481 lines
21 KiB
Markdown
481 lines
21 KiB
Markdown
---
|
|
title: Piraattipuolue r.p.:n säännöt
|
|
permalink: /saannot/
|
|
---
|
|
|
|
# Piraattipuolue r.p.:n säännöt
|
|
|
|
Hyväksytty piraattipuolueen syyskokouksessa 17.11.2018
|
|
|
|
## 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
|
|
|
|
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
|
|
sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
|
|
|
|
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
|
|
suomi.
|
|
|
|
## 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
|
|
|
|
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
|
|
mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
|
|
saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
|
|
eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
|
|
|
|
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
|
|
suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
|
|
parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
|
|
päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
|
|
teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
|
|
sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
|
|
|
|
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
|
|
|
|
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
|
|
1. tekee aloitteita ja kannanottoja
|
|
1. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
|
|
1. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
|
|
|
|
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
|
|
testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
|
|
toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella
|
|
luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja
|
|
ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
|
|
|
|
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
|
|
jäsenille.
|
|
|
|
## 3 § Jäsenet
|
|
|
|
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
|
|
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
|
|
rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
|
|
|
|
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
|
|
mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
|
|
|
|
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
|
|
Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
|
|
|
|
## 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
|
|
|
|
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
|
|
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
|
|
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
|
|
|
|
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
|
|
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
|
|
velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
|
|
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
|
|
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
|
|
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
|
|
|
|
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
|
|
vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
|
|
erottamisesta päättää hallitus.
|
|
|
|
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
|
|
|
|
## 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
|
|
|
|
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
|
|
ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
|
|
osalta erikseen puoluevaltuusto.
|
|
|
|
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
|
|
korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
|
|
yksityishenkilöille.
|
|
|
|
## 6 § Hallitus
|
|
|
|
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
|
|
puheenjohtaja, 1-3 varapuheenjohtajaa ja 2-20 muuta varsinaista
|
|
jäsentä sekä 0-10 varajäsentä.
|
|
|
|
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
|
|
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
|
|
|
|
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
|
|
varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
|
|
kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
|
|
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
|
|
|
|
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
|
|
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
|
|
|
|
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
|
|
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
|
|
siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
|
|
sitä vaatii.
|
|
|
|
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
|
|
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
|
|
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
|
|
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
|
|
|
|
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
|
|
|
|
## 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
|
|
|
|
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
|
|
varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
|
|
kaksi yhdessä.
|
|
|
|
## 8 § Tilikausi ja tilintarkastus
|
|
|
|
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
|
|
|
|
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
|
|
annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
|
|
puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
|
|
kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
|
|
kokousta hallitukselle.
|
|
|
|
## 9 § Yhdistyksen kokoukset
|
|
|
|
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
|
|
vuosina) touko-heinäkuussa.
|
|
|
|
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
|
|
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
|
|
(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
|
|
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
|
|
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
|
|
kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
|
|
on esitetty hallitukselle.
|
|
|
|
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
|
|
aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
|
|
edellytä äänestämään asian puolesta.
|
|
|
|
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
|
|
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
|
|
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
|
|
|
|
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
|
|
|
|
* a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
|
|
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
|
|
* b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään
|
|
kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
|
|
|
|
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
|
|
henkilövaaleissa, hänen on:
|
|
|
|
* a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2)
|
|
viikkoa ennen kokousta ja
|
|
* b) oltava kokouksessa äänioikeutettu.
|
|
|
|
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
|
|
määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
|
|
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
|
|
vaaleissa kuitenkin arpa.
|
|
|
|
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
|
|
kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
|
|
apuvälineen avulla kokouksen aikana.
|
|
|
|
## 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
|
|
|
|
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
|
|
viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
|
|
sähköpostitse.
|
|
|
|
## 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat
|
|
|
|
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
|
|
|
1. kokouksen avaus
|
|
1. valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä
|
|
ääntenlaskijoita
|
|
1. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
|
1. hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
|
1. esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen
|
|
jälkeiseltä ajalta
|
|
1. valitaan tässä järjestyksessä:
|
|
* hallituksen puheenjohtaja
|
|
* 1-3 hallituksen varapuheenjohtajaa
|
|
* hallituksen muut varsinaiset jäsenet
|
|
* hallituksen varajäsenet
|
|
* puoluevaltuuston puheenjohtaja
|
|
* puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
|
|
* puoluevaltuuston varajäsenet
|
|
1. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
|
|
|
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
|
|
periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
|
|
|
|
## 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
|
|
|
|
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
|
|
sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
|
|
jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
|
|
keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
|
|
|
|
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
|
|
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
|
|
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
|
|
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
|
|
|
|
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
|
|
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
|
|
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
|
|
|
|
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
|
|
arpa.
