Uuudet säännöt hyväksyttiin puoluekokouksessa 5.12.2020
Merge branch 'hallituksenesitys2020b'
This commit is contained in:
Marek Nečada
commit
eea6639830
|
|
@ -0,0 +1,8 @@
|
|||
#!/bin/bash
|
||||
# Tämä vaatii pandoc-crossref -suodatinta, ks. https://github.com/lierdakil/pandoc-crossref
|
||||
mkdir -p out
|
||||
pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.latex.yaml --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -o out/säännöt.pdf säännöt.md
|
||||
pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.html.yaml --standalone --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -o out/säännöt.html säännöt.md
|
||||
pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.html.yaml --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -t mediawiki -o out/säännöt_test.mediawiki säännöt.md
|
||||
pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.latex.yaml --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -t latex -o out/säännöt.tex säännöt.md
|
||||
|
||||
363
säännöt
363
säännöt
|
|
@ -1,363 +0,0 @@
|
|||
== 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka ==
|
||||
|
||||
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena
|
||||
koko Suomi.
|
||||
|
||||
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
|
||||
|
||||
== 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu ==
|
||||
|
||||
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja
|
||||
lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita
|
||||
europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
|
||||
|
||||
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta ja
|
||||
sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon
|
||||
avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
|
||||
esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
|
||||
|
||||
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
|
||||
# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
|
||||
# tekee aloitteita ja kannanottoja
|
||||
# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
|
||||
# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
|
||||
|
||||
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa,
|
||||
omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää
|
||||
rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää
|
||||
julkaisutoimintaa.
|
||||
|
||||
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
|
||||
|
||||
== 3 § Jäsenet ==
|
||||
|
||||
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa
|
||||
tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
|
||||
|
||||
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole
|
||||
äänioikeutta.
|
||||
|
||||
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen
|
||||
hallitus.
|
||||
|
||||
== 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen ==
|
||||
|
||||
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
|
||||
taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
|
||||
|
||||
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai
|
||||
muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
|
||||
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä
|
||||
laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
|
||||
|
||||
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen
|
||||
uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus.
|
||||
|
||||
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
|
||||
|
||||
== 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu ==
|
||||
|
||||
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta
|
||||
päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.
|
||||
|
||||
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin
|
||||
varsinaisena jäseninä oleville yksityishenkilöille.
|
||||
|
||||
== 6 § Hallitus ==
|
||||
|
||||
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja
|
||||
2–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä.
|
||||
|
||||
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
|
||||
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
|
||||
|
||||
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko
|
||||
hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken
|
||||
toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
|
||||
|
||||
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat
|
||||
toimihenkilöt.
|
||||
|
||||
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
|
||||
varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
|
||||
jäsenistä sitä vaatii.
|
||||
|
||||
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
|
||||
mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
|
||||
tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
|
||||
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
|
||||
|
||||
== 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen ==
|
||||
|
||||
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja
|
||||
puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
|
||||
|
||||
== 8 § Tilikausi ja tilintarkastus ==
|
||||
|
||||
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
|
||||
|
||||
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään
|
||||
kuusi viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
|
||||
viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle.
|
||||
|
||||
== 9 § Yhdistyksen kokoukset ==
|
||||
|
||||
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa.
|
||||
|
||||
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan
|
||||
aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä
|
||||
(1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
|
||||
vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
|
||||
esitetty hallitukselle.
|
||||
|
||||
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen
|
||||
muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni,
|
||||
varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
|
||||
|
||||
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
|
||||
:: a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||||
:: b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
|
||||
|
||||
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
|
||||
:: a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||||
:: b) oltava kokouksessa äänioikeutettu.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
|
||||
kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
|
||||
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös
|
||||
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
||||
|
||||
== 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ==
|
||||
|
||||
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille
|
||||
postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
|
||||
|
||||
== 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat ==
|
||||
|
||||
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
||||
# kokouksen avaus
|
||||
# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
||||
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
||||
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
||||
# esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
|
||||
# valitaan tässä järjestyksessä:
|
||||
#* hallituksen puheenjohtaja
|
||||
#* 1–3 hallituksen varapuheenjohtajaa
|
||||
#* hallituksen muut varsinaiset jäsenet
|
||||
#* hallituksen varajäsenet
|
||||
#* puoluevaltuuston puheenjohtaja
|
||||
#* puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
|
||||
#* puoluevaltuuston varajäsenet
|
||||
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
||||
|
||||
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai periaateohjelma) koskevat muutokset
|
||||
käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
|
||||
|
||||
== 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen ==
|
||||
|
||||
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen valitsemat
|
||||
puheenjohtaja, 15-40 varsinaista jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi keskuudestaan
|
||||
1-2 varapuheenjohtajaa.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen
|
||||
äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
|
||||
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
|
||||
varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
|
||||
|
||||
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä jossa heidät on
|
||||
valittu, eniten ääniä saanut ensin.
