1583 lines
84 KiB
Markdown
1583 lines
84 KiB
Markdown
---
|
||
title: Puolueohjelma
|
||
permalink: /puolueohjelma/
|
||
navigation: true
|
||
---
|
||
|
||
Hyväksytty Piraattipuolueen ylimääräisessä kokouksessa 21.7.2018
|
||
|
||
Energia- ja ympäristöohjelma hyväksytty Piraattipuolueen syyskokouksessa
|
||
11.11.2017
|
||
|
||
Yhdenvertaisuusohjelma hyväksytty Piraattipuolueen syyskokouksessa 17.11.2018
|
||
|
||
Sisällys:
|
||
|
||
- [Periaateohjelma](#piraattipuolueen-periaateohjelma)
|
||
- [Yksilönvapausohjelma](#piraattipuolueen-yksilönvapausohjelma)
|
||
1. [Yksilönvapaudet lähtökohtana](#1-yksilönvapaudet-lähtökohtana)
|
||
2. [Sananvapaus, verkkoneutraliteetti ja yksityisyys](#2-sananvapaus-verkkoneutraliteetti-ja-yksityisyys)
|
||
- [2.1 Sananvapaus](#21-sananvapaus)
|
||
- [2.2 Verkkoneutraliteetti](#22-verkkoneutraliteetti)
|
||
- [2.3 Yksityisyys](#23-yksityisyys)
|
||
3. [Vapauksien lisääminen](#3-vapauksien-lisääminen)
|
||
- [3.1 Periaatteet](#31-periaatteet)
|
||
- [3.2 Huumeet ja päihteet](#32-huumeet-ja-päihteet)
|
||
- [3.3 Rahapelit](#33-rahapelit)
|
||
- [3.4 Asevelvollisuus](#34-asevelvollisuus)
|
||
- [3.5 Rahankeräys](#35-rahankeräys)
|
||
- [3.6 Hyvä kuolema](#36-hyvä-kuolema)
|
||
- [3.7 Seksuaalipalvelut](#37-seksuaalipalvelut)
|
||
- [3.8 Liikkeiden aukioloajat](#38-liikkeiden-aukioloajat)
|
||
- [3.9 Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen](#39-liiketoiminnan-harjoittamisen-vapauttaminen)
|
||
- [3.10 Yhdistymisvapaus](#310-yhdistymisvapaus)
|
||
- [3.11 Vaihtoehtovaluutat](#311-vaihtoehtovaluutat)
|
||
- [3.12 Yksityisyyden suoja liikenteessä](#312-yksityisyyden-suoja-liikenteessä)
|
||
4. [Yhdenvertaisuus](#4-yhdenvertaisuus)
|
||
- [4.1 Yhdenvertaisuus lain edessä](#41-yhdenvertaisuus-lain-edessä)
|
||
- [4.2 Seksuaalisuus ja avioliitto](#42-seksuaalisuus-ja-avioliitto)
|
||
- [4.3 Sukupuolet](#43-sukupuolet)
|
||
- [4.4 Katsomus](#44-katsomus)
|
||
- [4.5 Etnisyys](#45-etnisyys)
|
||
5. [Oikeusturva](#5-oikeusturva)
|
||
- [5.1 Maahanmuutto](#51-maahanmuutto)
|
||
- [Tietoyhteiskuntaohjelma](#piraattipuolueen-tietoyhteiskuntaohjelma)
|
||
1. [Tekijänoikeudet ja patentit](#1-tekijänoikeudet-ja-patentit)
|
||
- [1.1 Tekijänoikeudet](#11-tekijänoikeudet)
|
||
- [1.2 Patentit](#12-patentit)
|
||
2. [Avoin hallinto ja demokratian kehittäminen](#2-avoin-hallinto-ja-demokratian-kehittäminen)
|
||
- [2.1 Hallinnon avoimuus](#21-hallinnon-avoimuus)
|
||
- [2.2 Byrokratian vähentäminen](#22-byrokratian-vähentäminen)
|
||
- [2.3 Tasapuolinen demokratia](#23-tasapuolinen-demokratia)
|
||
- [2.4 Osallistava demokratia](#24-osallistava-demokratia)
|
||
3. [Ohjelmistohankkeet](#3-ohjelmistohankkeet)
|
||
- [3.1 Avoimuus ohjelmistohankkeissa](#31-avoimuus-ohjelmistohankkeissa)
|
||
- [3.2 Avoimet rajapinnat](#32-avoimet-rajapinnat)
|
||
- [3.3 Mittatilaustyönä tehtävät ohjelmistohankkeet](#33-mittatilaustyönä-tehtävät-ohjelmistohankkeet)
|
||
4. [Tieto ja tutkimus](#4-tieto-ja-tutkimus)
|
||
- [4.1 Kansalaisten maksama tieto vapaaksi](#41-kansalaisten-maksama-tieto-vapaaksi)
|
||
- [4.2 Avoin tieto ja tutkimus](#42-avoin-tieto-ja-tutkimus)
|
||
- [4.3 Tutkimuksen sekä taiteen vapaus ja riippumattomuus](#43-tutkimuksen-sekä-taiteen-vapaus-ja-riippumattomuus)
|
||
5. [Opetus tietoyhteiskunnassa](#5-opetus-tietoyhteiskunnassa)
|
||
- [5.1 Yleisperiaatteet opetuksessa](#51-yleisperiaatteet-opetuksessa)
|
||
