Satu Immosen muutos, hyväksytty puoluekokouksessa 25.9.2021

Piiriyhdistyksellä ei ole lain mukaan mandaattia määrätä puoluevaltuuston jäsenistä.

korjauskehotus/Pölösen_vastaus

@@ -0,0 +1,83 @@
+Hyvä Marek Nečada
+
+Olemme vastauksestanne tutkineet vain erikseen ilmoittamanne korjatut kohdat.
+Varsinainen korjaus koko sääntöjen osalta tehdään kun saamme virallisen
+vastauksen korjauspyyntöömme.
+
+4§ vaikuttaa olevan kunnossa
+
+6§ Yhdistyslaki 17§ Puoluekokouksessa jäsenet käyttävät päätösvaltaansa
+kokouksessa. Yhdistyslaki 18§, Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa
+kokouksessa.  Päätöksiä ei siis voida tehdä kokouksen ulkopuolella.
+
+yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen
+säännöissä on määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu.
+Jäsenäänestys voi koskea vain säännöissä erikseen mainittuja asioita.
+
+Pyydämme huomioimaan että sähköisestä äänestyksestä/jäsenäänestyksestä on
+määräyksiä useissa pykälissä.
+
+7§
+
+YhdL 25 § koskee keskeistä yhdistyksen jäsenen oikeutta, jäsenen äänioikeutta.
+Äänioikeuden merkitys on niin jäsenoikeutena kuin päätäntävallan käyttämisen
+perustanakin siksi huomattava, että laissa on pyritty sääntelemään
+yksityiskohtaisesti sen käyttämistä ja rajoittamista.
+
+Äänioikeudesta ei voida määrätä kokous- ja äänestysjärjestyksessä. Yhdistyslain
+25§ edellyttää että äänioikeudesta määrätään säännöissä.
+
+Jokaisella äänioikeutetulla on yhdistyksessä yksi ääni, jollei säännöissä ole
+toisin määrätty. Jos jäsenen äänioikeus halutaan evätä jäsenmaksuvelvollisuuden
+laiminlyömisen perusteella, säännöissä on määrättävä, kuinka pitkän ajan
+kestänyt laiminlyönti voi estää äänioikeuden käyttämisen.
+
+9§ Oikeuskirjallisuuden mukaan (Yhdistysoikeus, Halila, Tarasti s 363)
+Aloiteoikeudesta määrätään säännöissä, ei alemman asteisissa määräyksissä.
+
+Aloiteoikeus ja esityksenteko-oikeus kuuluvat yhdistyksen jäsenten
+hallinnoimisoikeuksiin. Niistä ei ole laissa säännöksiä, minkä vuoksi on
+noudatettava jäsenoikeuksia koskevia yleisiä periaatteita. Säännöissä voidaan
+määrätä näidenkin jäsenoikeuksien käyttämisestä.
+
+Aloiteoikeuden ei tarvitse välttämättä kuulua jokaiselle jäsenelle
+yksilöllisesti. Säännöissä voidaan määrätä, että kokouskutsuun ja esityslistaan
+on otettava vain sellaiset ehdotukset, joiden takana on tietty määrä yhdistyksen
+jäseniä.
+
+12§ Yhdistyslain 27§ määrää että päätöksentekojärjestys on säännöissä.
+Täydentävät määräykset sekä ehdotusten tekeminen, äänestysjärjestyksen
+hyväksyminen ja muu menettely ennen päätöksentekoa jäävät mahdollisten sääntö-
+ja muiden määräysten sekä kokouskäytännön varaan.
+
+Päätöksentekojärjestyksestä ei voida määrätä kokous- ja äänestysjärjestyksessä.
+
+13§ määräyksessä jonkin verran tulkinnanvaraisuutta kun toimikausi pitää olla
+säännöissä. Jos puoluehallitus valitaan meneillään olevan toimikauden
+loppuajaksi olisi selkeää mainita että se koskee tilanteita jossa hallitus on
+eronnut tai erotettu.
+
+14§ Puoluevaltuuston valinnassa on ristiriitaisia määräyksiä siitä mikä
+toimielin heidät valitsee. Ensimmäisessä momentissa puoluevaltuuston valitsee
+puoluekokous. Jäljempänä mainitaan että heidät voidaan valita, vaihtaa tai
+erottaa kokouksen sijasta jäsenäänestyksessä.
+
+15§ toimivaltajako jäsenen erottamisessa (oikeuskirjallisuus, Yhdistysoikeus,
+Halila, Tarasti s. 248
+
+Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että erottamisesta päättää hallitus tai
+että siitä päättävät valtuutetut taikka että päätös tehdään jäsen- tai
+liittoäänestyksellä. Nämä päätöksentekotavat ovat hallituksen esityksen mukaan
+esimerkkejä siitä, miten asiasta voidaan määrätä yhdistyksen säännöissä (HE s.
+34). Luettelo vaikuttaa kuitenkin tyhjentävältä toimivaltajakoa ajatellen.
+
+YhdL 15.1 §:ää ei ole kirjoitettu sillä tavoin, että esitetystä kannasta
+voitaisiin poiketa.
+
+16§ vaikuttaa olevan kunnossa
+
+19§ Jäsenäänestykseen menevät asiat on mainittava säännöissä vrt aiempi korjaus.
+
+Yhdistyslaki ei tunne veto-oikeutta. Tämän asian tutkiminen vie enemmän aikaa ja
+tutkimme sen myöhemmin. odotamme ensin miten puolue ratkaisee kysymyksen koskien
+jäsenäänestykseen tulevia asioita.