|
||||
|
||||
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä,
|
||||
taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
|
||||
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi–huhtikuussa ja
|
||||
syyskokous syys–marraskuussa.
|
||||
|
||||
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen
|
||||
kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai
|
||||
yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
|
||||
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun
|
||||
teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
||||
|
||||
== 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat ==
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
|
||||
:: a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
|
||||
:: b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
|
||||
:: c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
|
||||
:: d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
||||
# kokouksen avaus
|
||||
# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
||||
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
||||
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
||||
# esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
|
||||
# päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
|
||||
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
||||
# kokouksen avaus
|
||||
# valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
||||
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
||||
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
||||
# vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
|
||||
# valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
|
||||
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
||||
|
||||
== 12 § Piiriyhdistykset ==
|
||||
|
||||
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat
|
||||
henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat
|
||||
puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
|
||||
|
||||
== 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta ==
|
||||
|
||||
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
|
||||
# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
|
||||
# tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
||||
# tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
||||
# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
|
||||
# hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
|
||||
|
||||
== 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin ==
|
||||
|
||||
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
|
||||
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
|
||||
|
||||
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
|
||||
noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
|
||||
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
||||
|
||||
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden
|
||||
ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille
|
||||
varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
|
||||
|
||||
== 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin ==
|
||||
|
||||
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
|
||||
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
|
||||
|
||||
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
|
||||
noudattaa piiriyhdistyksen tai piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin
|
||||
enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
||||
|
||||
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät
|
||||
ehdokasesityksen ehdokkaista, joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. Hallitus
|
||||
yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin
|
||||
kyseisessä vaalipiirissä saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä kuultuaan
|
||||
ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
|
||||
|
||||
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä yksittäisten ehdokkaiden
|
||||
osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
|
||||
tilaisuus tulla kuulluksi.
|
||||
|
||||
== 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin ==
|
||||
|
||||
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan
|
||||
järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
|
||||
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi
|
||||
europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.
|
||||
|
||||
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa
|
||||
jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
|
||||
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille
|
||||
varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
|
||||
|
||||
== 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin ==
|
||||
|
||||
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain
|
||||
yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
|
||||
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
|
||||
|
||||
== 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen ==
|
||||
|
||||
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä
|
||||
kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
|
||||
päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei
|
||||
lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida
|
||||
asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän
|
||||
vaalijärjestyksen mukaisesti.
|
||||
|
||||
== 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen ==
|
||||
|
||||
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
|
||||
|
||||
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen
|
||||
jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin
|
||||
ehdokasta ollaan nimeämässä.
|
||||
|
||||
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä,
|
||||
joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
|
||||
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
|
||||
|
||||
== 20 § Osanotto jäsenäänestykseen ==
|
||||
|
||||
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen
|
||||
toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.
|
||||
|
||||
=== 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus ===
|
||||
|
||||
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
|
||||
:: a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
|
||||
:: b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
|
||||
:: c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
|
||||
|
||||
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä
|
||||
jäsenistöä koskettavista asioista.
|
||||
|
||||
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo
|
||||
siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
|
||||
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua
|
||||
asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
|
||||
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
|
||||
|
||||
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava
|
||||
syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen
|
||||
ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu
|
||||
vastaava syy ei sitä estä.
|
||||
|
||||
== 21 § Vaalin toteuttaminen ==
|
||||
|
||||
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla.