- [5.2 Muutokset oppisisältöihin](#52-muutokset-oppisisältöihin)
|
||
- [Talous-, kunta- ja perusturvaohjelma](#piraattipuolueen-talous--kunta--ja-perusturvaohjelma)
|
||
1. [Taloudellinen vakaus ja kasvu](#1-taloudellinen-vakaus-ja-kasvu)
|
||
2. [Perustulo](#2-perustulo)
|
||
3. [Parempi palvelurakenneuudistus](#3-parempi-palvelurakenneuudistus)
|
||
4. [Ennaltaehkäisy painopisteeksi](#4-ennaltaehkäisy-painopisteeksi)
|
||
5. [Työllisyyden parantaminen](#5-työllisyyden-parantaminen)
|
||
6. [Joustavampi asuminen ja kaavoitus](#6-joustavampi-asuminen-ja-kaavoitus)
|
||
- [Eurooppa-ohjelma](#piraattipuolueen-eurooppa-ohjelma)
|
||
1. [Kansallisvaltioiden ja EU:n suhde](#1-kansallisvaltioiden-ja-eun-suhde)
|
||
- [1.1 EU on yksi päätöksentekotaso muiden joukossa](#11-eu-on-yksi-päätöksentekotaso-muiden-joukossa)
|
||
- [1.2 EU vastapainona suurvalloille ja ylikansallisille yrityksille](#12-eu-vastapainona-suurvalloille-ja-ylikansallisille-yrityksille)
|
||
- [1.3 EU:n valtaoikeuksia tulkittava suppeasti](#13-eun-valtaoikeuksia-tulkittava-suppeasti)
|
||
- [1.4 Vapaus kokeilla erilaisia käytäntöjä](#14-vapaus-kokeilla-erilaisia-käytäntöjä)
|
||
- [1.5 Yhteistyö turvallisuusasioissa](#15-yhteistyö-turvallisuusasioissa)
|
||
- [1.6 Voidaanko EU-yhteistyötä syventää?](#16-voidaanko-eu-yhteistyötä-syventää)
|
||
2. [Unioni ja talous](#2-unioni-ja-talous)
|
||
- [2.1 Taloudellinen vakaus](#21-taloudellinen-vakaus)
|
||
- [2.2 EU:n budjetin painopisteet](#22-eun-budjetin-painopisteet)
|
||
3. [Unionin instituutiot](#3-unionin-instituutiot)
|
||
- [3.1 Vaatimukset ”parlamentaarisesta” komissiosta ongelmallisia](#31-vaatimukset-parlamentaarisesta-komissiosta-ongelmallisia)
|
||
- [3.2 Komissiolle presidentti suoralla kansanvaalilla](#32-komissiolle-presidentti-suoralla-kansanvaalilla)
|
||
- [3.3 Lakialoiteoikeus myös EU-parlamentille](#33-lakialoiteoikeus-myös-eu-parlamentille)
|
||
4. [Unioni ja kansalaisyhteiskunta](#4-unioni-ja-kansalaisyhteiskunta)
|
||
- [4.1 Ideoiden, ajatusten ja informaation vapaa liikkuvuus](#41-ideoiden-ajatusten-ja-informaation-vapaa-liikkuvuus)
|
||
- [4.2 Vahvemmat kansalaisaloitteet](#42-vahvemmat-kansalaisaloitteet)
|
||
- [4.3 Avoimuutta ministerien kokouksiin](#43-avoimuutta-ministerien-kokouksiin)
|
||
- [4.4 Avoimuutta lobbaukseen](#44-avoimuutta-lobbaukseen)
|
||
- [Energia- ja ympäristöohjelma](#piraattipuolueen-energia--ja-ympäristöohjelma)
|
||
- [Yhdenvertaisuusohjelma](#piraattipuolueen-yhdenvertaisuusohjelma)
|
||
1. [Politiikan lähtökohtana tulee olla yksilönvapaus ja yhdenvertaisuus](#1-politiikan-lähtökohtana-tulee-olla-yksilönvapaus-ja-yhdenvertaisuus)
|
||
2. [Yhdenvertaisuus lain edessä](#2-yhdenvertaisuus-lain-edessä)
|
||
3. [Sukupuolet](#3-sukupuolet)
|
||
4. [Uskonnot](#4-uskonnot)
|
||
5. [Asevelvollisuus](#5-asevelvollisuus)
|
||
6. [Avioliitto ja perheoikeudelliset sopimukset](#6-avioliitto-ja-perheoikeudelliset-sopimukset)
|
||
7. [Ikä](#7-ikä)
|
||
8. [Digitaalinen eriarvoisuus](#8-digitaalinen-eriarvoisuus)
|
||
9. [Vanhemmuus](#9-vanhemmuus)
|
||
10. [Vammaisuus](#10-vammaisuus)
|
||
|
||
# Piraattipuolueen periaateohjelma
|
||
|
||
Politiikan lähtökohtana tulee olla yksilönvapaus ja yhdenvertaisuus. Jokaisella
|
||
on oltava vapaus toimia haluamallaan tavalla, kunhan ei rajoita muiden
|
||
vapauksia. Piraattipuolue vastustaa holhousyhteiskuntaa, jossa valtio puuttuu
|
||
yksityiskohtaisesti jokaiseen elämän osa-alueeseen.
