489 lines
22 KiB
Markdown
489 lines
22 KiB
Markdown
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
|
||
----------------------------------
|
||
|
||
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen
|
||
kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
|
||
|
||
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
|
||
|
||
Tarkoitus ja toiminnan laatu
|
||
--------------------------------
|
||
|
||
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana
|
||
päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi
|
||
puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita valtiollisiin vaaleihin, joita ovat mm.
|
||
europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä
|
||
presidentinvaaliin.
|
||
|
||
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan
|
||
ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue
|
||
vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon avoimuuden ja
|
||
demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
|
||
esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja
|
||
korjausta.
|
||
|
||
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
|
||
|
||
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
|
||
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
|
||
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
|
||
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
|
||
5. asettaa ehdokkaita vaaleihin
|
||
|
||
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
|
||
kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista
|
||
kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja
|
||
arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa
|
||
liittyvää julkaisutoimintaa.
|
||
|
||
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
|
||
jäsenille.
|
||
|
||
Jäsenet
|
||
-----------
|
||
|
||
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
|
||
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity
|
||
yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
|
||
|
||
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta
|
||
kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
|
||
|
||
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet
|
||
hyväksyy puoluehallitus.
|
||
|
||
Toimielimet
|
||
--------------
|
||
|
||
Yhdistyksen toimielimet ovat puoluevaltuusto, hallitus ja välimieslautakunta.
|
||
Toimielimien toimikausi on aina kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen
|
||
kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
|
||
|
||
Puoluehallitus sekä välimieslautakunta valitaan parillisina vuosina ja
|
||
parittomina puoluevaltuusto.
|
||
|
||
Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
|
||
-------------------------------------
|
||
|
||
Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa.
|
||
|
||
Johtosääntöihin kuuluvat:
|
||
|
||
- toimielinten työjärjestykset,
|
||
- puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
|
||
- ehdokasasettelujärjestys,
|
||
- välimiesmenettelysäännöt,
|
||
- mahdollisesti muut johtosäännöt.
|
||
|
||
Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja
|
||
äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy
|
||
puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.
|
||
|
||
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
|
||
toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja
|
||
vaalijärjestyksenä.
|
||
|
||
Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä
|
||
johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai
|
||
keskenään.
|
||
|
||
Puolueen sisäinen normihierarkia on:
|
||
|
||
1. nämä säännöt,
|
||
2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen
|
||
periaateohjelma,
|
||
3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.
|
||
|
||
Päätöksenteon yleiset periaatteet
|
||
-----------------------------------
|
||
|
||
Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös
|
||
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
||
|
||
Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä myös
|
||
kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
|
||
|
||
Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös
|
||
puoluekokouksen ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen
|
||
kokous- ja äänestysjärjestys niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa
|
||
yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja äänestysjärjestys.
|
||
|
||
Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida päättää yhdistyslain 23 §
|
||
mainituista asioista:
|
||
|
||
1) puolueen sääntöjen muuttamisesta;
|
||
2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen
|
||
toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
|
||
3) puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston
|
||
työjärjestyksestä;
|
||
4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan
|
||
valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
|
||
5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
|
||
6) yhdistyksen purkamisesta.
|
||
|
||
Äänioikeutetut jäsenet
|
||
----------------------
|
||
|
||
Yhdistyksen kokouksissa ja jäsenäänestyksissä on jokaisella varsinaisena
|
||
jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
|
||
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. Jäsenenä olevalla
|
||
yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ole maksanut
|
||
viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan hallituksen ohjeistamalla tavalla.
|
||
|
||
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
|
||
|
||
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla
|
||
vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||
2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla
|
||
vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
|
||
|
||
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa
|
||
päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu
|
||
hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.
|
||
|
||
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
|
||
äänioikeusrajoituksia.
|
||
|
||
Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
|
||
-----------------------------------------------------
|
||
|
||
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
|
||
|
||
1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen [REF Jäsenaloite] §:n mukaisesti.
|
||
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen
|
||
muun jäsenen tuki.
|
||
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin
|
||
vastaus kohtuullisessa ajassa.