|
||||
Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
|
||||
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja
|
||||
on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
|
||||
|
||||
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee
|
||||
ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman,
|
||||
mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
|
||||
|
||||
Äänet lasketaan seuraavasti:
|
||||
# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
|
||||
# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
|
||||
# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
|
||||
|
||||
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa
|
||||
äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
|
||||
|
||||
== 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen ==
|
||||
|
||||
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
|
||||
vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
|
||||
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
|
||||
päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
|
||||
tarkoitukseen.
|
||||
762
säännöt.md
762
säännöt.md
|
|
@ -1,33 +1,38 @@
|
|||
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
|
||||
Piraattipuolueen säännöt
|
||||
========================
|
||||
|
||||
Hyväksytty puoluekokouksessa 5.12.2020.
|
||||
|
||||
Puolueen nimi ja kotipaikka
|
||||
----------------------------------
|
||||
|
||||
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
|
||||
Puolueen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
|
||||
sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
|
||||
|
||||
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
|
||||
suomi.
|
||||
|
||||
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
|
||||
|
||||
Tarkoitus ja toiminnan laatu
|
||||
--------------------------------
|
||||
|
||||
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
|
||||
mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
|
||||
saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
|
||||
eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
|
||||
Puolueen tarkoituksena on edistää vapaata ja yhdenvertaista yhteiskuntaa
|
||||
toimimalla kansalaisyhteiskunnassa ja edustuksellisen demokratian
|
||||
luottamuselimissä.
|
||||
|
||||
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
|
||||
suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
|
||||
parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
|
||||
päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
|
||||
teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
|
||||
sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
|
||||
Puolue vaatii erityisesti vahvaa yksityisyyden ja henkilötietojen
|
||||
suojaa, sanan- ja ilmaisunvapautta, osallistavaa demokratiaa
|
||||
ja päätöksenteon avoimuutta sekä kulttuurin ja tiedon vapautta.
|
||||
Puolue haluaa tuoda esiin sekä teknologian uudet mahdollisuudet
|
||||
että ongelmat ja uhat.
|
||||
|
||||
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
|
||||
|
||||
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
|
||||
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
|
||||
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
|
||||
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
|
||||
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa,
|
||||
5. asettaa ehdokkaita vaaleihin.
|
||||
|
||||
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
|
||||
testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
|
||||
|
|
@ -38,422 +43,417 @@ ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
|
|||
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
|
||||
jäsenille.
|
||||
|
||||
3 § Jäsenet
|
||||
|
||||
Jäsenet
|
||||
-----------
|
||||
|
||||
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
|
||||
Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
|
||||
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
|
||||
rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
|
||||
rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt.
|
||||
|
||||
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
|
||||
mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
|
||||
|
||||
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
|
||||
Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
|
||||
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus.
|
||||
Kannatusjäsenet hyväksyy puoluehallitus.
|
||||
|
||||
4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
|
||||
------------------------------------
|
||||
|
||||
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
|
||||
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
|
||||
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
|
||||
Toimielimet {#sec:toimielimet}
|
||||
--------------
|
||||
|
||||
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
|
||||
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
|
||||
velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
|
||||
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
|
||||
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
|
||||
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
|
||||
Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus
|
||||
ja sovittelulautakunta.
|
||||
|
||||
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
|
||||
vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
|
||||
erottamisesta päättää hallitus.
|
||||
Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen
|
||||
kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
|
||||
Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja
|
||||
parittomina puoluevaltuusto.
|
||||
|
||||
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
|
||||
|
||||
5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
|
||||
----------------------------
|
||||
Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
|
||||
-------------------------------------
|
||||
|
||||
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
|
||||
ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
|
||||
osalta erikseen puoluevaltuusto.
|
||||
Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa.
|
||||
|
||||
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
|
||||
korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
|
||||
yksityishenkilöille.
|
||||
Johtosääntöihin kuuluvat:
|
||||
|
||||
6 § Hallitus
|
||||
------------
|
||||
1. toimielinten työjärjestykset,
|
||||
2. puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
|
||||
3. ehdokasasettelujärjestys,
|
||||
4. sovittelumenettelysäännöt,
|
||||
5. mahdollisesti muut johtosäännöt.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
|
||||
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
|
||||
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
|
||||
Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset.
