run prettier for line wrapping
This commit is contained in:
parent
e46a8dcdfe
commit
6343edeeba
|
@ -1,8 +1,11 @@
|
|||
# Piraattipuolueen dokumenttikirjasto
|
||||
|
||||
Tämä projekti sisältää [piraattipuolueen](https://piraattipuolue.fi/) olennaiset dokumentit kuten puolueohjelmat ja säännöt
|
||||
Tämä projekti sisältää [piraattipuolueen](https://piraattipuolue.fi/) olennaiset
|
||||
dokumentit kuten puolueohjelmat ja säännöt
|
||||
[Markdown](https://en.wikipedia.org/wiki/Markdown)-formaatissa.
|
||||
|
||||
[Jekyll](https://jekyllrb.com/) generoi näistä myös [GitHub-sivuston](https://piraattipuolue.github.io/).
|
||||
[Jekyll](https://jekyllrb.com/) generoi näistä myös
|
||||
[GitHub-sivuston](https://piraattipuolue.github.io/).
|
||||
|
||||
Teknisessä toteutuksessa on seurattu pitkälti [liberaalipuolueen ajantasa-projektia](https://github.com/liberaalipuolue/ajantasa).
|
||||
Teknisessä toteutuksessa on seurattu pitkälti
|
||||
[liberaalipuolueen ajantasa-projektia](https://github.com/liberaalipuolue/ajantasa).
|
||||
|
|
|
@ -5,8 +5,8 @@ author:
|
|||
name: "Piraattipuolue"
|
||||
url: "https://piraattipuolue.fi"
|
||||
description: >
|
||||
GitHub Pagesissa ylläpidetty Piraattipuolueen historian
|
||||
säilyttävä dokumenttikirjasto.
|
||||
GitHub Pagesissa ylläpidetty Piraattipuolueen historian säilyttävä
|
||||
dokumenttikirjasto.
|
||||
lang: fi
|
||||
locale: fi_FI
|
||||
timezone: Europe/Helsinki
|
||||
|
|
File diff suppressed because it is too large
Load Diff
|
@ -44,15 +44,21 @@ Voimassaolevat säännöt: 20.04.2023 13:13:18
|
|||
|
||||
## 1 § Puolueen nimi ja kotipaikka
|
||||
|
||||
Puolueen nimi on Piraattipuolue ry, ruotsiksi Piratpartiet rf ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
|
||||
Puolueen nimi on Piraattipuolue ry, ruotsiksi Piratpartiet rf ja sen kotipaikka
|
||||
on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
|
||||
|
||||
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
|
||||
|
||||
## 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
|
||||
|
||||
Puolueen tarkoituksena on edistää vapaata ja yhdenvertaista yhteiskuntaa toimimalla kansalaisyhteiskunnassa ja edustuksellisen demokratian luottamuselimissä.
|
||||
Puolueen tarkoituksena on edistää vapaata ja yhdenvertaista yhteiskuntaa
|
||||
toimimalla kansalaisyhteiskunnassa ja edustuksellisen demokratian
|
||||
luottamuselimissä.
|
||||
|
||||
Puolue vaatii erityisesti vahvaa yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa, sanan- ja ilmaisunvapautta, osallistavaa demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta sekä kulttuurin ja tiedon vapautta. Puolue haluaa tuoda esiin sekä teknologian uudet mahdollisuudet että ongelmat ja uhat.
|
||||
Puolue vaatii erityisesti vahvaa yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa, sanan-
|
||||
ja ilmaisunvapautta, osallistavaa demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta sekä
|
||||
kulttuurin ja tiedon vapautta. Puolue haluaa tuoda esiin sekä teknologian uudet
|
||||
mahdollisuudet että ongelmat ja uhat.
|
||||
|
||||
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
|
||||
|
||||
|
@ -62,25 +68,37 @@ Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
|
|||
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa,
|
||||
5. asettaa ehdokkaita vaaleihin.
|
||||
|
||||
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
|
||||
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
|
||||
kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista
|
||||
kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja
|
||||
arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa
|
||||
liittyvää julkaisutoimintaa.
|
||||
|
||||
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
|
||||
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
|
||||
jäsenille.
|
||||
|
||||
## 3 § Jäsenet
|
||||
|
||||
Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt.