korjauskehotus/deadline

@@ -0,0 +1,23 @@
+Yhdistyksen nimi: Piraattipuolue r.p., Piratpartiet r.p.
+Y-tunnus: 2230792-7
+Asiointitunnus PRH:n palvelussa: 3321010701553
+Määräpäivä: 17.12.2021
+
+
+Hei
+
+Yhdistyksesi ilmoituksessa on ollut puutteita, eikä sitä ole voitu heti rekisteröidä. Ilmoitus odottaa yhdistyksen korjauksia Patentti- ja rekisterihallituksen asiointipalvelussa.
+
+Korjaukset voi asiointipalvelussa tehdä vain alkuperäisen ilmoituksen aloittanut henkilö. Korjauspyynnön saa näkyviin kirjautumalla asiointipalveluun.
+
+Ilmoitus palaa PRH:lle tarkistettavaksi kun korjaukset on hyväksytty ja ilmoitus on allekirjoitettu asiointipalvelussa.
+
+Siirry suomi.fi-tunnistautumisen kautta vastaamaan korjauskehotukseen.
+
+Ystävällisin terveisin
+Patentti- ja rekisterihallitus
+Asiakaspalvelu
+p. 029 509 5959 (ma-pe 9.00-16.15)
+s-posti: neuvonta.yhdistysasiat@prh.fi
+
+Tämä on PRH:n järjestelmästä automaattisesti lähetetty viesti ilmoituksen tekijän antamaan sähköpostiosoitteeseen. Älä vastaa tähän viestiin, sillä vastaus ei välity eteenpäin. 