|
||||
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous.
|
||||
Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.
|
||||
|
||||
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
|
||||
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
|
||||
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
|
||||
toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys-
|
||||
ja vaalijärjestyksenä.
|
||||
|
||||
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
|
||||
varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
|
||||
kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
|
||||
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
|
||||
Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä johtosäännöt
|
||||
ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään.
|
||||
|
||||
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
|
||||
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
|
||||
Puolueen sisäinen normihierarkia on
|
||||
|
||||
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
|
||||
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
|
||||
siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
|
||||
sitä vaatii.
|
||||
1. nämä säännöt,
|
||||
2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
|
||||
3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.
|
||||
|
||||
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
|
||||
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
|
||||
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
|
||||
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
|
||||
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
|
||||
Päätöksenteon yleiset periaatteet
|
||||
-----------------------------------
|
||||
|
||||
7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
|
||||
------------------------------------
|
||||
Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden
|
||||
tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
|
||||
varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
|
||||
kaksi yhdessä.
|
||||
Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä
|
||||
myös kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
|
||||
|
||||
8 § Tilikausi ja tilintarkastus
|
||||
-------------------------------
|
||||
Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen
|
||||
ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys
|
||||
niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja
|
||||
äänestysjärjestys.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
|
||||
Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida
|
||||
päättää yhdistyslain 23 § mainituista asioista:
|
||||
|
||||
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
|
||||
annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
|
||||
puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
|
||||
kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
|
||||
kokousta hallitukselle.
|
||||
1. puolueen sääntöjen muuttamisesta;
|
||||
2. kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta
|
||||
huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
|
||||
3. puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston työjärjestyksestä;
|
||||
4. puoluehallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan
|
||||
valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
|
||||
5. tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
|
||||
6. puolueen purkamisesta.
|
||||
|
||||
9 § Yhdistyksen kokoukset
|
||||
-------------------------
|
||||
|
||||
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
|
||||
vuosina) touko-heinäkuussa.
|
||||
Äänioikeutetut jäsenet
|
||||
----------------------
|
||||
|
||||
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
|
||||
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
|
||||
(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
|
||||
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
|
||||
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
|
||||
kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
|
||||
on esitetty hallitukselle.
|
||||
|
||||
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
|
||||
aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
|
||||
edellytä äänestämään asian puolesta.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
|
||||
Puoluekokouksissa ja jäsenäänestyksissä
|
||||
on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
|
||||
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
|
||||
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
|
||||
Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta,
|
||||
mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen
|
||||
ohjeistamalla tavalla.
|
||||
|
||||
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
|
||||
|
||||
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
|
||||
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi puoluehallituksen ohjeistamalla
|
||||
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||||
2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
|
||||
2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla
|
||||
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
|
||||
|
||||
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa
|
||||
päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu
|
||||
puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.
|
||||
|
||||
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
|
||||
edellä mainittuja äänioikeusrajoituksia.
|
||||
|
||||
|
||||
Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus {#sec:jäsenoikeudet}
|
||||
---------------------------------------------------
|
||||
|
||||
Puolueen jäsenellä on oikeus:
|
||||
|
||||
1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen [@sec:jäsenaloite]:n mukaisesti.
|
||||
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
|
||||
kymmenen muun jäsenen tuki.
|
||||
3. Tehdä puoluehallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
|
||||
niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
|
||||
4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta sovittelulautakunnalle.
|
||||
|
||||
Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
|
||||
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
|
||||
tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
|
||||
puoluehallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
|
||||
verkossa.
|
||||
|
||||
Puolueen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
|
||||
osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
|
||||
|
||||
|
||||
Jäsenaloite {#sec:jäsenaloite}
|
||||
-------------
|
||||
|
||||
Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita.
|
||||
Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai
|
||||
sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava
|
||||
pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki;
|
||||
riittävä määrä on:
|
||||
|
||||
1. yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos
|
||||
asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
|
||||
2. yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos
|
||||
asia on käsiteltävä sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin
|
||||
tulevalla puoluekokouksella.
|
||||
|
||||
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
|
||||
edellä mainittuja jäsenaloitteiden pätevyyskynnyksiä.
