piraattipuolue.github.io/dokumentit/saannot.md

---
title: Piraattipuolue r.p.:n säännöt
permalink: /saannot/
navigation: true
---

# Piraattipuolue r.p.:n säännöt

Voimassaolevat säännöt: 20.04.2023 13:13:18

<!--
Sääntöjen päivittäjä!
Huomaa " §" olevan tarkoituksella korvattu pisteellä, jotta sisällysluettelo
toimii! https://github.com/thlorenz/doctoc/issues/260
-->

<!-- editorconfig-checker-disable -->
<!-- prettier-ignore-start -->

<!-- START doctoc generated TOC please keep comment here to allow auto update -->
<!-- DON'T EDIT THIS SECTION, INSTEAD RE-RUN doctoc TO UPDATE -->

- [1. Puolueen nimi ja kotipaikka](#1-puolueen-nimi-ja-kotipaikka)
- [2. Tarkoitus ja toiminnan laatu](#2-tarkoitus-ja-toiminnan-laatu)
- [3. Jäsenet](#3-j%C3%A4senet)
- [4. Toimielimet](#4-toimielimet)
- [5. Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia](#5-johtos%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t-ja-s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6jen-hierarkia)
- [6. Päätöksenteon yleiset periaatteet](#6-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteon-yleiset-periaatteet)
- [7. Äänioikeutetut jäsenet](#7-%C3%A4%C3%A4nioikeutetut-j%C3%A4senet)
- [8. Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus](#8-j%C3%A4senten-osallistumisoikeudet-ja-toiminnan-avoimuus)
- [9. Jäsenaloite](#9-j%C3%A4senaloite)
- [10. Puolueen nimen kirjoittaminen](#10-puolueen-nimen-kirjoittaminen)
- [11. Tilikausi ja tilintarkastus](#11-tilikausi-ja-tilintarkastus)
- [12. Puoluekokoukset](#12-puoluekokoukset)
- [13. Puoluehallitus](#13-puoluehallitus)
- [14. Puoluevaltuusto](#14-puoluevaltuusto)
- [15. Sovittelulautakunta](#15-sovittelulautakunta)
- [16. Piiriyhdistykset](#16-piiriyhdistykset)
- [17. Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin](#17-ehdokkaiden-asettaminen-vaaleihin)
- [18. Vaalin toteuttaminen](#18-vaalin-toteuttaminen)
- [19. Jäsenen eroaminen ja erottaminen](#19-j%C3%A4senen-eroaminen-ja-erottaminen)
- [20. Liittymis- ja jäsenmaksu](#20-liittymis--ja-j%C3%A4senmaksu)
- [21. Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen](#21-s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6jen-muuttaminen-ja-puolueen-purkaminen)
- [22. Siirtymäsäännökset](#22-siirtym%C3%A4s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset)

<!-- END doctoc generated TOC please keep comment here to allow auto update -->

<!-- prettier-ignore-end -->
<!-- editorconfig-checker-enable -->

## 1. Puolueen nimi ja kotipaikka

Puolueen nimi on Piraattipuolue ry, ruotsiksi Piratpartiet rf ja sen kotipaikka
on Helsinki, toimialueena koko Suomi.

Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.

## 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Puolueen tarkoituksena on edistää vapaata ja yhdenvertaista yhteiskuntaa
toimimalla kansalaisyhteiskunnassa ja edustuksellisen demokratian
luottamuselimissä.

Puolue vaatii erityisesti vahvaa yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa, sanan-
ja ilmaisunvapautta, osallistavaa demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta sekä
kulttuurin ja tiedon vapautta. Puolue haluaa tuoda esiin sekä teknologian uudet
mahdollisuudet että ongelmat ja uhat.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:

1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa,
5. asettaa ehdokkaita vaaleihin.

Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista
kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja
arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa
liittyvää julkaisutoimintaa.

Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
jäsenille.

## 3. Jäsenet

Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10
§:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka
hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt.

Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta
kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.

Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet
hyväksyy puoluehallitus.

## 4. Toimielimet

Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus ja
sovittelulautakunta.

Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia, jotka alkavat sen
kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.

Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja
parittomina puoluevaltuusto.

## 5. Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia

Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa.

Johtosääntöihin kuuluvat:

1. toimielinten työjärjestykset,
2. puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
3. ehdokasasettelujärjestys,
4. sovittelumenettelykäytännöt,
5. mahdollisesti muut johtosäännöt.

Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja
äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy
puoluevaltuusto tai puoluekokous.

Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30.:ssä tarkoitettuna äänestys- ja
vaalijärjestyksenä.

Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä
johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai
keskenään.

Puolueen sisäinen normihierarkia on

1. nämä säännöt,
2. puoluekokousten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.

## 6. Päätöksenteon yleiset periaatteet

Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

## 7. Äänioikeutetut jäsenet

Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai
kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän
ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen
ohjeistamalla tavalla.

Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:

1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi puoluehallituksen ohjeistamalla
   tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla
   tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

## 8. Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus

Puolueen jäsenellä on oikeus:

1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen 9.:n mukaisesti.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen
   muun jäsenen tuki.
3. Tehdä puoluehallitukselle aloitteitaja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin
   vastaus kohtuullisessa ajassa.
4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta sovittelulautakunnalle.

Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä,
että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että puoluehallituksen ja
puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.

Puolueen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.

## 9. Jäsenaloite

Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan
vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa.

Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos
sillä on riittävän monen jäsenen tuki; riittävä määrä on:

1. yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä
   varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
2. yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä
   muutenkin tulevalla puoluekokouksella.

## 10. Puolueen nimen kirjoittaminen

Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.

## 11. Tilikausi ja tilintarkastus

Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on
annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien tulee
antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta puoluehallitukselle.

## 12. Puoluekokoukset

Puolue pitää varsinaisen kokouksen marras-joulukuussa, 5-60 päivää ennen kunkin
puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun puoluehallitus
katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3)
puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian
käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden
kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty puoluehallitukselle.

Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai
kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa,
hänen on:

1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa puoluehallituksen
   ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.

Ellei puolueen säännöissä ole toisin määrätty: 1. kokouksen päätökseksi tulee se
mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 2. äänten mennessä
tasan ratkaisee arpa.

Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa
ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

## 13. Puoluehallitus

Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja,
1-3 varapuheenjohtajaa ja 2-20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-10 varajäsentä.

Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen
jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen.
Puoluehallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puoluekokous voi ennen
puoluehallituksen vaalia päättää, että puoluehallitus valitaan meneillään olevan
toimikauden loppuajaksi, mikäli puoluehallitus on eronnut tai erotettu.

Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko
puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää
uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
loppuajaksi. Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan
puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Puoluehallitus kokoontuu, kun se niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen
estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan
aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

## 14. Puoluevaltuusto

Puoluevaltuuston valitseminen

Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat
puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä
piiriyhdistysten esittämät jäsenet ja varajäsenet.

Puoluevaltuuston toimikausi on 2 kalenterivuotta.

Jokaisella piiriyhdistyksellä on yhden varsinaisen puoluevaltuuston jäsenen ja
hänen enintään 2 henkilökohtaisen varajäsentensä kiintiöedustus
puoluevaltuustossa. Edustajat valitaan piiriyhdistyksen esityksestä
puoluekokouksessa.

Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä,
jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.

Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.

Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston
puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.

Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto
voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää
uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
loppuajaksi.

Puoluevaltuuston tehtävät

Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:

1. seurata puoluehallituksen toimintaa ja 8.:ssä tarkoitettujen jäsenten
   osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
2. hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja puolueen poliittisen toiminnan
   kannalta olennaisia päätöksiä,
3. päättää yhdistyslain 23.:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai
   kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta huomattavan muun
   omaisuuden luovuttamisesta,
4. tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle,
5. selvittää jäsenistön mielipide esimerkiksi jäsenkyselyn tai neuvoa-antavan
   jäsenäänestyksen avulla.

Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:

1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
   puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai
   tilintarkastusyhteisö,
3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.

Puoluevaltuuston koolle kutsuminen

Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan, vähintään
kuitenkin kaksi kertaa vuodessa.

Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta
päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä-elokuussa.

Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen tehdään erillisessä
kokouksessa heinä-joulukuussa.

Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto
tai sen puheenjohtaja. Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos
puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21.:ssä
tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa
varten kirjallisesti vaatii.

Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen
kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Puoluevaltuuston päätöksenteko

Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä.

Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

## 15. Sovittelulautakunta

Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3-7 jäsentä, jotka
valitaan puoluekokouksessa.

Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen
tai puoluevaltuuston jäseninä.

Sovittelulautakunta ei ole arvojärjestyksessä puoluehallituksen eikä -valtuuston
ylä- tai alapuolella.

Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.

Sovittelulautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan
puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa täydentää uusilla
jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.

Sovittelulautakunnan tehtävänä on:

1. ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
2. tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa.
   Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat nämä säännöt, puolueen
   sovittelumenettelykäytännöt ja sovittelulautakunnan työjärjestys.

## 16. Piiriyhdistykset

Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri tai niiden
yhdistelmä. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset
ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä
piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.

Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta

Piiriyhdistyksen tehtävänä on:

1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi
   ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta
   vaalipiirissä,
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata
   puolueen kuntavaalikampanjasta,
4. esittää edustaja puoluevaltuustoon,
5. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.

## 17. Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin

Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin määrätään tarkemmin vaalilaissa.

Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.

## 18. Vaalin toteuttaminen

Silloin kun täytettäviä paikkoja on vainyksi, äänestys toimitetaan
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan
ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan
toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun
täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.

Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa,
jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun
suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta
äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.

Äänet lasketaan seuraavasti:

1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
   ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu,
   karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään
   äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.

Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus,
ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen
toteuttamista.

## 19. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti
puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta
puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen
jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä ne
velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut. Puoluehallituksen
erottamalla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen sovittelulautakunnan
käsiteltäväksi; valitus erottamispäätöksestä tulee tällöin tehdä
sovittelulautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun puoluehallitus on jäsenelle
erottamispäätöksestä ilmoittanut.

Mikäli jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa taikka puolueen säännöissä
mainittuja jäsenyyden ehtoja, erottamisesta päättää päättää puoluekokous
sovittelulautakunnan tai puoluevaltuuston esityksestä taikka pätevän
jäsenaloitteen johdosta.

Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.

## 20. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja
vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen
puoluevaltuusto.

Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi
jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.

## 21. Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen

Päätös sääntöjen tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen muuttamisesta ja
puolueen purkamisesta on tehtävä puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan
(3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen
muuttamisesta tai puolueen purkamisesta.

Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen tarkoituksen
edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen
tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

## 22. Siirtymäsäännökset

Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta
kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 17.11.2018
syyskokouksen hyväksymän sääntöjen version mukaan.