|
||||
Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10
|
||||
§:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka
|
||||
hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt.
|
||||
|
||||
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
|
||||
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta
|
||||
kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
|
||||
|
||||
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy puoluehallitus.
|
||||
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet
|
||||
hyväksyy puoluehallitus.
|
||||
|
||||
## 4 § Toimielimet
|
||||
|
||||
Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus ja sovittelulautakunta.
|
||||
Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus ja
|
||||
sovittelulautakunta.
|
||||
|
||||
Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia, jotka alkavat sen kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
|
||||
Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia, jotka alkavat sen
|
||||
kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
|
||||
|
||||
Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja parittomina puoluevaltuusto.
|
||||
Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja
|
||||
parittomina puoluevaltuusto.
|
||||
|
||||
## 5 § Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
|
||||
|
||||
|
@ -94,11 +112,17 @@ Johtosääntöihin kuuluvat:
|
|||
4. sovittelumenettelykäytännöt,
|
||||
5. mahdollisesti muut johtosäännöt.
|
||||
|
||||
Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto tai puoluekokous.
|
||||
Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja
|
||||
äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy
|
||||
puoluevaltuusto tai puoluekokous.
|
||||
|
||||
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja vaalijärjestyksenä.
|
||||
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
|
||||
toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja
|
||||
vaalijärjestyksenä.
|
||||
|
||||
Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään.
|
||||
Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä
|
||||
johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai
|
||||
keskenään.
|
||||
|
||||
Puolueen sisäinen normihierarkia on
|
||||
|
||||
|
@ -108,209 +132,334 @@ Puolueen sisäinen normihierarkia on
|
|||
|
||||
## 6 § Päätöksenteon yleiset periaatteet
|
||||
|
||||
Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
||||
Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös
|
||||
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
||||
|
||||
## 7 § Äänioikeutetut jäsenet
|
||||
|
||||
Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
|
||||
Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
|
||||
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai
|
||||
kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
|
||||
|
||||
Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla.
|
||||
Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän
|
||||
ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen
|
||||
ohjeistamalla tavalla.
|
||||
|
||||
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
|
||||
|
||||
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||||
2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
|
||||
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi puoluehallituksen ohjeistamalla
|
||||
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||||
2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla
|
||||
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
|
||||
|
||||
## 8 § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
|
||||
|
||||
Puolueen jäsenellä on oikeus:
|
||||
|
||||
1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
|
||||
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
|
||||
3. Tehdä puoluehallitukselle aloitteitaja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
|
||||
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen
|
||||
muun jäsenen tuki.
|
||||
3. Tehdä puoluehallitukselle aloitteitaja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin
|
||||
vastaus kohtuullisessa ajassa.
|
||||
4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta sovittelulautakunnalle.
|
||||
|
||||
Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että puoluehallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
|
||||
Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
|
||||
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä,
|
||||
että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että puoluehallituksen ja
|
||||
puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
|
||||
|
||||
Puolueen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
|
||||
Puolueen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin
|
||||
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
|
||||
|
||||
## 9 § Jäsenaloite
|
||||
|
||||
Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa.
|
||||
Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan
|
||||
vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa.
|
||||
|
||||
Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki; riittävä määrä on:
|
||||
Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos
|
||||
sillä on riittävän monen jäsenen tuki; riittävä määrä on:
|
||||
|
||||
1. yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
|
||||
2. yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä muutenkin tulevalla puoluekokouksella.
|
||||
1. yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä
|
||||
varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
|
||||
2. yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä
|
||||
muutenkin tulevalla puoluekokouksella.
|
||||
|
||||
## 10 § Puolueen nimen kirjoittaminen
|
||||
|
||||
Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
|
||||
Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
|
||||
kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
|
||||
|
||||
## 11 § Tilikausi ja tilintarkastus
|
||||
|
||||
Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.
|
||||
|
||||
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta puoluehallitukselle.
|
||||
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on
|
||||
annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien tulee
|
||||
antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta puoluehallitukselle.
|
||||
|
||||
## 12 § Puoluekokoukset
|
||||
|
||||
Puolue pitää varsinaisen kokouksen marras-joulukuussa, 5-60 päivää ennen kunkin puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
|
||||
Puolue pitää varsinaisen kokouksen marras-joulukuussa, 5-60 päivää ennen kunkin
|
||||
puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
|
||||
|
||||
Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty puoluehallitukselle.