|
||||
|
||||
|
||||
Puolueen nimen kirjoittaminen
|
||||
------------------------------------
|
||||
|
||||
Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai
|
||||
varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
|
||||
kaksi yhdessä.
|
||||
|
||||
|
||||
Tilikausi ja tilintarkastus
|
||||
-------------------------------
|
||||
|
||||
Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.
|
||||
|
||||
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on
|
||||
annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta.
|
||||
Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään
|
||||
30. kesäkuuta puoluehallitukselle.
|
||||
|
||||
|
||||
Puoluekokoukset
|
||||
-------------------------
|
||||
|
||||
Puolue pitää varsinaisen kokouksen 5–60 päivää ennen kunkin
|
||||
puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
|
||||
|
||||
Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun
|
||||
puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
|
||||
(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite
|
||||
sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä
|
||||
kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
|
||||
on esitetty puoluehallitukselle.
|
||||
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä muitakin
|
||||
perusteita ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.
|
||||
|
||||
Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
|
||||
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
|
||||
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
|
||||
|
||||
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
|
||||
henkilövaaleissa, hänen on:
|
||||
|
||||
1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
|
||||
1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa puoluehallituksen
|
||||
ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||||
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
|
||||
määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
|
||||
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
|
||||
vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä
|
||||
ole toisin määrätty:
|
||||
1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on
|
||||
kannattanut yli puolet annetuista äänistä;
|
||||
2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
|
||||
kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
|
||||
apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
||||
|
||||
10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
|
||||
-------------------------------------------
|
||||
|
||||
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
|
||||
Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi
|
||||
viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
|
||||
sähköpostitse.
|
||||
|
||||
11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat
|
||||
-----------------------------------
|
||||
|
||||
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
||||
Puoluehallitus
|
||||
--------------
|
||||
|
||||
1. kokouksen avaus
|
||||
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
|
||||
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
||||
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
||||
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
||||
5. esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
|
||||
yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
|
||||
6. valitaan tässä järjestyksessä:
|
||||
- hallituksen puheenjohtaja
|
||||
- 1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
|
||||
- hallituksen muut varsinaiset jäsenet
|
||||
- hallituksen varajäsenet
|
||||
- puoluevaltuuston puheenjohtaja
|
||||
- puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
|
||||
- puoluevaltuuston varajäsenet
|
||||
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
||||
Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
|
||||
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
|
||||
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
|
||||
|
||||
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
|
||||
periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
|
||||
Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä
|
||||
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen.
|
||||
|
||||
11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
|
||||
----------------------------------------------------------------------
|
||||
Puoluehallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen
|
||||
puoluehallituksen vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi
|
||||
on lyhyempi.
|
||||
Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen
|
||||
tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa
|
||||
vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
|
||||
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
|
||||
|
||||
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
|
||||
sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
|
||||
jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
|
||||
keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
|
||||
Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
|
||||
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
|
||||
|
||||
Puoluehallitus kokoontuu, kun se niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
|
||||
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
|
||||
siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä
|
||||
sitä vaatii.
|
||||
|
||||
Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
|
||||
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
|
||||
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
|
||||
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto
|
||||
---------------
|
||||
|
||||
### Puoluevaltuuston valitseminen {-}
|
||||
|
||||
Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen
|
||||
valitsemat puheenjohtaja, 5–25 varsinaista jäsentä ja 0–50 varajäsentä,
|
||||
sekä piiriyhdistysten valitsemat jäsenet
|
||||
ja varajäsenet. Jokaisella piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi
|
||||
varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja enintään 2 henkilökohtaista
|
||||
varajäsentä.
|
||||
|
||||
Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet
|
||||
kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle
|
||||
siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
|
||||
|
||||
Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
|
||||
piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
|
||||
määräämässä järjestyksessä.
|
||||
|
||||
Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston
|
||||
varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
|
||||
pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta.
|
||||
Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta puoluevaltuuston
|
||||
jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi
|
||||
puoluehallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
|
||||
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
|
||||
ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
|
||||
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
|
||||
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
|
||||
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
|
||||
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
|
||||
Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen
|
||||
tai koko puoluevaltuusto voidaan puoluekokouksessa
|
||||
vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa
|
||||
täydentää uusilla jäsenillä myös
|
||||
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
|
||||
|
||||
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
|
||||
arpa.