korjauskehotus/korjauskehotus

@@ -0,0 +1,113 @@
+
+Patentti- ja rekisterihallitus
+Sivu: (1)
+14.04.2021
+00091 PRH
+Ilmoittaja:
+Piraattipuolue r.p., Piratpartiet r.p., 2230792-7
+Ilmoituksen diaarinumero:
+2021/512598Y
+KORJAUSKEHOTUS YHDISTYSTEN SÄHKÖISESSÄ ASIOINTIPALVELUSSA
+Täydennä ilmoitusta seuraavasti:
+Vastaa tähän korjauskehotukseen PRH:n sähköisessä asiointipalvelussa. Sieltä löydät tarvitsemasi
+täyttöohjeet.
+Pyydämme ottamaan huomioon säännöissä oikeusministeriön lausunnon mukaiset seikat.
+Lausunto toimitetaan erikseen sähköpostitse.
+Yhdistyksen sääntöjä on korjattava. Alla ohjeet sääntöjen korjaamiseen. Muuta sääntöikkunassa
+olevia sääntöjä ohjeiden mukaisesti.
+4§ Määrätään että toimielinten toimikausi on yleensä kalenterivuosia. Seuraavassa lauseessa
+kuitenkin määrätään että toimikausi alkaa kokouksen jälkeen. Nämä ovat keskenään ristiriidassa.
+Lisäksi 13§:ssä määrätään toimikauden pituudeksi kaksi vuotta, ei kaksi kalenterivuotta.
+6§ Seuraavan määräyksen pyydämme tarkentamaan;
+Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä myös kokouksen
+ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
+Yhdistyslaki 18§, Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa kokouksessa.
+6§ seuraava määräys pyydetään korjaamaan;
+Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen ulkopuolella
+sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys niin sallii.
+Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja äänestysjärjestys.
+Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida päättää yhdistyslain 23 §mainituista asioista:
+Peruste yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen säännöissä on
+määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu. Jäsenäänestys voi koskea vain
+säännöissä erikseen mainittuja asioita.
+Yhdistyslaki 17§:
+Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet käyttävät säännöissä erikseen mainituissa asioissa
+päätösvaltaansa ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka
+tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Määräys ei voi kuitenkaan koskea 23
+§:n 1 momentissa mainittua asiaa.
+Pyydämme huomioimaan että sähköisestä äänestyksestä/jäsenäänestyksestä on määräyksiä
+useissa pykälissä.
+7§
+Yhdistyslaki 25§ Säännöissä voidaan määrätä, että määrätyn ajan jäsenmaksunsa maksamisenSivu: (2)
+laiminlyönyt ei saa käyttää äänioikeuttaan.
+Jos jäsenen äänioikeus halutaan evätä jäsenmaksuvelvollisuuden laiminlyömisen perusteella,
+säännöissä on määrättävä, kuinka pitkän ajan kestänyt laiminlyönti voi estää äänioikeuden
+käyttämisen. Jäsenten on saatava säännöistä tietää, millainen maksuvelvollisuuden laiminlyönti voi
+johtaa äänioikeuden epäämiseen
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
+äänioikeusrajoituksia. Edellinen lause pyydetään korjaamaan, lain määräyksen mukaan nämä asiat
+ovat puolueen säännöissä.
+Seuraavan määräyksen pyydämme tarkentamaan;
+Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa päätöksenteossa, hänen on
+maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi
+viikkoa ennen äänestystä.
+Ylläolevassa määräyksessä jää epäselväksi mikä on ulkopuolinen päätökseteko, vrt sääntöjen
+muut korjaukset koskien jäsenäänestyksiä
+9§ Seuraava määräys on tulkinnanvarainen. Lähtökohta on että jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
+määräytyvät suoraan sääntöjen perusteella. Lisäksi syytä on ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain
+määräykset.
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja jäsenaloitteiden
