Uuudet säännöt hyväksyttiin puoluekokouksessa 5.12.2020

Merge branch 'hallituksenesitys2020b'

käännä.sh

@@ -0,0 +1,8 @@
+#!/bin/bash
+# Tämä vaatii pandoc-crossref -suodatinta, ks. https://github.com/lierdakil/pandoc-crossref
+mkdir -p out
+pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.latex.yaml --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -o out/säännöt.pdf säännöt.md
+pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.html.yaml --standalone --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -o out/säännöt.html säännöt.md
+pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.html.yaml --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -t mediawiki -o out/säännöt_test.mediawiki säännöt.md
+pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.latex.yaml --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -t latex -o out/säännöt.tex säännöt.md
+

säännöt

@@ -1,363 +0,0 @@
-== 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka ==
-
-Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena
-koko Suomi.
-
-Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
-
-== 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu ==
-
-Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja
-lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita
-europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
-
-Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta ja
-sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon
-avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
-esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
-
-Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
-# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
-# tekee aloitteita ja kannanottoja
-# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
-# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
-
-Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa,
-omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää
-rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää
-julkaisutoimintaa.
-
-Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
-
-== 3 § Jäsenet ==
-
-Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa
-tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
-
-Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole
-äänioikeutta.
-
-Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen
-hallitus.
-
-== 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen ==
-
-Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
-taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
-
-Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai
-muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
-menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä
-laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
-
-Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen
-uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus.
-
-Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
-
-== 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu ==
-
-Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta
-päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.
-
-Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin
-varsinaisena jäseninä oleville yksityishenkilöille.
-
-== 6 § Hallitus ==
-
-Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja
-2–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä.
-
-Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
-ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
-
-Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko
-hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken
-toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
-
-Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat
-toimihenkilöt.
-
-Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
-varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
-jäsenistä sitä vaatii.
-
-Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
-mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
-tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
-
-Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
-
-== 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen ==
-
-Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja
-puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
-
-== 8 § Tilikausi ja tilintarkastus ==
-
-Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
-
-Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään
-kuusi viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
-viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle.
-
-== 9 § Yhdistyksen kokoukset ==
-
-Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa.
-
-Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan
-aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä
-(1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
-vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
-esitetty hallitukselle.
-
-Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen
-muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.
-
-Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni,
-varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
-
-Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
-:: a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
-:: b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
-
-Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
-:: a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
-:: b) oltava kokouksessa äänioikeutettu.
-
-Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
-kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
-ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
-
-Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös
-tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
-
-== 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ==
-
-Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille
-postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
-
-== 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat ==
-
-Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-# kokouksen avaus
-# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-# hyväksytään kokouksen työjärjestys
-# esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
-# valitaan tässä järjestyksessä:
-#* hallituksen puheenjohtaja
-#* 1–3 hallituksen varapuheenjohtajaa
-#* hallituksen muut varsinaiset jäsenet
-#* hallituksen varajäsenet
-#* puoluevaltuuston puheenjohtaja
-#* puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
-#* puoluevaltuuston varajäsenet
-# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
-
-Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai periaateohjelma) koskevat muutokset
-käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
-
-== 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen ==
-
-Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen valitsemat
-puheenjohtaja, 15-40 varsinaista jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi keskuudestaan
-1-2 varapuheenjohtajaa.
-
-Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen
-äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
-puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
-
-Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
-varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
-
-Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
-
-Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä jossa heidät on
-valittu, eniten ääniä saanut ensin.
-
-Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä,
-taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
-kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
-
-Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi–huhtikuussa ja
-syyskokous syys–marraskuussa.
-
-Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen
-kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
-
-Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai
-yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
-kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
-
-Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun
-teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
-
-== 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat ==
-
-Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
-:: a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
-:: b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
-:: c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
-:: d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
-
-Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-# kokouksen avaus
-# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-# hyväksytään kokouksen työjärjestys
-# esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
-# päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
-# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
-
-Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-# kokouksen avaus
-# valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-# hyväksytään kokouksen työjärjestys
-# vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
-# valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
-# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
-
-== 12 § Piiriyhdistykset ==
-
-Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat
-henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat
-puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
-
-== 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta ==
-
-Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
-# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
-# tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
-# tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
-# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
-# hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
-
-== 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin ==
-
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
-perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
-
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
-noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
-kuin piiriyhdistys on esittänyt.
-
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden
-ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille
-varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
-
-== 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin ==
-
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
-perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
-
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
-noudattaa piiriyhdistyksen tai piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin
-enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
-
-Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät
-ehdokasesityksen ehdokkaista, joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. Hallitus
-yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin
-kyseisessä vaalipiirissä saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä kuultuaan
-ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
-
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä yksittäisten ehdokkaiden
-osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
-tilaisuus tulla kuulluksi.
-
-== 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin ==
-
-Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan
-järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
-ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi
-europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.
-
-Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa
-jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
-enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille
-varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
-
-== 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin ==
-
-Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain
-yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
-ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
-
-== 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen ==
-
-Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä
-kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
-päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei
-lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida
-asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän
-vaalijärjestyksen mukaisesti.
-
-== 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen ==
-
-Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
-
-Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen
-jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin
-ehdokasta ollaan nimeämässä.
-
-Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä,
-joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
-henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
-
-== 20 § Osanotto jäsenäänestykseen ==
-
-Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen
-toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.
-
-=== 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus ===
-
-Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
-:: a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
-:: b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
-:: c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
-
-Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä
-jäsenistöä koskettavista asioista.
-
-Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo
-siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
-kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua
-asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
-vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
-
-Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava
-syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen
-ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
-
-Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu
-vastaava syy ei sitä estä.
-
-== 21 § Vaalin toteuttaminen ==
-
-Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla.
-Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
-toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja
-on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
-
-Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee
-ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman,
-mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
-
-Äänet lasketaan seuraavasti:
-# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
-# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
-# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
-
-Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa
-äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
-
-== 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen ==
-
-Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
-vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
-sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
-
-Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
-päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
-tarkoitukseen.

