Browse Source

"säännöt" -tiedosto pois

mmn/uudistus2020_järjestettynä
Marek Nečada 1 year ago
parent
commit
cf2499a06f
  1. 363
      säännöt

363
säännöt

@ -1,363 +0,0 @@
== 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka ==
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena
koko Suomi.
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
== 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu ==
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja
lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita
europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta ja
sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon
avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
# tekee aloitteita ja kannanottoja
# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa,
omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää
rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää
julkaisutoimintaa.
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
== 3 § Jäsenet ==
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa
tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole
äänioikeutta.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen
hallitus.
== 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen ==
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai
muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä
laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen
uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus.
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
== 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu ==
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta
päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin
varsinaisena jäseninä oleville yksityishenkilöille.
== 6 § Hallitus ==
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja
2–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä.
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko
hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken
toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat
toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
== 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen ==
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja
puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
== 8 § Tilikausi ja tilintarkastus ==
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään
kuusi viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle.
== 9 § Yhdistyksen kokoukset ==
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan
aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä
(1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
esitetty hallitukselle.
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen
muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni,
varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
:: a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
:: b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
:: a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
:: b) oltava kokouksessa äänioikeutettu.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
== 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ==
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille
postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
== 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat ==
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
# kokouksen avaus
# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
# esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
# valitaan tässä järjestyksessä:
#* hallituksen puheenjohtaja
#* 1–3 hallituksen varapuheenjohtajaa
#* hallituksen muut varsinaiset jäsenet
#* hallituksen varajäsenet
#* puoluevaltuuston puheenjohtaja
#* puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
#* puoluevaltuuston varajäsenet
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai periaateohjelma) koskevat muutokset
käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
== 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen ==
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen valitsemat
puheenjohtaja, 15-40 varsinaista jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi keskuudestaan
1-2 varapuheenjohtajaa.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen
äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä jossa heidät on
valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä,
taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi–huhtikuussa ja
syyskokous syys–marraskuussa.
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen
kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai
yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun
teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
== 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat ==
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
:: a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
:: b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
:: c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
:: d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
# kokouksen avaus
# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
# esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
# päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
# kokouksen avaus
# valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
# vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
# valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
== 12 § Piiriyhdistykset ==
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat
henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat
puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
== 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta ==
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
# tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
# tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
# hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
== 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin ==
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden
ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille
varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
== 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin ==
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
noudattaa piiriyhdistyksen tai piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin
enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät
ehdokasesityksen ehdokkaista, joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. Hallitus
yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin
kyseisessä vaalipiirissä saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä kuultuaan
ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä yksittäisten ehdokkaiden
osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
== 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin ==
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan
järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi
europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa
jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille
varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
== 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin ==
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain
yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
== 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen ==
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä
kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei
lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida
asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän
vaalijärjestyksen mukaisesti.
== 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen ==
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen
jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin
ehdokasta ollaan nimeämässä.
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä,
joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
== 20 § Osanotto jäsenäänestykseen ==
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen
toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.
=== 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus ===
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
:: a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
:: b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
:: c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä
jäsenistöä koskettavista asioista.
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo
siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua
asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava
syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen
ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu
vastaava syy ei sitä estä.
== 21 § Vaalin toteuttaminen ==
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla.
Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja
on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee
ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman,
mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
Äänet lasketaan seuraavasti:
# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa
äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
== 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen ==
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.
Loading…
Cancel
Save