|
||
4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta välimieslautakunnalle.
|
||
|
||
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
|
||
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa
|
||
sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen ja
|
||
puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
|
||
|
||
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin
|
||
kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
|
||
|
||
Jäsenaloite
|
||
-------------
|
||
|
||
Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan
|
||
vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai sähköisessä äänestyksessä.
|
||
Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos
|
||
sillä on riittävän monen jäsenen tuki:
|
||
|
||
- yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä
|
||
varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
|
||
- yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä
|
||
sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin tulevalla puoluekokouksella.
|
||
|
||
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
|
||
jäsenaloitteiden pätevyysvaatimuksia.
|
||
|
||
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
|
||
------------------------------------
|
||
|
||
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
|
||
kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
|
||
|
||
Tilikausi ja tilintarkastus
|
||
-------------------------------
|
||
|
||
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
|
||
|
||
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
|
||
annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien
|
||
tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta
|
||
puoluevaltuustolle.
|
||
|
||
Yhdistyksen kokoukset
|
||
-------------------------
|
||
|
||
Puolue pitää varsinaisen kokouksen 5–90 päivää ennen kunkin puoluehallituksen
|
||
tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
|
||
|
||
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus
|
||
katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3)
|
||
puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian
|
||
käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden
|
||
kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
|
||
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä muitakin perusteita
|
||
ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.
|
||
|
||
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
|
||
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai
|
||
kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
|
||
|
||
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
|
||
henkilövaaleissa, hänen on:
|
||
|
||
1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
|
||
ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
||
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
|
||
|
||
Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole
|
||
toisin määrätty, kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut
|
||
yli puolet annetuista äänistä.
|
||
|
||
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa
|
||
ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
|
||
|
||
Hallitus
|
||
------------
|
||
|
||
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
|
||
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
|
||
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
|
||
|
||
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
|
||
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
|
||
|
||
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen hallituksen
|
||
vaalia päättää, että valittavan hallituksen toimikausi on lyhyempi. Hallituksen
|
||
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan
|
||
yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
|
||
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
|
||
|
||
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
|
||
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
|
||
|
||
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen
|
||
estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan
|
||
aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
|
||
|
||
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja
|
||
tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan
|
||
yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
|
||
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
||
|
||
Puoluevaltuusto
|
||
---------------
|
||
|
||
### Puoluevaltuuston valitseminen
|
||
Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat
|
||
puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä
|
||
piiriyhdistysten valitsemat jäsenet ja varajäsenet. Jokaisella
|
||
piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja
|
||
enintään 2 henkilökohtaista varajäsentä.
|
||
|
||
Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
|
||
puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä,
|
||
jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
|
||
|
||
Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
|
||
piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
|
||
määräämässä järjestyksessä.
|
||
|
||
Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston varsinaisen
|
||
jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden pituus on
|
||
kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
|
||
puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta
|
||
välittömästi puolueen hallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
|
||
|
||
Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
|
||
|
||
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
|
||
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja,
|
||
varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston
|
||
puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
|
||
|
||
Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto
|
||
voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää
|
||
uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
|
||
loppuajaksi.
|
||
|
||
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston jäsenet
|
||
voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös sähköisessä
|
||
jäsenäänestyksessä. Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista
|
||
puoluevaltuuston jäsenistä säädetään, soveltuu myös sähköisessä
|
||
jäsenäänestyksessä valittuihin puoluevaltuuston jäseniin.
|
||
|
||
### Puoluevaltuuston tehtävät
|
||
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
|
||
|
||
- seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
|
||
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
|
||
- hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen
|
||
toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
|
||
- päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai
|
||
kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun
|
||
omaisuuden luovuttamisesta
|
||
- tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
|
||
|
||
Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
|
||
|
||
1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
|
||
hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
|
||
2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai
|
||
tilintarkastusyhteisö
|
||
3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.
|
||
|
||
### Puoluevaltuuston koolle kutsuminen
|
||
Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
|
||
kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilintarkastajat valitaan,
|
||
tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään puoluevaltuuston
|
||
kokouksessa heinä-elokuussa.