|
||||
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston
|
||||
jäsenet voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös
|
||||
sähköisessä jäsenäänestyksessä.
|
||||
Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista puoluevaltuuston jäsenistä
|
||||
säädetään, soveltuu myös sähköisessä jäsenäänestyksessä valittuihin
|
||||
puoluevaltuuston jäseniin.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
|
||||
siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
|
||||
|
||||
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
|
||||
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
|
||||
puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
|
||||
puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
|
||||
### Puoluevaltuuston tehtävät {-}
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
|
||||
pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
|
||||
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
|
||||
|
||||
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
|
||||
etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
|
||||
1. seurata puoluehallituksen toimintaa ja [@sec:jäsenoikeudet]:ssä tarkoitettujen jäsenten
|
||||
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
|
||||
2. hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia
|
||||
ja puolueen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä,
|
||||
3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
|
||||
luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan
|
||||
kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta,
|
||||
4. tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle,
|
||||
5. selvittää jäsenistön mielipide esimerkiksi jäsenkyselyn tai
|
||||
neuvoa-antavan jäsenäänestyksen avulla.
|
||||
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
|
||||
|
||||
1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
|
||||
myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
|
||||
2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
|
||||
varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö,
|
||||
3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
|
||||
kalenterivuodelle.
|
||||
|
||||
|
||||
### Puoluevaltuuston koolle kutsuminen {-}
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
|
||||
vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa.
|
||||
Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta
|
||||
päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä–elokuussa.
|
||||
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
|
||||
etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta
|
||||
päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
|
||||
päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
|
||||
puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
|
||||
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
|
||||
yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
|
||||
kirjallisesti vaatii.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
|
||||
myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
|
||||
kokouksen aikana.
|
||||
Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä,
|
||||
|
||||
11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
|
||||
------------------------------------------------------------------------------------
|
||||
1. puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
|
||||
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä,
|
||||
2. äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä,
|
||||
3. äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
|
||||
arpa.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
|
||||
Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
|
||||
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
|
||||
puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
|
||||
puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
|
||||
|
||||
1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
|
||||
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
|
||||
2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
|
||||
ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
|
||||
3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
|
||||
luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
|
||||
kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
|
||||
4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
||||
Sovittelulautakunta
|
||||
------------------
|
||||
|
||||
1. kokouksen avaus
|
||||
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
|
||||
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
||||
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
||||
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
||||
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
|
||||
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
|
||||
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
|
||||
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
||||
Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3–7 jäsentä, jotka
|
||||
valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
|
||||
Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai
|
||||
puoluevaltuuston jäseninä.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
||||
Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
|
||||
|
||||
1. kokouksen avaus
|
||||
2. valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
|
||||
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
|
||||
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
||||
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
||||
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
|
||||
kalenterivuodelle
|
||||
6. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
|
||||
varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
|
||||
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
||||
Sovittelulautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan puoluekokouksessa
|
||||
tai sähköisessä jäsenäänestyksessä vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa
|
||||
täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
|
||||
loppuajaksi.
|
||||
|
||||
12 § Piiriyhdistykset
|
||||
---------------------
|
||||
Sovittelulautakunnan tehtävänä on:
|
||||
|
||||
1. ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
|
||||
2. tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
|
||||
3. päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.
|
||||
|
||||
Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat puolueen sovittelumenettelysäännöt ja
|
||||
sovittelulautakunnan työjärjestys.
|
||||
|
||||
|
||||
Piiriyhdistykset
|
||||
----------------
|
||||
|
||||
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
|
||||
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
|
||||
rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
|
||||
rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi.
|
||||
Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
|
||||
liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
|
||||
|
||||
13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
|
||||
------------------------------------------
|
||||
|
||||
### Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta {-}
|
||||
|
||||
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
|
||||
|
||||
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
|
||||
2. tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
|
||||
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
|
||||
eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
||||
3. tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
|
||||
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
|
||||
maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
||||
4. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
|
||||
vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
|
||||
5. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
|
||||
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
|
||||
2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa
|
||||
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
|
||||
eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
|
||||
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa
|
||||
ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta,
|
||||
4. asettaa [edustaja puoluevaltuustoon][Puoluevaltuuston valitseminen],
|
||||
5. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.
