Voimassaolevat puolueen säännöt mediawiki -muodossa

säännöt

@@ -0,0 +1,363 @@
+== 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka ==
+
+Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena
+koko Suomi.
+
+Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
+
+== 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu ==
+
+Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja
+lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita
+europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
+
+Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta ja
+sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon
+avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
+esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
+
+Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
+# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
+# tekee aloitteita ja kannanottoja
+# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
+# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
+
+Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa,
+omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää
+rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää
+julkaisutoimintaa.
+
+Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
+
+== 3 § Jäsenet ==
+
+Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa
+tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
+
+Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole
+äänioikeutta.
+
+Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen
+hallitus.
+
+== 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen ==
+
+Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
+taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
+
+Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai
+muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
+menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä
+laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
+
+Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen
+uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus.
+
+Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
+
+== 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu ==
+
+Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta
+päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.
+
+Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin
+varsinaisena jäseninä oleville yksityishenkilöille.
+
+== 6 § Hallitus ==
+
+Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja
+2–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä.
+
+Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
+ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
+
+Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko
+hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken
+toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
+
+Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat
+toimihenkilöt.
+
+Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
+varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
+jäsenistä sitä vaatii.
+
+Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
+mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
+tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
+
+Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
+
+== 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen ==
+
+Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja
+puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
+
+== 8 § Tilikausi ja tilintarkastus ==
+
+Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
+
+Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään
+kuusi viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
+viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle.
+
+== 9 § Yhdistyksen kokoukset ==
+
+Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa.
+
+Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan
+aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä
+(1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
+vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
+esitetty hallitukselle.
+
+Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen
+muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.
+
+Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni,
+varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+
+Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
+:: a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
+:: b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
+
+Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
+:: a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
+:: b) oltava kokouksessa äänioikeutettu.
+
+Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
+kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
+ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
+
+Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös
+tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
+
+== 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ==
+
+Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille
+postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
+
+== 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat ==
+
+Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+# kokouksen avaus
+# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
+# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
+# hyväksytään kokouksen työjärjestys
+# esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
+# valitaan tässä järjestyksessä:
+#* hallituksen puheenjohtaja
+#* 1–3 hallituksen varapuheenjohtajaa
+#* hallituksen muut varsinaiset jäsenet
+#* hallituksen varajäsenet
+#* puoluevaltuuston puheenjohtaja
+#* puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
+#* puoluevaltuuston varajäsenet
+# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
+
+Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai periaateohjelma) koskevat muutokset
+käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
+
+== 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen ==
+
+Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen valitsemat
+puheenjohtaja, 15-40 varsinaista jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi keskuudestaan
+1-2 varapuheenjohtajaa.
+
+Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen
+äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
+puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
+
+Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
+varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
+
+Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
+
+Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä jossa heidät on
+valittu, eniten ääniä saanut ensin.
+
+Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä,
+taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
+kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
+
+Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi–huhtikuussa ja
+syyskokous syys–marraskuussa.
+
+Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen
+kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
+
+Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai
+yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
+kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
+
+Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun
+teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
+
+== 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat ==
+
+Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
+:: a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
+:: b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
+:: c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
+:: d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
+
+Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+# kokouksen avaus
+# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
+# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
+# hyväksytään kokouksen työjärjestys
+# esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
+# päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
+# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
+
+Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+# kokouksen avaus
+# valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
+# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
+# hyväksytään kokouksen työjärjestys
+# vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
+# valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
+# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
+
+== 12 § Piiriyhdistykset ==
+
+Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat
+henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat
+puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
+
+== 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta ==
+
+Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
+# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
+# tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
+# tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
+# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
+# hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
+
+== 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin ==
+
+Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
+perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
+
+Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
+noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
+kuin piiriyhdistys on esittänyt.
+
+Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden
+ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille
+varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
+
+== 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin ==
+
+Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
+perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
+
+Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
+noudattaa piiriyhdistyksen tai piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin
+enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
+
+Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät
+ehdokasesityksen ehdokkaista, joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. Hallitus
+yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin
+kyseisessä vaalipiirissä saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä kuultuaan
+ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
+
+Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä yksittäisten ehdokkaiden
+osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
+tilaisuus tulla kuulluksi.
+
+== 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin ==
+
+Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan
+järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
+ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi
+europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.
+
+Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa
+jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
+enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille
+varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
+
+== 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin ==
+
+Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain
+yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
+ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
+
+== 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen ==
+
+Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä
+kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
+päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei
+lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida
+asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän
+vaalijärjestyksen mukaisesti.
+
+== 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen ==
+
+Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
+
+Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen
+jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin
+ehdokasta ollaan nimeämässä.
+
+Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä,
+joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
+henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
+
+== 20 § Osanotto jäsenäänestykseen ==
+
+Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen
+toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.
+
+=== 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus ===
+
+Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
+:: a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
+:: b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
+:: c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
+
+Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä
+jäsenistöä koskettavista asioista.
+
+Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo
+siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
+kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua
+asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
+vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
+
+Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava
+syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen
+ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
+
+Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu
+vastaava syy ei sitä estä.
+
+== 21 § Vaalin toteuttaminen ==
+
+Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla.
+Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
+toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja
+on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
+
+Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee
+ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman,
+mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
+
+Äänet lasketaan seuraavasti:
+# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
+# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
+# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
+
+Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa
+äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
+
+== 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen ==
+
+Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
+vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
+sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
+
+Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
+päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
+tarkoitukseen.