säännöt.md

@@ -1,33 +1,38 @@
-1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
+Piraattipuolueen säännöt
+========================
+
+Hyväksytty puoluekokouksessa 5.12.2020.
+
+Puolueen nimi ja kotipaikka
 ----------------------------------
 
-Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
+Puolueen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
 sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
 
 Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
 suomi.
 
-2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
+
+Tarkoitus ja toiminnan laatu
 --------------------------------
 
-Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
+Puolueen tarkoituksena on edistää vapaata ja yhdenvertaista yhteiskuntaa
-mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
+toimimalla kansalaisyhteiskunnassa ja edustuksellisen demokratian
-saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
+luottamuselimissä.
-eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
 
-Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
+Puolue vaatii erityisesti vahvaa yksityisyyden ja henkilötietojen
-suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
+suojaa, sanan- ja ilmaisunvapautta, osallistavaa demokratiaa
-parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
+ja päätöksenteon avoimuutta sekä kulttuurin ja tiedon vapautta.
-päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
+Puolue haluaa tuoda esiin sekä teknologian uudet mahdollisuudet
-teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
+että ongelmat ja uhat.
-sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
 
 Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
 
 1.  harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
 2.  tekee aloitteita ja kannanottoja
 3.  osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
-4.  järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
+4.  järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa,
+5.  asettaa ehdokkaita vaaleihin.
 
 Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
 testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
@@ -38,422 +43,417 @@ ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
 Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
 jäsenille.
 
-3 § Jäsenet
+
+Jäsenet
 -----------
 
-Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
+Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
 (503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
-rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
+rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt.
 
 Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
 mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
 
-Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
+Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus.
-Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
+Kannatusjäsenet hyväksyy puoluehallitus.
 
-4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
-------------------------------------
 
-Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
+Toimielimet {#sec:toimielimet}
-kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
+--------------
-ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
 
-Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
+Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus
-erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
+ja sovittelulautakunta.
-velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
-menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
-vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
-säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
 
-Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
+Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen
-vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
+kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
-erottamisesta päättää hallitus.
+Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja
+parittomina puoluevaltuusto.
 
-Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
 
-5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
+Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
-----------------------------
+-------------------------------------
 
-Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
+Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa. 
-ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
-osalta erikseen puoluevaltuusto.
 
-Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
+Johtosääntöihin kuuluvat:
-korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
-yksityishenkilöille.
 
-6 § Hallitus
+1. toimielinten työjärjestykset,
-------------
+2. puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
+3. ehdokasasettelujärjestys,
+4. sovittelumenettelysäännöt,
+5. mahdollisesti muut johtosäännöt.
 
-Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
+Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. 
-puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous.
-jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
+Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.
 
-Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
-tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
+toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys-
+ja vaalijärjestyksenä.
 
-Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
+Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä johtosäännöt 
-varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
+ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään.
-kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
-kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
 
-Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
+Puolueen sisäinen normihierarkia on
-taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
 
-Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
+1. nämä säännöt,
-hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
+2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
-siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
+3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.
-sitä vaatii.
 
-Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
-puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
-ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
-ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
 
-Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
+Päätöksenteon yleiset periaatteet
+-----------------------------------
 
-7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
+Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden
-------------------------------------
+tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
 
-Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
+Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä
-varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
+myös kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä. 
-kaksi yhdessä.
 
-8 § Tilikausi ja tilintarkastus
+Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen
--------------------------------
+ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys
+niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja
+äänestysjärjestys.
 
-Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
+Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida
+päättää yhdistyslain 23 § mainituista asioista:
 
-Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
+1. puolueen sääntöjen muuttamisesta;
-annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
+2. kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta
-puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
+   huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
-kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
+3. puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston työjärjestyksestä;
-kokousta hallitukselle.
+4. puoluehallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan
+   valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
+5. tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
+6. puolueen purkamisesta.
 
-9 § Yhdistyksen kokoukset
--------------------------
 
-Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
+Äänioikeutetut jäsenet
-vuosina) touko-heinäkuussa.
+----------------------
 
-Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
+Puoluekokouksissa ja jäsenäänestyksissä 
-hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
+on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
-(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
-yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
-ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
-kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
-on esitetty hallitukselle.
-
-Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
-aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
-edellytä äänestämään asian puolesta.
-
-Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
 yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
 yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta,
+mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen
+ohjeistamalla tavalla.
 
 Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
 
-1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
+1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi puoluehallituksen ohjeistamalla
    tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
-2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
+2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla
    tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
 
+Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa 
+päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu
+puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.
+
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
+edellä mainittuja äänioikeusrajoituksia.
+
+
+Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus {#sec:jäsenoikeudet}
+---------------------------------------------------
+
+Puolueen jäsenellä on oikeus:
+
+1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen [@sec:jäsenaloite]:n mukaisesti.
+2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
+   kymmenen muun jäsenen tuki.
+3. Tehdä puoluehallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
+   niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
+4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta sovittelulautakunnalle.
+
+Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
+yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
+tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
+puoluehallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
+verkossa.
+
+Puolueen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
+osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
+
+
+Jäsenaloite  {#sec:jäsenaloite}
+-------------
+
+Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita.
+Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai
+sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava
+pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki;
+riittävä määrä on:
+
+1. yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos
+   asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
+2. yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos
+   asia on käsiteltävä sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin
+   tulevalla puoluekokouksella.
+
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
+edellä mainittuja jäsenaloitteiden pätevyyskynnyksiä.
+
+
+Puolueen nimen kirjoittaminen
+------------------------------------
+
+Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai
+varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
+kaksi yhdessä.
+
+
+Tilikausi ja tilintarkastus
+-------------------------------
+
+Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.
+
+Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on
+annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta.
+Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään
+30. kesäkuuta puoluehallitukselle.
+
+
+Puoluekokoukset
+-------------------------
+
+Puolue pitää varsinaisen kokouksen 5–60 päivää ennen kunkin
+puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
+
+Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun
+puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
+(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite
+sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä
+kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
+on esitetty puoluehallitukselle.
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä muitakin
+perusteita ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.
+
+Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
+yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
+yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+
 Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
 henkilövaaleissa, hänen on:
 
-1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
+1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa puoluehallituksen
    ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
 2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
 
-Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
+Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä
-määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
+ole toisin määrätty:
-äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
+1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on 
-vaaleissa kuitenkin arpa.
+   kannattanut yli puolet annetuista äänistä;
+2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
 
-Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
+Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi
-kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
-apuvälineen avulla kokouksen aikana.
-
-10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
--------------------------------------------
-
-Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
 viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
 sähköpostitse.
 
-11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat
------------------------------------
 
-Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+Puoluehallitus
+--------------
 
-1.  kokouksen avaus
+Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
-2.  valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
+puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
+jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
-    yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
-6.  valitaan tässä järjestyksessä:
-    -   hallituksen puheenjohtaja
-    -   1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
-    -   hallituksen muut varsinaiset jäsenet
-    -   hallituksen varajäsenet
-    -   puoluevaltuuston puheenjohtaja
-    -   puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
-    -   puoluevaltuuston varajäsenet
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
 
-Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
+Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä
-periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
+tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen.
 