|
||||
Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun puoluehallitus
|
||||
katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3)
|
||||
puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian
|
||||
käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden
|
||||
kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty puoluehallitukselle.
|
||||
|
||||
Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
|
||||
Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
|
||||
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai
|
||||
kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
|
||||
|
||||
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
|
||||
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa,
|
||||
hänen on:
|
||||
|
||||
1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||||
1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa puoluehallituksen
|
||||
ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||||
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
|
||||
|
||||
Ellei puolueen säännöissä ole toisin määrätty: 1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
|
||||
Ellei puolueen säännöissä ole toisin määrätty: 1. kokouksen päätökseksi tulee se
|
||||
mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 2. äänten mennessä
|
||||
tasan ratkaisee arpa.
|
||||
|
||||
Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
|
||||
Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa
|
||||
ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
|
||||
|
||||
## 13 § Puoluehallitus
|
||||
|
||||
Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1-3 varapuheenjohtajaa ja 2-20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-10 varajäsentä.
|
||||
Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja,
|
||||
1-3 varapuheenjohtajaa ja 2-20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-10 varajäsentä.
|
||||
|
||||
Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puoluekokous voi ennen puoluehallituksen vaalia päättää, että puoluehallitus valitaan meneillään olevan toimikauden loppuajaksi, mikäli puoluehallitus on eronnut tai erotettu.
|
||||
Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen
|
||||
jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen.
|
||||
Puoluehallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puoluekokous voi ennen
|
||||
puoluehallituksen vaalia päättää, että puoluehallitus valitaan meneillään olevan
|
||||
toimikauden loppuajaksi, mikäli puoluehallitus on eronnut tai erotettu.
|
||||
|
||||
Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi. Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan
|
||||
Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko
|
||||
puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää
|
||||
uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
|
||||
loppuajaksi. Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan
|
||||
puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
|
||||
|
||||
Puoluehallitus kokoontuu, kun se niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä sitä vaatii.
|
||||
Puoluehallitus kokoontuu, kun se niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen
|
||||
estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan
|
||||
aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä sitä vaatii.
|
||||
|
||||
Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
|
||||
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
|
||||
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
|
||||
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
|
||||
## 14 § Puoluevaltuusto
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston valitseminen
|
||||
|
||||
Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä piiriyhdistysten esittämät jäsenet ja varajäsenet.
|
||||
Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat
|
||||
puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä
|
||||
piiriyhdistysten esittämät jäsenet ja varajäsenet.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston toimikausi on 2 kalenterivuotta.
|
||||
|
||||
Jokaisella piiriyhdistyksellä on yhden varsinaisen puoluevaltuuston jäsenen ja hänen enintään 2 henkilökohtaisen varajäsentensä kiintiöedustus puoluevaltuustossa. Edustajat valitaan piiriyhdistyksen esityksestä puoluekokouksessa.
|
||||
Jokaisella piiriyhdistyksellä on yhden varsinaisen puoluevaltuuston jäsenen ja
|
||||
hänen enintään 2 henkilökohtaisen varajäsentensä kiintiöedustus
|
||||
puoluevaltuustossa. Edustajat valitaan piiriyhdistyksen esityksestä
|
||||
puoluekokouksessa.
|
||||
|
||||
Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
|
||||
Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
|
||||
puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä,
|
||||
jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
|
||||
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
|
||||
ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja,
|
||||
varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston
|
||||
puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
|
||||
|
||||
Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
|
||||
Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto
|
||||
voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää
|
||||
uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
|
||||
loppuajaksi.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston tehtävät
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
|
||||
|
||||
1. seurata puoluehallituksen toimintaa ja 8 §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
|
||||
2. hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja puolueen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä,
|
||||
3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta,
|
||||
1. seurata puoluehallituksen toimintaa ja 8 §:ssä tarkoitettujen jäsenten
|
||||
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
|
||||
2. hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja puolueen poliittisen toiminnan
|
||||
kannalta olennaisia päätöksiä,
|
||||
3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai
|
||||
kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta huomattavan muun
|
||||
omaisuuden luovuttamisesta,
|
||||
4. tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle,
|
||||
5. selvittää jäsenistön mielipide esimerkiksi jäsenkyselyn tai neuvoa-antavan jäsenäänestyksen avulla.