+pätevyyskynnyksiä.
+12§ Puoluekokouksen pitoaika jää epäselväksi. Kokouksen pitoaika on oltava säännöissä.
+Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan;
+12§ Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole toisin määrätty:
+1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 2.
+äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
+Yhdistyslaki 27§ säännöissä on määrättävä päätöksentekojärjestys
+13§ puoluehallituksen toimikausi kaksi vuotta, 4§.ssä määrätään yleensä kalenterivuosia, ristiriita
+13§ seuraavan määäryksen pyydämme korjaamaan; Puoluekokous voi ennen puoluehallituksen
+vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi on lyhyempi.
+Hallituksen toimikausi on oltava säännöissä (yhdistyslaki 8§)
+14§ Valtuuston valinta
+Valtuutettujen valintatapa on epäselvä.
+Yhdistys voi säännöissään valita valtuutettujen valitsemistavan seuraavista vaihtoehdoista:
+- Valtuutetut valitaan yhdistyksen kokouksessa.
+- Valtuutetut valitaan jäsenäänestyksellä erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka
+tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (ks. YhdL 17 ja 21 §).
+- Liittomuotoisissa yhdistyksissä valtuutetut voidaan valita myös liittoäänestyksellä (ks. YhdL 19 §).
+(Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti)
+Puoluevaltuuston toimikuden pituus on oltava selkeästi säännöissä.
+Piiriyhdistyksillä ei ole sääntöjen mukaan puolueessa äänioikeutta.Sivu: (3)
+Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan; Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat
+puoluevaltuuston varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
+pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
+puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi puoluehallitukselle
+ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
+Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti;
+Valtuutetut eivät valintansa jälkeen edusta yhdistyksessä kiintiötään vaan koko yhdistystä. Kiintiöön
+kuuluvien tuella ei siis enää valinnan jälkeen ole merkitystä valtuutetulle. Kiintiöön kuuluvat eivät
+myöskään voi halutessaan vaihtaa tai erottaa valittua valtuuston jäsentä
+14§ puoluevaltuuston kokousten pitoaika on oltava säännöissä (yhdistyslaki 21§)
+Puoluevaltuustolla on ilmeisesti kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Milloin toinen kokous
+pidetään ja mitä asioita siinä käsitellään?
+14§ Säännöissä on määrättävä päätöksentekojärjestys YhdL21§ ja 27§)
+15§ Hallitusta alempi toimielin ei voi erottaa jäseniä
+Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti
+Jäsenen erottaminen on vakiintuneesti katsottu asiaksi, josta päättämistä ei voida määrätä
+säännöissäkään hallitusta hierarkkisesti alemmanasteiselle toimielimelle.
+19§ vertaa sääntöjen 6§
+yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen säännöissä on
+määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu.
+19§ lähtökohtaisesti yhdistyksissä ei ole veto-oikeutta. Määräys on myös tulkinnanvarainen,
+tietyissä lain määräämissä asioissa on toimivalta vain tietyllä toimielimellä.
+20§ Jäsentä ei voi erottaa puoluehallitusta alempi toimielin eli myöskään vetoomusta ei voida
+sellaisen toimielimen ratkaistavaksi antaa.
+
+Raimo Pölönen
+Tarkastaja
+
+Vastaa korjauskehotukseen sähköisessä asiointipalvelussa viimeistään 14.06.2021.
+Jos korjauskehotukseen ei vastata määräajassa, ilmoitus raukeaa ja suoritettu käsittelymaksu
+menetetään.
+
+Tiedustelut puh. 029 509 5959 ma-pe klo 9.00 –16.15