-11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
+Puoluehallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen
-----------------------------------------------------------------------
+puoluehallituksen vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi
+on lyhyempi.
+Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen 
+tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa
+vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
+kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
 
-Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
+Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
-sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
+taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
-jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
+
-keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
+Puoluehallitus kokoontuu, kun se niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
+hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
+siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä
+sitä vaatii.
+
+Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
+puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
+ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
+ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
+
+
+Puoluevaltuusto
+---------------
+
+### Puoluevaltuuston valitseminen {-}
+
+Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen 
+valitsemat puheenjohtaja, 5–25 varsinaista jäsentä ja 0–50 varajäsentä,
+sekä piiriyhdistysten valitsemat jäsenet
+ja varajäsenet. Jokaisella piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi
+varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja enintään 2 henkilökohtaista
+varajäsentä.
+
+Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet
+kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle
+siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
+
+Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
+piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
+määräämässä järjestyksessä.
+
+Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston
+varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
+pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta. 
+Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta puoluevaltuuston
+jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi
+puoluehallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
+
+Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
 
 Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
-ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
+ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
 puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
 puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
 
-Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
+Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen 
-puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
+tai koko puoluevaltuusto voidaan puoluekokouksessa
-ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
+vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa 
+täydentää uusilla jäsenillä myös
+kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
 
-Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston
-arpa.
+jäsenet voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös
+sähköisessä jäsenäänestyksessä.
+Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista puoluevaltuuston jäsenistä
+säädetään, soveltuu myös sähköisessä jäsenäänestyksessä valittuihin
+puoluevaltuuston jäseniin.
 
-Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
-siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
 
-Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
+### Puoluevaltuuston tehtävät {-}
-jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
-puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
-puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
 
-Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
+Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
-pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
 
-Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
+1. seurata puoluehallituksen toimintaa ja [@sec:jäsenoikeudet]:ssä tarkoitettujen jäsenten
-etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
+   osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
+2. hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia
+   ja puolueen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä,
+3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
+   luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan
+   kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta,
+4. tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle,
+5. selvittää jäsenistön mielipide esimerkiksi jäsenkyselyn tai
+   neuvoa-antavan jäsenäänestyksen avulla.
+
+
+Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
+
+1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
+   myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
+2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
+   varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö,
+3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
+   kalenterivuodelle.
+
+
+### Puoluevaltuuston koolle kutsuminen {-}
+
+Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
+vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa. 
+Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta
+päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä–elokuussa.
+
+
+Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
+etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta
 päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
 
 Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
 päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
 puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
-kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
+kirjallisesti vaatii. 
-yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
 
-Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
+Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä,
-myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
-kokouksen aikana.
 
-11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
+1. puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
-------------------------------------------------------------------------------------
+   puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä,
+2. äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä,
+3. äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
+   arpa.
 
-Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
+Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
+jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
+puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
+puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
 
-1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
-   osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
-2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
-   ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
-3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
-   luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
-   kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
-4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
 
-Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+Sovittelulautakunta
+------------------
 
-1.  kokouksen avaus
+Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3–7 jäsentä, jotka
-2.  valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
+valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
+Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
+puoluevaltuuston jäseninä.
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
-6.  päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
-    myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
 
-Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
 
-1.  kokouksen avaus
+Sovittelulautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan puoluekokouksessa
-2.  valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
+tai sähköisessä jäsenäänestyksessä vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
+täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
+loppuajaksi.
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
-    kalenterivuodelle
-6.  valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
-    varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
 
-12 § Piiriyhdistykset
+Sovittelulautakunnan tehtävänä on:
----------------------
+
+1. ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
+2. tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
+3. päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.
+
+Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat puolueen sovittelumenettelysäännöt ja
+sovittelulautakunnan työjärjestys.
+
+
+Piiriyhdistykset
+----------------
 
 Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
 Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
-rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
+rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi.
 Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
 liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
 
-13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
+
-------------------------------------------
+### Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta {-}
 
 Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
 
 1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
-2.  tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
+2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa
    asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
-    eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
+   eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
-3.  tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
+3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa
-    asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
+   ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta,
-    maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
+4. asettaa [edustaja puoluevaltuustoon][Puoluevaltuuston valitseminen],
-4.  asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
+5. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.
-    vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
-5.  hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
 
-14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
------------------------------------------------
 
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
+Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
-asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
+---------------------------------
-sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
-päätökseen.
 
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
+Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin,
-Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
+kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin,
-Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
+sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin
-kuin piiriyhdistys on esittänyt.
+tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
 
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
+Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
-esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
-tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
-tilaisuus tulla kuulluksi.
 