|
||||
5. selvittää jäsenistön mielipide esimerkiksi jäsenkyselyn tai neuvoa-antavan
|
||||
jäsenäänestyksen avulla.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
|
||||
|
||||
1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
|
||||
2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö,
|
||||
1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
|
||||
puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
|
||||
2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai
|
||||
tilintarkastusyhteisö,
|
||||
3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston koolle kutsuminen
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan, vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa.
|
||||
Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan, vähintään
|
||||
kuitenkin kaksi kertaa vuodessa.
|
||||
|
||||
Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä-elokuussa.
|
||||
Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta
|
||||
päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä-elokuussa.
|
||||
|
||||
Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen tehdään erillisessä kokouksessa heinä-joulukuussa.
|
||||
Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen tehdään erillisessä
|
||||
kokouksessa heinä-joulukuussa.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja. Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
|
||||
Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
|
||||
etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto
|
||||
tai sen puheenjohtaja. Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos
|
||||
puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä
|
||||
tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa
|
||||
varten kirjallisesti vaatii.
|
||||
|
||||
Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
|
||||
Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
|
||||
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen
|
||||
kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
|
||||
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
|
||||
|
||||
Puoluevaltuuston päätöksenteko
|
||||
|
||||
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen
|
||||
jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä.
|
||||
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
|
||||
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä.
|
||||
|
||||
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
|
||||
tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||||
|
||||
## 15 § Sovittelulautakunta
|
||||
|
||||
Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3-7 jäsentä, jotka valitaan puoluekokouksessa.
|
||||
Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3-7 jäsentä, jotka
|
||||
valitaan puoluekokouksessa.
|
||||
|
||||
Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai puoluevaltuuston jäseninä.
|
||||
Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen
|
||||
tai puoluevaltuuston jäseninä.
|
||||
|
||||
Sovittelulautakunta ei ole arvojärjestyksessä puoluehallituksen eikä -valtuuston ylä- tai alapuolella.
|
||||
Sovittelulautakunta ei ole arvojärjestyksessä puoluehallituksen eikä -valtuuston
|
||||
ylä- tai alapuolella.
|
||||
|
||||
Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
|
||||
|
||||
Sovittelulautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
|
||||
Sovittelulautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan
|
||||
puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa täydentää uusilla
|
||||
jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
|
||||
|
||||
Sovittelulautakunnan tehtävänä on:
|
||||
|
||||
1. ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
|
||||
2. tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa.
|
||||
Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat nämä säännöt, puolueen sovittelumenettelykäytännöt ja sovittelulautakunnan työjärjestys.
|
||||
Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat nämä säännöt, puolueen
|
||||
sovittelumenettelykäytännöt ja sovittelulautakunnan työjärjestys.
|
||||
|
||||
## 16 § Piiriyhdistykset
|
||||
|
||||
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri tai niiden yhdistelmä. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen
|
||||
asuinpaikkansa mukaan.
|
||||
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri tai niiden
|
||||
yhdistelmä. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
|
||||
rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset
|
||||
ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä
|
||||
piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
|
||||
|
||||
Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
|
||||
|
||||
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
|
||||
|
||||
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
|
||||
2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
|
||||
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta,
|
||||
2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi
|
||||
ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta
|
||||
vaalipiirissä,
|
||||
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata
|
||||
puolueen kuntavaalikampanjasta,
|
||||
4. esittää edustaja puoluevaltuustoon,
|
||||
5. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.
|
||||
|
||||
## 17 § Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
|
||||
|
||||
Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin määrätään tarkemmin vaalilaissa.
|
||||
Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
|
||||
europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
|
||||
mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin määrätään tarkemmin vaalilaissa.
|
||||
|
||||
Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
|
||||
|
||||
## 18 § Vaalin toteuttaminen
|
||||
|
||||
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vainyksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
|
||||
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vainyksi, äänestys toimitetaan
|
||||
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan
|
||||
ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan
|
||||
toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun
|
||||
täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
|
||||
|
||||
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
|
||||
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa,
|
||||
jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun
|
||||
suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta
|
||||
äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
|
||||
|
||||
Äänet lasketaan seuraavasti:
|
||||
|
||||
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
|
||||
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
|
||||
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
|
||||
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
|
||||
ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
|
||||
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu,
|
||||
karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään
|
||||
äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
|
||||
|
||||
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
|
||||
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus,
|
||||
ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen
|
||||
toteuttamista.