|
|
|
|
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
|
|
siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
|
|
|
|
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
|
|
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
|
|
puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
|
|
puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
|
|
|
|
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
|
|
pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous syys-marraskuussa.
|
|
|
|
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
|
|
etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
|
|
päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
|
|
|
|
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
|
|
päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
|
|
puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
|
|
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
|
|
yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
|
|
|
|
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
|
|
myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
|
|
kokouksen aikana.
|
|
|
|
## 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa
|
|
käsiteltävät asiat
|
|
|
|
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
|
|
|
|
* a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien
|
|
ja toiminnan avoimuuden toteutumista
|
|
* b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen
|
|
poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
|
|
* c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai
|
|
kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun
|
|
omaisuuden luovuttamisesta
|
|
* d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
|
|
|
|
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
|
|
|
1. kokouksen avaus
|
|
1. valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3
|
|
sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä
|
|
ääntenlaskijoita
|
|
1. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
|
1. hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
|
1. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
|
|
1. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille
|
|
vastuuvelvollisille
|
|
1. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
|
|
|
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
|
|
|
|
1. kokouksen avaus
|
|
1. valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3
|
|
sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä
|
|
ääntenlaskijoita
|
|
1. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
|
|
1. hyväksytään kokouksen työjärjestys
|
|
1. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
|
|
1. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai
|
|
tilintarkastusyhteisö
|
|
1. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
|
|
|
|
## 12 § Piiriyhdistykset
|
|
|
|
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
|
|
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
|
|
rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
|
|
Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
|
|
liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
|
|
|
|
## 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
|
|
|
|
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
|
|
|
|
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
|
|
1. tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen
|
|
eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
|
|
eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
|
1. tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata
|
|
puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
|
|
1. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata
|
|
puolueen kuntavaalikampanjasta;
|
|
1. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
|
|
|
|
## 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
|
|
|
|
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
|
|
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
|
|
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
|
|
päätökseen.
|
|
|
|
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
|
|
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
|
|
Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
|
|
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
|
|
|
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
|
|
esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
|
|
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
|
|
tilaisuus tulla kuulluksi.
|
|
|
|
## 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
|
|
|
|
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
|
|
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
|
|
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
|
|
päätökseen.
|
|
|
|
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
|
|
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
|
|
piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
|
|
vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
|
|
|
|
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
|
|
piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
|
|
joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
|
|
Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
|
|
ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
|
|
saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
|
|
kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
|
|
|
|
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
|
|
esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
|
|
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
|
|
tilaisuus tulla kuulluksi.
|
|
|
|
## 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
|
|
|
|
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
|
|
Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
|
|
ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
|
|
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
|
|
puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
|
|
nimetyt henkilöt.
|
|
|
|
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
|
|
erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
|
|
jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
|
|
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
|
|
asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
|
|
Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
|
|
|
|
## 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
|
|
|
|
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
|
|
jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
|
|
järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
|
|
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
|
|
|
|
## 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen
|
|
|
|
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
|
|
äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
|
|
vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
|
|
kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
|
|
apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
|
|
vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
|
|
vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
|
|
menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
|
|
mukaisesti.
|
|
|
|
## 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
|
|
|
|
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
|
|
yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
|
|
|
|
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
|
|
kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
|
|
henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
|
|
joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
|
|
|
|
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
|
|
vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
|
|
kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
|
|
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
|
|
|
|
## 20 § Osanotto jäsenäänestykseen
|
|
|
|
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
|
|
henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
|
|
täyttäneet 15 vuotta.
|
|
|
|
### 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
|
|
|
|
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
|
|
|
|
* a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
|
|
* b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen
|
|
tuki.
|
|
* c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
|
|
|
|
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
|
|
ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
|
|
|
|
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
|
|
niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
|
|
vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
|
|
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
|
|
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
|
|
Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
|
|
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
|
|
|
|
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
|
|
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
|
|
tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
|
|
hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
|
|
verkossa.
|
|
|
|
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
|
|
osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
|
|
|
|
## 21 § Vaalin toteuttaminen
|
|
|
|
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
|
|
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
|
|
kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
|
|
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
|
|
välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään
|
|
suhteellista vaalitapaa.
|
|
|
|
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
|
|
siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa
|
|
äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä
|
|
yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi
|
|
ääni.
|
|
|
|
Äänet lasketaan seuraavasti:
|
|
|
|
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
|
|
1. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta
|
|
siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena
|
|
olleelle ehdokkaalle.
|
|
1. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki
|
|
ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas,
|
|
jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
|
|
|
|
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
|
|
puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
|
|
äänestyksen toteuttamista.
|
|
|
|
## 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
|
|
|
|
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
|
|
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
|
|
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
|
|
tai yhdistyksen purkamisesta.
|
|
|
|
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
|
|
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
|
|
tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
|
|
tarkoitukseen.
|