-15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
-----------------------------------------------
 
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
+Vaalin toteuttaminen
-asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
-sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
-päätökseen.
-
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
-Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
-piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
-vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
-
-Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
-piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
-joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
-Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
-ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
-saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
-kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
-
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
-esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
-tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
-tilaisuus tulla kuulluksi.
-
-16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
------------------------------------------------------
-
-Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
-Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
-ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
-ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
-puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
-nimetyt henkilöt.
-
-Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
-erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
-jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
-enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
-asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
-Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
-
-17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
--------------------------------------------------
-
-Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
-jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
-järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
-ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
-
-18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen
------------------------------------
-
-Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
-äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
-vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
-kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
-apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
-vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
-vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
-menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
-mukaisesti.
-
-19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
----------------------------------------------
-
-Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
-yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
-
-Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
-kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
-henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
-joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
-
-Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
-vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
-kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
-henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
-
-20 § Osanotto jäsenäänestykseen
--------------------------------
-
-Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
-henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
-täyttäneet 15 vuotta.
-
-### 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
-
-Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
-
-1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
-2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
-   kymmenen muun jäsenen tuki.
-3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
-   niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
-
-Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
-ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
-
-Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
-niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
-vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
-kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
-hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
-Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
-vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
-
-Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
-yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
-tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
-hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
-verkossa.
-
-Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
-osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
-
-21 § Vaalin toteuttaminen
 -------------------------
 
+Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää,
+vaalit toteutetaan seuraavasti.
+
 Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
 kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
 kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
@@ -480,15 +480,83 @@ yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yks
 puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
 äänestyksen toteuttamista.
 
-22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
+
+Jäsenistön veto-oikeus
+----------------------
+
+Minkä tahansa [@sec:toimielimet]:ssä mainitun 
+puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä,
+mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
+jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta
+on sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano 
+tällöin keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
+
+Saman asian uudelleen haastaminen pitää viedä sovittelulautakunnan
+käsiteltäväksi, ja tarvittaessa on kutsuttava koolle ylimääräinen
+puoluekokous.
+
+Ellei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää,
+haastettu päätös on saatettava käsittelyyn seitsemän vuorokauden
+kuluessa haastamisesta.
+
+Jäsenen eroaminen ja erottaminen
+------------------------------------
+
+Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä
+kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
+ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
+
+Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen
+jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä
+ne velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut.
+Puoluehallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen
+sovittelulautakunnan ratkaistavaksi; valitus erottamispäätöksestä tulee
+tällöin tehdä sovittelulautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun
+puoluehallitus on jäsenelle erottamispäätöksestä ilmoittanut.
+
+Mikäli jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella
+huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa
+taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja,
+erottamisesta päättää sovittelulautakunta puoluehallituksen
+tai puoluevaltuuston esityksestä tai pätevän jäsenaloitteen johdosta.
+
+Jos jäsen on tyytymätön erottamisratkaisuun, hän voi vaatia
+päätöksen puoluekokoukselta.
+
+Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
+
+
+Liittymis- ja jäsenmaksu
+----------------------------
+
+Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
+ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
+osalta erikseen puoluevaltuusto.
+
+Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
+korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville
+yksityishenkilöille.
+
+
+Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen
 ----------------------------------------------------
 
-Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
+Päätös sääntöjen tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen
-yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
+muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä
+puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
 annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
-tai yhdistyksen purkamisesta.
+tai puolueen purkamisesta.
 
-Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
+Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen
 tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
-tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
+tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
 tarkoitukseen.
+
+
+Siirtymäsäännökset
+------------------
+
+Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä,
+mutta kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään
+17.11.2018 syyskokouksen hyväksymän sääntöjen version mukaan.
+

säännöt_metadata.html.yaml

@@ -0,0 +1,13 @@
+---
+title: "Piraattipuolueen säännöt"
+shift-heading-level-by: -1
+numbersections: true
+secPrefix: ""
+numberSections: true
+sectionsDepth: -1
+linkReferences: true
+secHeaderDelim:  ' § '
+secHeaderTemplate: '$$i$$ § $$t$$'
+secPrefixTemplate: '$$i$$ §'
+lang: fi
+---

säännöt_metadata.latex.yaml

@@ -0,0 +1,14 @@
+---
+title: "Piraattipuolueen säännöt"
+shift-heading-level-by: -1
+numbersections: true
+lang: fi
+fontfamily: palatino
+header-includes:
+        - \renewcommand{\thesection}{\arabic{section}~§}
+secPrefix: ""
+#numberSections: true
+sectionsDepth: -1
+linkReferences: true
+#secHeaderDelim:  ' § '
+---

säännöt_metadata.yaml

@@ -0,0 +1,13 @@
+---
+title: "Piraattipuolueen säännöt"
+shift-heading-level-by: -1
+numbersections: true
+fontfamily: palatino
+#header-includes:
+#        - \renewcommand{\thesection}{\arabic{section}~§}
+secPrefix: ""
+numberSections: true
+sectionsDepth: -1
+linkReferences: true
+secHeaderDelim:  ' § '
+---