korjauskehotus/om_lausunto

@@ -0,0 +1,63 @@
+Lausunto Piraattipuolue r.p.:n säännöistä
+Patentti- ja rekisterihallitus on 18.3.2021 pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa siitä, ovatko
+Piraattipuolue r.p.:lle laaditut yhdistysrekisteriin ilmoitetut säännöt sellaiset, että niiden puolesta
+edellytykset saada puolueen sääntömuutos rekisteröityä puoluerekisteriin olisivat olemassa.
+Lausuntonaan oikeusministeriö toteaa seuraavaa:
+Puoluelain (10/1969) 5 §:ssä puolueen sääntömuutoksista säädetään seuraavasti:
+Puolueen on ilmoitettava sääntöjensä ja yleisohjelmansa muuttamisesta
+oikeusministeriölle. Sääntöjen muutos on voimassa vasta kun se on merkitty
+puoluerekisteriin.
+Puolueen sääntöihin tehty muutos on merkittävä puoluerekisteriin, mikäli säännöt
+muutoksen jälkeenkin vastaavat tässä laissa säädettyjä edellytyksiä.
+Säännöiltä vaadittavista yleisistä edellytyksistä säädetään puoluelain 2 §:ssä, jossa ensinnäkin
+säädetään, että yhdistyksen (puolueen) varsinaisena tarkoituksena tulee olla valtiollisiin asioihin
+vaikuttaminen. Yhdistyksen varsinainen tarkoitus tulkitaan sen sääntöjen perusteella.
+Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että valtiollisilla asioilla tarkoitetaan muun muassa valtiosääntöä
+ja muuta lainsäädäntöä, hallintoa, kansalaisten yleisiä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä valtioiden
+keskinäisiä suhteita koskevia asioita. Oikeusministeriö katsoo, että lausuntopyynnön kohteena
+olevat säännöt täyttävät tarkoitusta koskevan edellytyksen.
+Toiseksi puolueen säännöiltä edellytetään puoluelain 2 §:n mukaan sitä, että ne turvaavat
+kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa.
+Puoluelain esitöissä (HE 99/1967 vp) tämän on katsottu tarkoittavan muun muassa sitä, että
+jokaiselle puolueen jäsenelle on turvattava yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa puolueen päätöksiin ja
+että puolueen pyrkiessä sääntöjensä mukaan vaikuttamaan valtiollisiin asioihin tulee noudattaa
+kansavaltaisia periaatteita.
+Yhdistyksen päätöksenteko käsittää myös ehdokkaiden asettamisen vaaleihin. Vaalilain (714/1998)
+112 §:stä seuraa, että eduskuntavaalien ehdokasasettelun tulee pääsääntöisesti perustua
+jäsenäänestykseen. Kyseinen lainkohta on pakottavaa oikeutta, josta ei voida poiketa muuta kuin
+laissa erikseen säädetyssä tapauksessa. Jäsenäänestystä ei poikkeuksellisesti tarvitse
+eduskuntavaalien osalta toimittaa, jos jäsenäänestykseen on nimetty enintään niin monta henkilöä
+kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita kyseisessä vaalipiirissä. Puolue voi kuitenkin toimittaa
+jäsenäänestyksen silloinkin, kun se ei vaalilain mukaan ole pakollista. Toisaalta vaikka
+jäsenäänestystä ei eduskuntavaalien ehdokasasettelua varten toimitettaisi, tulee ehdokkaiden
+asettaminen perustua jäsenistön ehdotukseen kansanvaltaiset periaatteet turvaavalla tavalla.
+Säännöissä voidaan sen sijaan poiketa eduskuntavaalien ehdokasasettelua koskevista vaalilain
+113–118 §:istä, joissa säädetään tarkemmin jäsenäänestyksen toimittamisesta sekä ehdokkaiden
+lukumäärää koskevasta päätöksestä ja ehdokkaiden asettamisesta.
+Muiden vaalien osalta vaalilaissa on ehdokasasettelusta seuraavansisältöistä sääntelyä. Vaalilain
+129 §:ssä säädetään, että puolueen presidenttiehdokas valitaan jäsenistön kansanvaltaiset
+vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään.
+Vaalilain 149 §:ssä säädetään, että puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa asettaa puolueen kunnan
+keskusvaalilautakunnalle ilmoittama puolueen henkilöjäseniä kunnassa edustava yhdistys. Vaalilain
+168 §:ssä säädetään, että puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenistön
+kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä
+tarkemmin määrätään. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että jäsenistön kansanvaltaisilla
+vaikutusmahdollisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että puolueen henkilöjäsenillä tulisi olla
+mahdollisuus yhdessä muiden jäsenten kanssa esittää ehdokkaita valintamenettelyyn. Lisäksi
+puolueen henkilöjäseniä edustavalla päätöksentekoelimellä tulisi olla keskeinen asema
+varsinaisessa päätöksenteossa ehdokkaiden asettamisesta.
+Oikeusministeriö kiinnittää huomiota lausuntopyynnön kohteena olevien sääntöjen 17 §:ään, jossa
+määrätään muun muassa seuraavasti:
+Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
+europarlamenttivaaleihin ja presidentinvaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
+mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
+Sääntöjen 16 §:ssä määrätään puolestaan piiriyhdistyksen tehtäväksi ”tehdä esitys” puolueen
+eduskuntavaaleissa asetettavista ehdokkaista ja asettaa ehdokkaat kuntavaaleissa.
+Oikeusministeriö huomioi, että säännöistä ei 16 §:ssä määrättyä lukuun ottamatta käy
+yksityiskohtaisemmin ilmi, kenen toimesta tai millaista menettelyä noudattaen ehdokkaiden
+asettaminen käytännössä järjestetään. Ottaen erityisesti huomioon jäsenäänestyksen
+lähtökohtainen pakollisuus eduskuntavaaleissa ja yleinen edellytys kansanvaltaisten periaatteiden
+kunnioittamisesta, oikeusministeriö katsoo, että siitä huolimatta, mitä ehdokasasettelujärjestyksessä
+määrätään, yhdistyksen sääntöjen 17 §:ää olisi tarpeen täsmentää vastaamaan paremmin edellä
+esiteltyä vaalilain sääntelyä.
+Oikeusministeriöllä ei ole muita huomioita yhdistyksen sääntöehdotuksesta.

