diff --git a/käännä.sh b/käännä.sh new file mode 100755 index 0000000..8b132b2 --- /dev/null +++ b/käännä.sh @@ -0,0 +1,8 @@ +#!/bin/bash +# Tämä vaatii pandoc-crossref -suodatinta, ks. https://github.com/lierdakil/pandoc-crossref +mkdir -p out +pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.latex.yaml --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -o out/säännöt.pdf säännöt.md +pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.html.yaml --standalone --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -o out/säännöt.html säännöt.md +pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.html.yaml --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -t mediawiki -o out/säännöt_test.mediawiki säännöt.md +pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.latex.yaml --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -t latex -o out/säännöt.tex säännöt.md + diff --git a/säännöt b/säännöt deleted file mode 100644 index c30437e..0000000 --- a/säännöt +++ /dev/null @@ -1,363 +0,0 @@ -== 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka == - -Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena -koko Suomi. - -Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi. - -== 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu == - -Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja -lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita -europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin. - -Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta ja -sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon -avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien -esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta. - -Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue: -# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa -# tekee aloitteita ja kannanottoja -# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi -# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa. - -Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, -omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää -rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää -julkaisutoimintaa. - -Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille. - -== 3 § Jäsenet == - -Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa -tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt. - -Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole -äänioikeutta. - -Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen -hallitus. - -== 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen == - -Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle -taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. - -Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai -muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on -menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä -laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. - -Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen -uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus. - -Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen. - -== 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu == - -Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta -päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto. - -Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin -varsinaisena jäseninä oleville yksityishenkilöille. - -== 6 § Hallitus == - -Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja -2–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä. - -Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia -ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. - -Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko -hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken -toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi. - -Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat -toimihenkilöt. - -Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan -varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen -jäsenistä sitä vaatii. - -Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja -mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä -tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. - -Hallitus hyväksyy vaaliliitot. - -== 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen == - -Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja -puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä. - -== 8 § Tilikausi ja tilintarkastus == - -Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. - -Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään -kuusi viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa -viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle. - -== 9 § Yhdistyksen kokoukset == - -Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa. - -Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan -aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä -(1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti -vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on -esitetty hallitukselle. - -Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen -muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta. - -Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, -varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. - -Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on: -:: a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja -:: b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. - -Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on: -:: a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja -:: b) oltava kokouksessa äänioikeutettu. - -Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on -kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan -ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. - -Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös -tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. - -== 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen == - -Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille -postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse. - -== 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat == - -Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: -# kokouksen avaus -# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita -# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus -# hyväksytään kokouksen työjärjestys -# esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta -# valitaan tässä järjestyksessä: -#* hallituksen puheenjohtaja -#* 1–3 hallituksen varapuheenjohtajaa -#* hallituksen muut varsinaiset jäsenet -#* hallituksen varajäsenet -#* puoluevaltuuston puheenjohtaja -#* puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet -#* puoluevaltuuston varajäsenet -# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. - -Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai periaateohjelma) koskevat muutokset -käsitellään yhdistyksen kokouksessa. - -== 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen == - -Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen valitsemat -puheenjohtaja, 15-40 varsinaista jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi keskuudestaan -1-2 varapuheenjohtajaa. - -Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen -äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia -puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä. - -Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai -varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. - -Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. - -Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä jossa heidät on -valittu, eniten ääniä saanut ensin. - -Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, -taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston -kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. - -Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi–huhtikuussa ja -syyskokous syys–marraskuussa. - -Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen -kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja. - -Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai -yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten -kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään yksi viikko etukäteen sähköpostitse. - -Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun -teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. - -== 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat == - -Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on: -:: a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista -:: b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä -:: c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta -:: d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle. - -Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: -# kokouksen avaus -# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita -# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus -# hyväksytään kokouksen työjärjestys -# esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto -# päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille -# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. - -Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: -# kokouksen avaus -# valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita -# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus -# hyväksytään kokouksen työjärjestys -# vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle -# valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö -# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. - -== 12 § Piiriyhdistykset == - -Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat -henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat -puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan. - -== 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta == - -Piiriyhdistyksen tehtävänä on: -# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla; -# tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä; -# tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä; -# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta; -# hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät. - -== 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin == - -Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee -perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen. - -Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee -noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita -kuin piiriyhdistys on esittänyt. - -Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden -ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille -varattava tilaisuus tulla kuulluksi. - -== 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin == - -Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee -perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen. - -Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee -noudattaa piiriyhdistyksen tai piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin -enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt. - -Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät -ehdokasesityksen ehdokkaista, joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. Hallitus -yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin -kyseisessä vaalipiirissä saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä kuultuaan -ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta. - -Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä yksittäisten ehdokkaiden -osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava -tilaisuus tulla kuulluksi. - -== 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin == - -Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan -järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa -ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi -europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt. - -Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa -jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta -enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille -varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen. - -== 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin == - -Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain -yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn -ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin. - -== 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen == - -Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä -kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin -päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei -lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida -asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän -vaalijärjestyksen mukaisesti. - -== 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen == - -Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen. - -Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen -jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin -ehdokasta ollaan nimeämässä. - -Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, -joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava -henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta. - -== 20 § Osanotto jäsenäänestykseen == - -Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen -toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta. - -=== 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus === - -Yhdistyksen jäsenellä on oikeus: -:: a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti. -:: b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. -:: c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa. - -Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä -jäsenistöä koskettavista asioista. - -Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo -siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi -kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua -asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun -vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. - -Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava -syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen -ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa. - -Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu -vastaava syy ei sitä estä. - -== 21 § Vaalin toteuttaminen == - -Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. -Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, -toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja -on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa. - -Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee -ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, -mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni. - -Äänet lasketaan seuraavasti: -# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen. -# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle. -# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle. - -Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa -äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista. - -== 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen == - -Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa -vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava -sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. - -Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta -päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan -tarkoitukseen. diff --git a/säännöt.md b/säännöt.md index cde098e..770078f 100644 --- a/säännöt.md +++ b/säännöt.md @@ -1,33 +1,38 @@ -1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka +Piraattipuolueen säännöt +======================== + +Hyväksytty puoluekokouksessa 5.12.2020. + +Puolueen nimi ja kotipaikka ---------------------------------- -Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja +Puolueen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi. Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi. -2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu + +Tarkoitus ja toiminnan laatu -------------------------------- -Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla -mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa -saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-, -eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin. +Puolueen tarkoituksena on edistää vapaata ja yhdenvertaista yhteiskuntaa +toimimalla kansalaisyhteiskunnassa ja edustuksellisen demokratian +luottamuselimissä. -Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden -suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan -parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä -päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa -teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta -sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta. +Puolue vaatii erityisesti vahvaa yksityisyyden ja henkilötietojen +suojaa, sanan- ja ilmaisunvapautta, osallistavaa demokratiaa +ja päätöksenteon avoimuutta sekä kulttuurin ja tiedon vapautta. +Puolue haluaa tuoda esiin sekä teknologian uudet mahdollisuudet +että ongelmat ja uhat. Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue: 1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa 2. tekee aloitteita ja kannanottoja 3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi -4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa. +4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa, +5. asettaa ehdokkaita vaaleihin. Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita @@ -38,422 +43,417 @@ ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa. Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille. -3 § Jäsenet + +Jäsenet ----------- -Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain +Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai -rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt. +rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt. Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta. -Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. -Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. +Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. +Kannatusjäsenet hyväksyy puoluehallitus. -4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen ------------------------------------- -Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä -kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka -ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. +Toimielimet {#sec:toimielimet} +-------------- -Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt -erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne -velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on -menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti -vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen -säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. +Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus +ja sovittelulautakunta. -Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa -vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä -erottamisesta päättää hallitus. +Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen +kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu. +Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja +parittomina puoluevaltuusto. -Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen. -5 § Liittymis- ja jäsenmaksu ----------------------------- +Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia +------------------------------------- -Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun -ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän -osalta erikseen puoluevaltuusto. +Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa. -Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä -korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville -yksityishenkilöille. +Johtosääntöihin kuuluvat: -6 § Hallitus ------------- +1. toimielinten työjärjestykset, +2. puolueen kokous- ja äänestysjärjestys, +3. ehdokasasettelujärjestys, +4. sovittelumenettelysäännöt, +5. mahdollisesti muut johtosäännöt. -Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut -puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista -jäsentä sekä 0--10 varajäsentä. +Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. +Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. +Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys. -Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä -tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. +Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys +toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- +ja vaalijärjestyksenä. -Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, -varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen -kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös -kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi. +Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä johtosäännöt +ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään. -Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, -taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. +Puolueen sisäinen normihierarkia on -Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai -hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat -siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä -sitä vaatii. +1. nämä säännöt, +2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma, +3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset. -Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, -puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset -ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan -ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. -Hallitus hyväksyy vaaliliitot. +Päätöksenteon yleiset periaatteet +----------------------------------- -7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen ------------------------------------- +Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden +tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. -Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai -varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja -kaksi yhdessä. +Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä +myös kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä. -8 § Tilikausi ja tilintarkastus -------------------------------- +Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen +ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys +niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja +äänestysjärjestys. -Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. +Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida +päättää yhdistyslain 23 § mainituista asioista: -Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on -annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen -puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa -kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista -kokousta hallitukselle. +1. puolueen sääntöjen muuttamisesta; +2. kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta + huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta; +3. puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston työjärjestyksestä; +4. puoluehallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan + valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678) +5. tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä +6. puolueen purkamisesta. -9 § Yhdistyksen kokoukset -------------------------- -Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina -vuosina) touko-heinäkuussa. +Äänioikeutetut jäsenet +---------------------- -Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun -hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa -(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30) -yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti -ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä -kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä -on esitetty hallitukselle. - -Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta -aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei -edellytä äänestämään asian puolesta. - -Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla +Puoluekokouksissa ja jäsenäänestyksissä +on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. +Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, +mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen +ohjeistamalla tavalla. Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on: -1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla +1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja -2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla +2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. +Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa +päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu +puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä. + +Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää +edellä mainittuja äänioikeusrajoituksia. + + +Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus {#sec:jäsenoikeudet} +--------------------------------------------------- + +Puolueen jäsenellä on oikeus: + +1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen [@sec:jäsenaloite]:n mukaisesti. +2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin + kymmenen muun jäsenen tuki. +3. Tehdä puoluehallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada + niihin vastaus kohtuullisessa ajassa. +4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta sovittelulautakunnalle. + +Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin +yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus +tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että +puoluehallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti +verkossa. + +Puolueen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä +osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. + + +Jäsenaloite {#sec:jäsenaloite} +------------- + +Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. +Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai +sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava +pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki; +riittävä määrä on: + +1. yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos + asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous, +2. yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos + asia on käsiteltävä sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin + tulevalla puoluekokouksella. + +Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää +edellä mainittuja jäsenaloitteiden pätevyyskynnyksiä. + + +Puolueen nimen kirjoittaminen +------------------------------------ + +Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai +varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja +kaksi yhdessä. + + +Tilikausi ja tilintarkastus +------------------------------- + +Puolueen tilikausi on kalenterivuosi. + +Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on +annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. +Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään +30. kesäkuuta puoluehallitukselle. + + +Puoluekokoukset +------------------------- + +Puolue pitää varsinaisen kokouksen 5–60 päivää ennen kunkin +puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä. + +Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun +puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa +(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite +sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä +kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä +on esitetty puoluehallitukselle. +Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä muitakin +perusteita ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle. + +Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla +yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla +yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. + Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on: -1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen +1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja 2. oltava kokouksessa äänioikeutettu. -Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin -määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista -äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, -vaaleissa kuitenkin arpa. +Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä +ole toisin määrätty: +1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on + kannattanut yli puolet annetuista äänistä; +2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. -Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen -kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen -apuvälineen avulla kokouksen aikana. - -10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen -------------------------------------------- - -Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi +Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse. -11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat ------------------------------------ -Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: +Puoluehallitus +-------------- -1. kokouksen avaus -2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi - pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita -3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus -4. hyväksytään kokouksen työjärjestys -5. esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta - yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta -6. valitaan tässä järjestyksessä: - - hallituksen puheenjohtaja - - 1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa - - hallituksen muut varsinaiset jäsenet - - hallituksen varajäsenet - - puoluevaltuuston puheenjohtaja - - puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet - - puoluevaltuuston varajäsenet -7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. +Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut +puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista +jäsentä sekä 0--10 varajäsentä. -Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai -periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa. +Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä +tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. -11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen ----------------------------------------------------------------------- +Puoluehallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen +puoluehallituksen vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi +on lyhyempi. +Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen +tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa +vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös +kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi. -Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen -sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista -jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi -keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa. +Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, +taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. + +Puoluehallitus kokoontuu, kun se niin päättää, taikka puheenjohtajan tai +hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat +siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä +sitä vaatii. + +Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, +puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset +ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan +ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. + + +Puoluevaltuusto +--------------- + +### Puoluevaltuuston valitseminen {-} + +Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen +valitsemat puheenjohtaja, 5–25 varsinaista jäsentä ja 0–50 varajäsentä, +sekä piiriyhdistysten valitsemat jäsenet +ja varajäsenet. Jokaisella piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi +varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja enintään 2 henkilökohtaista +varajäsentä. + +Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet +kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle +siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin. + +Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan +piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen +määräämässä järjestyksessä. + +Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston +varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden +pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta. +Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta puoluevaltuuston +jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi +puoluehallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle. + +Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa. Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia -ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen +ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä. -Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, -puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset -ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. +Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen +tai koko puoluevaltuusto voidaan puoluekokouksessa +vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa +täydentää uusilla jäsenillä myös +kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi. -Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin -arpa. +Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston +jäsenet voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös +sähköisessä jäsenäänestyksessä. +Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista puoluevaltuuston jäsenistä +säädetään, soveltuu myös sähköisessä jäsenäänestyksessä valittuihin +puoluevaltuuston jäseniin. -Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle -siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin. -Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella -jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä -puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on -puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. +### Puoluevaltuuston tehtävät {-} -Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous -pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa. +Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on: -Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa -etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta +1. seurata puoluehallituksen toimintaa ja [@sec:jäsenoikeudet]:ssä tarkoitettujen jäsenten + osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista, +2. hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia + ja puolueen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä, +3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön + luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan + kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta, +4. tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle, +5. selvittää jäsenistön mielipide esimerkiksi jäsenkyselyn tai + neuvoa-antavan jäsenäänestyksen avulla. + + +Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on: + +1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden + myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille, +2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille + varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö, +3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle + kalenterivuodelle. + + +### Puoluevaltuuston koolle kutsuminen {-} + +Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan, +vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa. +Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta +päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä–elokuussa. + + +Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa +etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja. Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten -kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään -yksi viikko etukäteen sähköpostitse. +kirjallisesti vaatii. -Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä -myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla -kokouksen aikana. +Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä, -11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat ------------------------------------------------------------------------------------- +1. puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, + puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä, +2. äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, +3. äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin + arpa. -Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on: +Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella +jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä +puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on +puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. -1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten - osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista -2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia - ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä -3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön - luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan - kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta -4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle. -Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: +Sovittelulautakunta +------------------ -1. kokouksen avaus -2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi - pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita -3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus -4. hyväksytään kokouksen työjärjestys -5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto -6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden - myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille -7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. +Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3–7 jäsentä, jotka +valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä. +Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai +puoluevaltuuston jäseninä. -Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: +Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta. -1. kokouksen avaus -2. valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi - pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita -3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus -4. hyväksytään kokouksen työjärjestys -5. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle - kalenterivuodelle -6. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille - varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö -7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. +Sovittelulautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan puoluekokouksessa +tai sähköisessä jäsenäänestyksessä vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa +täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden +loppuajaksi. -12 § Piiriyhdistykset ---------------------- +Sovittelulautakunnan tehtävänä on: + +1. ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta, +2. tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa, +3. päättää jäsenten erottamisesta puolueesta. + +Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat puolueen sovittelumenettelysäännöt ja +sovittelulautakunnan työjärjestys. + + +Piiriyhdistykset +---------------- Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on -rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. +rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan. -13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta ------------------------------------------- + +### Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta {-} Piiriyhdistyksen tehtävänä on: -1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla; -2. tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa - asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen - eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä; -3. tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa - asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen - maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä; -4. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja - vastata puolueen kuntavaalikampanjasta; -5. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät. +1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla; +2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa + asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen + eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä, +3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa + ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta, +4. asettaa [edustaja puoluevaltuustoon][Puoluevaltuuston valitseminen], +5. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät. -14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin ------------------------------------------------ -Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään -asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen -sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen -päätökseen. +Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin +--------------------------------- -Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. -Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. -Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita -kuin piiriyhdistys on esittänyt. +Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, +kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, +sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin +tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys. -Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen -esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen -tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava -tilaisuus tulla kuulluksi. +Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus. -15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin ----------------------------------------------- -Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään -asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen -sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen -päätökseen. - -Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. -Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai -piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa -vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt. - -Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi -piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista, -joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. -Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos -ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä -saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä -kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta. - -Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen -esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen -tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava -tilaisuus tulla kuulluksi. - -16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin ------------------------------------------------------ - -Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. -Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen -ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa -ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa -puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen -nimetyt henkilöt. - -Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi -erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai -jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta -enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on -asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi. -Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen. - -17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin -------------------------------------------------- - -Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos -jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei -järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn -ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin. - -18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen ------------------------------------ - -Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä -äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista -vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen -kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen -apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota -vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn -vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä -menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen -mukaisesti. - -19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen ---------------------------------------------- - -Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä -yksi ehdokas jäsenäänestykseen. - -Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön -kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen -henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, -joihin ehdokasta ollaan nimeämässä. - -Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa -vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen -kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava -henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta. - -20 § Osanotto jäsenäänestykseen -------------------------------- - -Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset -henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa -täyttäneet 15 vuotta. - -### 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus - -Yhdistyksen jäsenellä on oikeus: - -1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti. -2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin - kymmenen muun jäsenen tuki. -3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada - niihin vastaus kohtuullisessa ajassa. - -Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä -ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista. - -Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous -niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun -vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi -kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä -hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. -Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun -vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. - -Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin -yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus -tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että -hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti -verkossa. - -Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä -osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. - -21 § Vaalin toteuttaminen +Vaalin toteuttaminen ------------------------- +Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää, +vaalit toteutetaan seuraavasti. + Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, @@ -469,26 +469,94 @@ yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yks Äänet lasketaan seuraavasti: -1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen. -2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa - ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle. -3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on - jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet - siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle. +1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen. +2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa + ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle. +3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on + jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet + siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle. Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista. -22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen + +Jäsenistön veto-oikeus +---------------------- + +Minkä tahansa [@sec:toimielimet]:ssä mainitun +puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä, +mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä +jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta +on sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano +tällöin keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu. + +Saman asian uudelleen haastaminen pitää viedä sovittelulautakunnan +käsiteltäväksi, ja tarvittaessa on kutsuttava koolle ylimääräinen +puoluekokous. + +Ellei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää, +haastettu päätös on saatettava käsittelyyn seitsemän vuorokauden +kuluessa haastamisesta. + +Jäsenen eroaminen ja erottaminen +------------------------------------ + +Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä +kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka +ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. + +Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen +jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä +ne velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut. +Puoluehallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen +sovittelulautakunnan ratkaistavaksi; valitus erottamispäätöksestä tulee +tällöin tehdä sovittelulautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun +puoluehallitus on jäsenelle erottamispäätöksestä ilmoittanut. + +Mikäli jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella +huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa +taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, +erottamisesta päättää sovittelulautakunta puoluehallituksen +tai puoluevaltuuston esityksestä tai pätevän jäsenaloitteen johdosta. + +Jos jäsen on tyytymätön erottamisratkaisuun, hän voi vaatia +päätöksen puoluekokoukselta. + +Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen. + + +Liittymis- ja jäsenmaksu +---------------------------- + +Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun +ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän +osalta erikseen puoluevaltuusto. + +Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä +korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville +yksityishenkilöille. + + +Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen ---------------------------------------------------- -Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä -yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä +Päätös sääntöjen tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen +muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä +puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta -tai yhdistyksen purkamisesta. +tai puolueen purkamisesta. -Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen +Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä -tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan +tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. + + +Siirtymäsäännökset +------------------ + +Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, +mutta kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään +17.11.2018 syyskokouksen hyväksymän sääntöjen version mukaan. + diff --git a/säännöt_metadata.html.yaml b/säännöt_metadata.html.yaml new file mode 100644 index 0000000..8bc0bbe --- /dev/null +++ b/säännöt_metadata.html.yaml @@ -0,0 +1,13 @@ +--- +title: "Piraattipuolueen säännöt" +shift-heading-level-by: -1 +numbersections: true +secPrefix: "" +numberSections: true +sectionsDepth: -1 +linkReferences: true +secHeaderDelim: ' § ' +secHeaderTemplate: '$$i$$ § $$t$$' +secPrefixTemplate: '$$i$$ §' +lang: fi +--- diff --git a/säännöt_metadata.latex.yaml b/säännöt_metadata.latex.yaml new file mode 100644 index 0000000..548d519 --- /dev/null +++ b/säännöt_metadata.latex.yaml @@ -0,0 +1,14 @@ +--- +title: "Piraattipuolueen säännöt" +shift-heading-level-by: -1 +numbersections: true +lang: fi +fontfamily: palatino +header-includes: + - \renewcommand{\thesection}{\arabic{section}~§} +secPrefix: "" +#numberSections: true +sectionsDepth: -1 +linkReferences: true +#secHeaderDelim: ' § ' +--- diff --git a/säännöt_metadata.yaml b/säännöt_metadata.yaml new file mode 100644 index 0000000..a48cf9d --- /dev/null +++ b/säännöt_metadata.yaml @@ -0,0 +1,13 @@ +--- +title: "Piraattipuolueen säännöt" +shift-heading-level-by: -1 +numbersections: true +fontfamily: palatino +#header-includes: +# - \renewcommand{\thesection}{\arabic{section}~§} +secPrefix: "" +numberSections: true +sectionsDepth: -1 +linkReferences: true +secHeaderDelim: ' § ' +---