From cf2499a06f86f850f56054c4b81676cd53519fcb Mon Sep 17 00:00:00 2001 From: =?UTF-8?q?Marek=20Ne=C4=8Dada?= Date: Mon, 14 Sep 2020 16:12:24 +0300 Subject: [PATCH] =?UTF-8?q?"s=C3=A4=C3=A4nn=C3=B6t"=20-tiedosto=20pois?= MIME-Version: 1.0 Content-Type: text/plain; charset=UTF-8 Content-Transfer-Encoding: 8bit --- säännöt | 363 ----------------------------------------------------- 1 file changed, 363 deletions(-) delete mode 100644 säännöt diff --git a/säännöt b/säännöt deleted file mode 100644 index c30437e..0000000 --- a/säännöt +++ /dev/null @@ -1,363 +0,0 @@ -== 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka == - -Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena -koko Suomi. - -Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi. - -== 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu == - -Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja -lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita -europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin. - -Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta ja -sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon -avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien -esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta. - -Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue: -# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa -# tekee aloitteita ja kannanottoja -# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi -# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa. - -Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, -omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää -rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää -julkaisutoimintaa. - -Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille. - -== 3 § Jäsenet == - -Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa -tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt. - -Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole -äänioikeutta. - -Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen -hallitus. - -== 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen == - -Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle -taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. - -Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai -muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on -menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä -laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. - -Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen -uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus. - -Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen. - -== 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu == - -Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta -päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto. - -Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin -varsinaisena jäseninä oleville yksityishenkilöille. - -== 6 § Hallitus == - -Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja -2–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä. - -Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia -ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. - -Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko -hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken -toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi. - -Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat -toimihenkilöt. - -Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan -varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen -jäsenistä sitä vaatii. - -Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja -mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä -tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. - -Hallitus hyväksyy vaaliliitot. - -== 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen == - -Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja -puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä. - -== 8 § Tilikausi ja tilintarkastus == - -Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. - -Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään -kuusi viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa -viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle. - -== 9 § Yhdistyksen kokoukset == - -Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa. - -Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan -aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä -(1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti -vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on -esitetty hallitukselle. - -Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen -muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta. - -Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, -varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. - -Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on: -:: a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja -:: b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. - -Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on: -:: a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja -:: b) oltava kokouksessa äänioikeutettu. - -Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on -kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan -ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. - -Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös -tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. - -== 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen == - -Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille -postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse. - -== 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat == - -Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: -# kokouksen avaus -# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita -# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus -# hyväksytään kokouksen työjärjestys -# esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta -# valitaan tässä järjestyksessä: -#* hallituksen puheenjohtaja -#* 1–3 hallituksen varapuheenjohtajaa -#* hallituksen muut varsinaiset jäsenet -#* hallituksen varajäsenet -#* puoluevaltuuston puheenjohtaja -#* puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet -#* puoluevaltuuston varajäsenet -# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. - -Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai periaateohjelma) koskevat muutokset -käsitellään yhdistyksen kokouksessa. - -== 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen == - -Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen valitsemat -puheenjohtaja, 15-40 varsinaista jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi keskuudestaan -1-2 varapuheenjohtajaa. - -Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen -äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia -puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä. - -Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai -varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. - -Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. - -Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä jossa heidät on -valittu, eniten ääniä saanut ensin. - -Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, -taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston -kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. - -Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi–huhtikuussa ja -syyskokous syys–marraskuussa. - -Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen -kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja. - -Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai -yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten -kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään yksi viikko etukäteen sähköpostitse. - -Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun -teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. - -== 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat == - -Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on: -:: a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista -:: b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä -:: c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta -:: d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle. - -Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: -# kokouksen avaus -# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita -# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus -# hyväksytään kokouksen työjärjestys -# esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto -# päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille -# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. - -Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: -# kokouksen avaus -# valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita -# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus -# hyväksytään kokouksen työjärjestys -# vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle -# valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö -# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. - -== 12 § Piiriyhdistykset == - -Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat -henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat -puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan. - -== 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta == - -Piiriyhdistyksen tehtävänä on: -# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla; -# tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä; -# tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä; -# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta; -# hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät. - -== 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin == - -Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee -perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen. - -Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee -noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita -kuin piiriyhdistys on esittänyt. - -Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden -ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille -varattava tilaisuus tulla kuulluksi. - -== 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin == - -Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee -perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen. - -Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee -noudattaa piiriyhdistyksen tai piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin -enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt. - -Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät -ehdokasesityksen ehdokkaista, joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. Hallitus -yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin -kyseisessä vaalipiirissä saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä kuultuaan -ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta. - -Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä yksittäisten ehdokkaiden -osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava -tilaisuus tulla kuulluksi. - -== 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin == - -Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan -järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa -ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi -europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt. - -Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa -jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta -enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille -varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen. - -== 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin == - -Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain -yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn -ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin. - -== 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen == - -Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä -kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin -päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei -lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida -asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän -vaalijärjestyksen mukaisesti. - -== 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen == - -Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen. - -Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen -jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin -ehdokasta ollaan nimeämässä. - -Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, -joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava -henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta. - -== 20 § Osanotto jäsenäänestykseen == - -Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen -toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta. - -=== 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus === - -Yhdistyksen jäsenellä on oikeus: -:: a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti. -:: b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. -:: c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa. - -Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä -jäsenistöä koskettavista asioista. - -Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo -siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi -kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua -asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun -vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. - -Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava -syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen -ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa. - -Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu -vastaava syy ei sitä estä. - -== 21 § Vaalin toteuttaminen == - -Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. -Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, -toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja -on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa. - -Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee -ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, -mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni. - -Äänet lasketaan seuraavasti: -# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen. -# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle. -# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle. - -Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa -äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista. - -== 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen == - -Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa -vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava -sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. - -Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta -päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan -tarkoitukseen.