|
||||
|
||||
14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
|
||||
-----------------------------------------------
|
||||
|
||||
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
|
||||
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
|
||||
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
|
||||
päätökseen.
|
||||
Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
|
||||
---------------------------------
|
||||
|
||||
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
|
||||
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
|
||||
Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
|
||||
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
||||
Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin,
|
||||
kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin,
|
||||
sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin
|
||||
tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
|
||||
|
||||
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
|
||||
esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
|
||||
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
|
||||
tilaisuus tulla kuulluksi.
|
||||
Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
|
||||
|
||||
15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
|
||||
----------------------------------------------
|
||||
|
||||
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
|
||||
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
|
||||
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
|
||||
päätökseen.
|
||||
|
||||
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
|
||||
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
|
||||
piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
|
||||
vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
||||
|
||||
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
|
||||
piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
|
||||
joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
|
||||
Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
|
||||
ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
|
||||
saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
|
||||
kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
|
||||
|
||||
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
|
||||
esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
|
||||
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
|
||||
tilaisuus tulla kuulluksi.
|
||||
|
||||
16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
|
||||
-----------------------------------------------------
|
||||
|
||||
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
|
||||
Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
|
||||
ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
|
||||
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
|
||||
puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
|
||||
nimetyt henkilöt.
|
||||
|
||||
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
|
||||
erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
|
||||
jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
|
||||
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
|
||||
asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
|
||||
Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
|
||||
|
||||
17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
|
||||
-------------------------------------------------
|
||||
|
||||
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
|
||||
jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
|
||||
järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
|
||||
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
|
||||
|
||||
18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen
|
||||
-----------------------------------
|
||||
|
||||
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
|
||||
äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
|
||||
vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
|
||||
kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
|
||||
apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
|
||||
vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
|
||||
vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
|
||||
menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
|
||||
mukaisesti.
|
||||
|
||||
19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
|
||||
---------------------------------------------
|
||||
|
||||
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
|
||||
yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
|
||||
|
||||
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
|
||||
kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
|
||||
henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
|
||||
joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
|
||||
|
||||
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
|
||||
vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
|
||||
kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
|
||||
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
|
||||
|
||||
20 § Osanotto jäsenäänestykseen
|
||||
-------------------------------
|
||||
|
||||
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
|
||||
henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
|
||||
täyttäneet 15 vuotta.
|
||||
|
||||
### 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
|
||||
|
||||
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
|
||||
|
||||
1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
|
||||
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
|
||||
kymmenen muun jäsenen tuki.
|
||||
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
|
||||
niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
|
||||
|
||||
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
|
||||
ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
|
||||
|
||||
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
|
||||
niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
|
||||
vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
|
||||
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
|
||||
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
|
||||
Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
|
||||
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
|
||||
|
||||
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
|
||||
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
|
||||
tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
|
||||
hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
|
||||
verkossa.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
|
||||
osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
|
||||
|
||||
21 § Vaalin toteuttaminen
|
||||
Vaalin toteuttaminen
|
||||
-------------------------
|
||||
|
||||
Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää,
|
||||
vaalit toteutetaan seuraavasti.
|
||||
|
||||
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
|
||||
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
|
||||
kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
|
||||
|
|
@ -469,26 +469,94 @@ yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yks
|
|||
|
||||
Äänet lasketaan seuraavasti:
|
||||
|
||||
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
|
||||
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
|
||||
ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
|
||||
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
|
||||
jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
|
||||
siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
|
||||
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
|
||||
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
|
||||
ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
|
||||
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
|
||||
jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
|
||||
siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
|
||||
|
||||
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
|
||||
puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
|
||||
äänestyksen toteuttamista.
|
||||
|
||||
22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
|
||||
|
||||
Jäsenistön veto-oikeus
|
||||
----------------------
|
||||
|
||||
Minkä tahansa [@sec:toimielimet]:ssä mainitun
|
||||
puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä,
|
||||
mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
|
||||
jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta
|
||||
on sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano
|
||||
tällöin keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
|
||||
|
||||
Saman asian uudelleen haastaminen pitää viedä sovittelulautakunnan
|
||||
käsiteltäväksi, ja tarvittaessa on kutsuttava koolle ylimääräinen
|
||||
puoluekokous.