|
||
|
||
Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
|
||
etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto
|
||
tai sen puheenjohtaja.
|
||
|
||
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
|
||
päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
|
||
puoluevaltuuston jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
|
||
kirjallisesti vaatii.
|
||
|
||
Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä,
|
||
|
||
- puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
|
||
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä
|
||
- äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä
|
||
- äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
|
||
arpa.
|
||
|
||
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja
|
||
varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen
|
||
kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
|
||
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
|
||
|
||
Välimieslautakunta
|
||
-------------------
|
||
|
||
Puolueella on välimieslautakunta. Välimieslautakunnalla on 3–7 jäsentä, jotka
|
||
valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
|
||
Välimieslautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan hallituksen tai
|
||
puoluevaltuuston jäseninä.
|
||
|
||
Välimieslautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
|
||
|
||
Välimieslautakunnan jäsen tai koko välimieslautakunta voidaan puoluekokouksessa
|
||
tai sähköisessä jäsenäänestyksessä vaihtaa, erottaa, tai välimieslautakuntaa
|
||
täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
|
||
loppuajaksi.
|
||
|
||
Välimieslautakunnan tehtävänä on:
|
||
- ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
|
||
- tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
|
||
- päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.
|
||
|
||
Välimieslautakunnan toimintaa ohjaavat puolueen välimiesmenettelysäännöt ja
|
||
välimieslautakunnan työjärjestys.
|
||
|
||
Piiriyhdistykset
|
||
---------------------
|
||
|
||
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
|
||
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity
|
||
yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen
|
||
varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen
|
||
asuinpaikkansa mukaan.
|
||
|
||
### Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
|
||
|
||
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
|
||
|
||
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
|
||
2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi
|
||
ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta
|
||
vaalipiirissä
|
||
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata
|
||
puolueen kuntavaalikampanjasta
|
||
4. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
|
||
|
||
Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
|
||
---------------------------------
|
||
|
||
Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
|
||
europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
|
||
mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
|
||
|
||
Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
|
||
|
||
Vaalin toteuttaminen
|
||
-------------------------
|
||
|
||
Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää, vaalit toteutetaan
|
||
seuraavasti.
|
||
|
||
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
|
||
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan
|
||
ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan
|
||
toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun
|
||
täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
|
||
|
||
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
|
||
siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun
|
||
suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta
|
||
äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
|
||
|
||
Äänet lasketaan seuraavasti:
|
||
|
||
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
|
||
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
|
||
ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
|
||
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu,
|
||
karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään
|
||
äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
|
||
|
||
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus,
|
||
ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen
|
||
toteuttamista.
|
||
|
||
Jäsenistön veto-oikeus
|
||
----------------------
|
||
|
||
Minkä tahansa puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä,
|
||
mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
|
||
jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta on
|
||
sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano
|
||
keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
|
||
|
||
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
|
||
------------------------------------
|
||
|
||
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti
|
||
hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen
|
||
kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
|
||
|
||
Välimieslautakunta voi hallituksen esityksellä erottaa jäsenen yhdistyksestä,
|
||
jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt
|
||
täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
|
||
tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
|
||
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
|
||
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
|
||
|
||
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa
|
||
haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää
|
||
välimiesvaltakunta hallituksen tai puoluevaltuuston esityksestä.
|
||
|
||
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
|
||
|
||
Liittymis- ja jäsenmaksu
|
||
----------------------------
|
||
|
||
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja
|
||
vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen
|
||
puoluevaltuusto.
|
||
|
||
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi
|
||
jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.
|
||
|
||
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
|
||
----------------------------------------------------
|
||
|
||
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
|
||
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
|
||
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai
|
||
yhdistyksen purkamisesta.
|
||
|
||
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen
|
||
edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen
|
||
tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
|
||
|
||
Siirtymäsäännökset
|
||
------------------
|
||
|
||
Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta
|
||
kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 25.9.2020
|
||
voimassa olevien sääntöjen mukaan.
|