asioihin tulee noudattaa
kansavaltaisia periaatteita.
Yhdistyksen päätöksenteko käsittää myös ehdokkaiden asettamisen vaaleihin. Vaalilain (714/1998)
112 §:stä seuraa, että eduskuntavaalien ehdokasasettelun tulee pääsääntöisesti perustua
jäsenäänestykseen. Kyseinen lainkohta on pakottavaa oikeutta, josta ei voida poiketa muuta kuin
laissa erikseen säädetyssä tapauksessa. Jäsenäänestystä ei poikkeuksellisesti tarvitse
eduskuntavaalien osalta toimittaa, jos jäsenäänestykseen on nimetty enintään niin monta henkilöä
kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita kyseisessä vaalipiirissä. Puolue voi kuitenkin toimittaa
jäsenäänestyksen silloinkin, kun se ei vaalilain mukaan ole pakollista. Toisaalta vaikka
jäsenäänestystä ei eduskuntavaalien ehdokasasettelua varten toimitettaisi, tulee ehdokkaiden
asettaminen perustua jäsenistön ehdotukseen kansanvaltaiset periaatteet turvaavalla tavalla.
Säännöissä voidaan sen sijaan poiketa eduskuntavaalien ehdokasasettelua koskevista vaalilain
113118 §:istä, joissa säädetään tarkemmin jäsenäänestyksen toimittamisesta sekä ehdokkaiden
lukumäärää koskevasta päätöksestä ja ehdokkaiden asettamisesta.
Muiden vaalien osalta vaalilaissa on ehdokasasettelusta seuraavansisältöistä sääntelyä. Vaalilain
129 §:ssä säädetään, että puolueen presidenttiehdokas valitaan jäsenistön kansanvaltaiset
vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään.
Vaalilain 149 §:ssä säädetään, että puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa asettaa puolueen kunnan
keskusvaalilautakunnalle ilmoittama puolueen henkilöjäseniä kunnassa edustava yhdistys. Vaalilain
168 §:ssä säädetään, että puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenistön
kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä
tarkemmin määrätään. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että jäsenistön kansanvaltaisilla
vaikutusmahdollisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että puolueen henkilöjäsenillä tulisi olla
mahdollisuus yhdessä muiden jäsenten kanssa esittää ehdokkaita valintamenettelyyn. Lisäksi
puolueen henkilöjäseniä edustavalla päätöksentekoelimellä tulisi olla keskeinen asema
varsinaisessa päätöksenteossa ehdokkaiden asettamisesta.
Oikeusministeriö kiinnittää huomiota lausuntopyynnön kohteena olevien sääntöjen 17 §:ään, jossa
määrätään muun muassa seuraavasti:
Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
europarlamenttivaaleihin ja presidentinvaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
Sääntöjen 16 §:ssä määrätään puolestaan piiriyhdistyksen tehtäväksi ”tehdä esitys” puolueen
eduskuntavaaleissa asetettavista ehdokkaista ja asettaa ehdokkaat kuntavaaleissa.
Oikeusministeriö huomioi, että säännöistä ei 16 §:ssä määrättyä lukuun ottamatta käy
yksityiskohtaisemmin ilmi, kenen toimesta tai millaista menettelyä noudattaen ehdokkaiden
asettaminen käytännössä järjestetään. Ottaen erityisesti huomioon jäsenäänestyksen
lähtökohtainen pakollisuus eduskuntavaaleissa ja yleinen edellytys kansanvaltaisten periaatteiden
kunnioittamisesta, oikeusministeriö katsoo, että siitä huolimatta, mitä ehdokasasettelujärjestyksessä
määrätään, yhdistyksen sääntöjen 17 §:ää olisi tarpeen täsmentää vastaamaan paremmin edellä
esiteltyä vaalilain sääntelyä.
Oikeusministeriöllä ei ole muita huomioita yhdistyksen sääntöehdotuksesta.