säännöt.md

@@ -1,7 +1,7 @@
 Piraattipuolueen säännöt
 ========================
 
-Hyväksytty puoluekokouksessa 5.12.2020.
+Hyväksytty puoluekokouksen 25.9.2021 mandaatilla puoluevaltuustossa.
 
 Puolueen nimi ja kotipaikka
 ----------------------------------
@@ -64,8 +64,9 @@ Toimielimet {#sec:toimielimet}
 Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus
 ja sovittelulautakunta.
 
-Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen
+Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia, jotka alkavat sen
 kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
+
 Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja
 parittomina puoluevaltuusto.
 
@@ -80,12 +81,12 @@ Johtosääntöihin kuuluvat:
 1. toimielinten työjärjestykset,
 2. puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
 3. ehdokasasettelujärjestys,
-4. sovittelumenettelysäännöt,
+4. sovittelumenettelykäytännöt,
 5. mahdollisesti muut johtosäännöt.
 
 Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. 
 Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous.
-Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.
+Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto tai puoluekokous.
 
 Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
 toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys-
@@ -97,7 +98,7 @@ ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään.
 Puolueen sisäinen normihierarkia on
 
 1. nämä säännöt,
-2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
+2. puoluekokousten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
 3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.
 
 
@@ -107,34 +108,14 @@ Päätöksenteon yleiset periaatteet
 Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden
 tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
 
-Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä
-myös kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä. 
-
-Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen
-ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys
-niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja
-äänestysjärjestys.
-
-Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida
-päättää yhdistyslain 23 § mainituista asioista:
-
-1. puolueen sääntöjen muuttamisesta;
-2. kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta
-   huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
-3. puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston työjärjestyksestä;
-4. puoluehallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan
-   valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
-5. tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
-6. puolueen purkamisesta.
-
 
 Äänioikeutetut jäsenet
 ----------------------
 
-Puoluekokouksissa ja jäsenäänestyksissä 
-on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
-yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
-yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
+yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai 
+kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+
 Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta,
 mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen
 ohjeistamalla tavalla.
@@ -146,13 +127,6 @@ Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
 2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla
    tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
 
-Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa 
-päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu
-puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.
-
-Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
-edellä mainittuja äänioikeusrajoituksia.
-
 
 Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus {#sec:jäsenoikeudet}
 ---------------------------------------------------
@@ -180,19 +154,16 @@ Jäsenaloite  {#sec:jäsenaloite}
 -------------
 
 Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita.
-Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai
-sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava
+Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa.
+
+Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava
 pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki;
 riittävä määrä on:
 
 1. yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos
    asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
 2. yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos
-   asia on käsiteltävä sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin
-   tulevalla puoluekokouksella.
-
-Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
-edellä mainittuja jäsenaloitteiden pätevyyskynnyksiä.
+   asia on käsiteltävä muutenkin tulevalla puoluekokouksella.
 