|
||||
|
||||
## 19 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
|
||||
|
||||
Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
|
||||
Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti
|
||||
puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta
|
||||
puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
|
||||
|
||||
Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut. Puoluehallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen sovittelulautakunnan käsiteltäväksi; valitus erottamispäätöksestä tulee tällöin tehdä sovittelulautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun puoluehallitus on jäsenelle erottamispäätöksestä ilmoittanut.
|
||||
Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen
|
||||
jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä ne
|
||||
velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut. Puoluehallituksen
|
||||
erottamalla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen sovittelulautakunnan
|
||||
käsiteltäväksi; valitus erottamispäätöksestä tulee tällöin tehdä
|
||||
sovittelulautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun puoluehallitus on jäsenelle
|
||||
erottamispäätöksestä ilmoittanut.
|
||||
|
||||
Mikäli jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, erottamisesta päättää päättää puoluekokous sovittelulautakunnan tai puoluevaltuuston esityksestä taikka pätevän jäsenaloitteen johdosta.
|
||||
Mikäli jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti
|
||||
vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa taikka puolueen säännöissä
|
||||
mainittuja jäsenyyden ehtoja, erottamisesta päättää päättää puoluekokous
|
||||
sovittelulautakunnan tai puoluevaltuuston esityksestä taikka pätevän
|
||||
jäsenaloitteen johdosta.
|
||||
|
||||
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
|
||||
|
||||
## 20 § Liittymis- ja jäsenmaksu
|
||||
|
||||
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.
|
||||
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja
|
||||
vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen
|
||||
puoluevaltuusto.
|
||||
|
||||
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.
|
||||
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi
|
||||
jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.
|
||||
|
||||
## 21 § Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen
|
||||
|
||||
Päätös sääntöjen tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta.
|
||||
Päätös sääntöjen tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen muuttamisesta ja
|
||||
puolueen purkamisesta on tehtävä puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan
|
||||
(3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen
|
||||
muuttamisesta tai puolueen purkamisesta.
|
||||
|
||||
Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
|
||||
Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen tarkoituksen
|
||||
edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen
|
||||
tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
|
||||
|
||||
## 22 § Siirtymäsäännökset
|
||||
|
||||
Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 17.11.2018 syyskokouksen hyväksymän sääntöjen version mukaan.
|
||||
Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta
|
||||
kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 17.11.2018
|
||||
syyskokouksen hyväksymän sääntöjen version mukaan.
|
||||
|
|
6
index.md
6
index.md
|
@ -6,7 +6,8 @@ permalink: /
|
|||
# Piraattipuolueen dokumenttikirjasto
|
||||
|
||||
[Piraattipuolueen](https://piraattipuolue.fi/) viimeisimmät versiohallinnoidut
|
||||
olennaiset dokumentit, kuten [puolueohjelma](/puolueohjelma) ja [säännöt](/saannot).
|
||||
olennaiset dokumentit, kuten [puolueohjelma](/puolueohjelma) ja
|
||||
[säännöt](/saannot).
|
||||
|
||||
Alkuperäiset dokumentit ovat
|
||||
[GitHubissa](https://github.com/piraattipuolue/piraattipuolue.github.io)
|
||||
|
@ -15,7 +16,8 @@ Markdown-formaatissa. Nämä sivut on generoitu automaattisesti niistä.
|
|||
Viimeisimmät muutokset dokumentteihin voi tarkistaa
|
||||
[dokumentit-kansion muutoshistoriasta](https://github.com/piraattipuolue/piraattipuolue.github.io/commits/master/dokumentit).
|
||||
|
||||
Vanhempia dokumentteja ja kuvia löytyy piraattipuolueen [arkistosta](http://arkisto.piraattipuolue.fi/) ja
|
||||
Vanhempia dokumentteja ja kuvia löytyy piraattipuolueen
|
||||
[arkistosta](http://arkisto.piraattipuolue.fi/) ja
|
||||
[PiraattiWikistä](https://wiki.piraattipuolue.fi/).
|
||||
|
||||
## Dokumentit
|
||||
|
|
Loading…
Reference in New Issue