|
||||
|
||||
Ellei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää,
|
||||
haastettu päätös on saatettava käsittelyyn seitsemän vuorokauden
|
||||
kuluessa haastamisesta.
|
||||
|
||||
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
|
||||
------------------------------------
|
||||
|
||||
Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä
|
||||
kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
|
||||
ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
|
||||
|
||||
Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen
|
||||
jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä
|
||||
ne velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut.
|
||||
Puoluehallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen
|
||||
sovittelulautakunnan ratkaistavaksi; valitus erottamispäätöksestä tulee
|
||||
tällöin tehdä sovittelulautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun
|
||||
puoluehallitus on jäsenelle erottamispäätöksestä ilmoittanut.
|
||||
|
||||
Mikäli jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella
|
||||
huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa
|
||||
taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja,
|
||||
erottamisesta päättää sovittelulautakunta puoluehallituksen
|
||||
tai puoluevaltuuston esityksestä tai pätevän jäsenaloitteen johdosta.
|
||||
|
||||
Jos jäsen on tyytymätön erottamisratkaisuun, hän voi vaatia
|
||||
päätöksen puoluekokoukselta.
|
||||
|
||||
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
|
||||
|
||||
|
||||
Liittymis- ja jäsenmaksu
|
||||
----------------------------
|
||||
|
||||
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
|
||||
ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
|
||||
osalta erikseen puoluevaltuusto.
|
||||
|
||||
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
|
||||
korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville
|
||||
yksityishenkilöille.
|
||||
|
||||
|
||||
Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen
|
||||
----------------------------------------------------
|
||||
|
||||
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
|
||||
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
|
||||
Päätös sääntöjen tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen
|
||||
muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä
|
||||
puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
|
||||
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
|
||||
tai yhdistyksen purkamisesta.
|
||||
tai puolueen purkamisesta.
|
||||
|
||||
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
|
||||
Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen
|
||||
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
|
||||
tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
|
||||
tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
|
||||
tarkoitukseen.
|
||||
|
||||
|
||||
Siirtymäsäännökset
|
||||
------------------
|
||||
|
||||
Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä,
|
||||
mutta kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään
|
||||
17.11.2018 syyskokouksen hyväksymän sääntöjen version mukaan.
|
||||
|
||||
|
|
|
|||
|
|
@ -0,0 +1,13 @@
|
|||
---
|
||||
title: "Piraattipuolueen säännöt"
|
||||
shift-heading-level-by: -1
|
||||
numbersections: true
|
||||
secPrefix: ""
|
||||
numberSections: true
|
||||
sectionsDepth: -1
|
||||
linkReferences: true
|
||||
secHeaderDelim: ' § '
|
||||
secHeaderTemplate: '$$i$$ § $$t$$'
|
||||
secPrefixTemplate: '$$i$$ §'
|
||||
lang: fi
|
||||
---
|
||||
|
|
@ -0,0 +1,14 @@
|
|||
---
|
||||
title: "Piraattipuolueen säännöt"
|
||||
shift-heading-level-by: -1
|
||||
numbersections: true
|
||||
lang: fi
|
||||
fontfamily: palatino
|
||||
header-includes:
|
||||
- \renewcommand{\thesection}{\arabic{section}~§}
|
||||
secPrefix: ""
|
||||
#numberSections: true
|
||||
sectionsDepth: -1
|
||||
linkReferences: true
|
||||
#secHeaderDelim: ' § '
|
||||
---
|
||||
|
|
@ -0,0 +1,13 @@
|
|||
---
|
||||
title: "Piraattipuolueen säännöt"
|
||||
shift-heading-level-by: -1
|
||||
numbersections: true
|
||||
fontfamily: palatino
|
||||
#header-includes:
|
||||
# - \renewcommand{\thesection}{\arabic{section}~§}
|
||||
secPrefix: ""
|
||||
numberSections: true
|
||||
sectionsDepth: -1
|
||||
linkReferences: true
|
||||
secHeaderDelim: ' § '
|
||||
---
|
||||
Loading…
Reference in New Issue