 
 Puolueen nimen kirjoittaminen
@@ -217,8 +188,8 @@ Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään
 Puoluekokoukset
 -------------------------
 
-Puolue pitää varsinaisen kokouksen 5–60 päivää ennen kunkin
-puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
+Puolue pitää varsinaisen kokouksen marras-joulukuussa, 5–60 päivää ennen 
+kunkin puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
 
 Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun
 puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
@@ -226,8 +197,6 @@ puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosa
 sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä
 kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
 on esitetty puoluehallitukselle.
-Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä muitakin
-perusteita ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.
 
 Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
 yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
@@ -240,8 +209,7 @@ henkilövaaleissa, hänen on:
    ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
 2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
 
-Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä
-ole toisin määrätty:
+Ellei puolueen säännöissä ole toisin määrätty:
 1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on 
    kannattanut yli puolet annetuista äänistä;
 2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
@@ -261,9 +229,10 @@ jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
 Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä
 tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen.
 
-Puoluehallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen
-puoluehallituksen vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi
-on lyhyempi.
+Puoluehallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puoluekokous voi ennen
+puoluehallituksen vaalia päättää, että puoluehallitus valitaan meneillään olevan 
+toimikauden loppuajaksi, mikäli puoluehallitus on eronnut tai erotettu.
+
 Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen 
 tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa
 vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
@@ -290,26 +259,19 @@ Puoluevaltuusto
 
 Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen 
 valitsemat puheenjohtaja, 5–25 varsinaista jäsentä ja 0–50 varajäsentä,
-sekä piiriyhdistysten valitsemat jäsenet
-ja varajäsenet. Jokaisella piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi
-varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja enintään 2 henkilökohtaista
-varajäsentä.
+sekä piiriyhdistysten esittämät jäsenet ja varajäsenet. 
+
+Puoluevaltuuston toimikausi on 2 kalenterivuotta. 
+
+Jokaisella piiriyhdistyksellä on yhden varsinaisen puoluevaltuuston 
+jäsenen ja hänen enintään 2 henkilökohtaisen varajäsentensä kiintiöedustus 
+puoluevaltuustossa. Edustajat valitaan piiriyhdistyksen esityksestä 
+puoluekokouksessa.
 
 Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet
 kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle
 siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
 
-Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
-piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
-määräämässä järjestyksessä.
-
-Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston
-varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
-pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta. 
-Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta puoluevaltuuston
-jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi
-puoluehallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
-
 Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1–2 varapuheenjohtajaa.
 
 Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
@@ -317,18 +279,10 @@ ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
 puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
 puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
 
-Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen 
-tai koko puoluevaltuusto voidaan puoluekokouksessa
-vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa 
-täydentää uusilla jäsenillä myös
-kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
-
-Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston
-jäsenet voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös
-sähköisessä jäsenäänestyksessä.
-Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista puoluevaltuuston jäsenistä
-säädetään, soveltuu myös sähköisessä jäsenäänestyksessä valittuihin
-puoluevaltuuston jäseniin.
+Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto 
+voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää 
+uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden 
+loppuajaksi.
 
 
 ### Puoluevaltuuston tehtävät {-}
@@ -361,9 +315,12 @@ Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
 
 Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
 vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa. 
+
 Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta
 päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä–elokuussa.
 
+Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen tehdään erillisessä 
+kokouksessa heinä-joulukuussa.
 
 Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
 etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta
@@ -374,49 +331,54 @@ päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
 puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
 kirjallisesti vaatii. 
 
-Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä,
-
-1. puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
-   puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä,
-2. äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä,
-3. äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
-   arpa.
-
 Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
 jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
 puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
 puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
 
 
+### Puoluevaltuuston päätöksenteko {-}
+
+Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
+puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä.
+
+Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
+Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
+arpa.
+
+
 Sovittelulautakunta
 ------------------
 
 Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3–7 jäsentä, jotka
-valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
+valitaan puoluekokouksessa.
+
 Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai
-puoluevaltuuston jäseninä.
+puoluevaltuuston jäseninä. 
+
+Sovittelulautakunta ei ole arvojärjestyksessä puoluehallituksen eikä -valtuuston 
+ylä- tai alapuolella.
 
 Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
 
 Sovittelulautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan puoluekokouksessa
-tai sähköisessä jäsenäänestyksessä vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa
+vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa
 täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
 loppuajaksi.
 
 Sovittelulautakunnan tehtävänä on:
 
 1. ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
-2. tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
-3. päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.
+2. tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa.
 
-Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat puolueen sovittelumenettelysäännöt ja
+Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat nämä säännöt, puolueen sovittelumenettelykäytännöt ja
 sovittelulautakunnan työjärjestys.
 
 
 Piiriyhdistykset
 ----------------
 
-Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
+Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri tai niiden yhdistelmä.
 Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
 rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi.
 Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
@@ -433,7 +395,7 @@ Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
    eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
 3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa
    ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta,
-4. asettaa [edustaja puoluevaltuustoon][Puoluevaltuuston valitseminen],
+4. esittää [edustaja puoluevaltuustoon][Puoluevaltuuston valitseminen],
 5. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.
 
 
@@ -443,7 +405,7 @@ Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
 Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin,
 kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin,
 sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin
-tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
+tehtäviin määrätään tarkemmin vaalilaissa.
 
 Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
 
@@ -451,9 +413,6 @@ Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
 Vaalin toteuttaminen
 -------------------------
 
-Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää,
-vaalit toteutetaan seuraavasti.
-
 Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
 kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
 kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
@@ -481,24 +440,6 @@ puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
 äänestyksen toteuttamista.
 
 
-Jäsenistön veto-oikeus
-----------------------
-
-Minkä tahansa [@sec:toimielimet]:ssä mainitun 
-puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä,
-mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
-jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta
-on sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano 
-tällöin keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
-
-Saman asian uudelleen haastaminen pitää viedä sovittelulautakunnan
-käsiteltäväksi, ja tarvittaessa on kutsuttava koolle ylimääräinen
-puoluekokous.
-
-Ellei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää,
-haastettu päätös on saatettava käsittelyyn seitsemän vuorokauden
-kuluessa haastamisesta.
-
 Jäsenen eroaminen ja erottaminen
 ------------------------------------
 
@@ -510,18 +451,15 @@ Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen
 jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä
 ne velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut.
 Puoluehallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen
-sovittelulautakunnan ratkaistavaksi; valitus erottamispäätöksestä tulee
+sovittelulautakunnan käsiteltäväksi; valitus erottamispäätöksestä tulee
 tällöin tehdä sovittelulautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun
 puoluehallitus on jäsenelle erottamispäätöksestä ilmoittanut.
 
 Mikäli jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella
 huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa
 taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja,
-erottamisesta päättää sovittelulautakunta puoluehallituksen
-tai puoluevaltuuston esityksestä tai pätevän jäsenaloitteen johdosta.
-
-Jos jäsen on tyytymätön erottamisratkaisuun, hän voi vaatia
-päätöksen puoluekokoukselta.
+erottamisesta päättää päättää puoluekokous sovittelulautakunnan
+tai puoluevaltuuston esityksestä taikka pätevän jäsenaloitteen johdosta.
 
 Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.