|
||
|
||
Millään hallinnon tasolla ei ole lähtökohtaista yksinoikeutta päätöksentekoon.
|
||
Lähtökohtaisesti päätösvalta on yksilöillä. Päätösvalta, joka ei ole yksilöillä,
|
||
tulee olla sillä taholla, joka pystyy kyseessä olevassa asiassa parhaiten
|
||
huolehtimaan yksilönvapauksien ja perusoikeuksien turvaamisesta. Tämä taho voi
|
||
olla paikallishallinto, kansallisvaltio, Euroopan unioni tai muu kansainvälinen
|
||
taho.
|
||
|
||
Piraattipuolue on tietoyhteiskuntapuolue, joka puolustaa avoimuutta,
|
||
sananvapautta, yksityisyydensuojaa ja osallistavampaa sekä demokraattisempaa
|
||
yhteiskuntaa. Piraattipuolue haluaa edistää luovuutta, kekseliäisyyttä ja
|
||
kulttuuria lisäämällä tiedon ja teosten vapaata liikkuvuutta. Koulutuksen,
|
||
lainsäädännön ja avoimuuden kautta kannustetaan ihmisiä rakentavaan
|
||
yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
|
||
|
||
Piraattipuolue vaatii päätöksenteon avoimuutta aina valmistelusta alkaen.
|
||
Salaiset sopimukset eivät voi kuulua demokraattisen valtion
|
||
toimintaperiaatteisiin. Erilaisista kriiseistä toiseen liikkuvan
|
||
”poikkeushallinnon” ilmapiiri on avoimelle yhteiskunnalle vakava uhka.
|
||
Yhteiskunnallista keskustelua ei tule käydä kontrollinhaluisten viranomaisten
|
||
tai esimerkiksi terrorismipelon ehdoilla.
|
||
|
||
Oikeusturvan takaamiseksi lakien ja asetusten tulisi olla riittävän suppeita ja
|
||
selkeitä, siten että kansalainen voi kohtuullisella vaivalla perehtyä itseään
|
||
tai tiettyä asiaa koskevaan lainsäädäntöön. Yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia
|
||
yhdenvertaisesti.
|
||
|
||
Piraattipuolue ajaa järkevää tietoyhteiskuntapolitiikkaa, jossa julkisille
|
||
varoille saadaan riittävästi vastinetta, ja jossa edistetään informaation
|
||
vapaata liikkuvuutta.
|
||
|
||
Piraattipuolue kannattaa maltillista talouspolitiikkaa, jossa nykyjärjestelmää
|
||
korjataan asteittain muun muassa sosiaaliturvajärjestelmän ja verotuksen
|
||
epäkohtia korjaamalla. Puolue kannattaa siirtymistä perustulojärjestelmään.
|
||
Puolue ei aja minkään yksittäisen eturyhmän asiaa, vaan tavoitteena on kaikilta
|
||
osin tasapainoinen ja pitkällä aikavälillä kestävä yhteiskuntapolitiikka. Sekä
|
||
EU:ssa että Suomessa kannustetaan monimuotoisuuteen ja hyvien käytäntöjen
|
||
levittämiseen eikä pakoteta yhteen malliin.
|
||
|
||
Piraattipuolueet ovat kansainvälinen liike, joka toimii poliittisesti ja
|
||
mielipidevaikuttajana kaikissa agendansa kannalta merkittävissä
|
||
päätöksentekoelimissä ja kansalaisyhteiskunnassa.
|
||
|
||
Tasa-arvo on vapaan yhteiskunnan peruspilari. Piraattipuolue uskoo jakamattomaan
|
||
ja absoluuttiseen ihmisarvoon ja pyrkii näistä lähtökohdista edistämään aitoa
|
||
tasa-arvoa ihmisten ja ihmisryhmien välillä.
|
||
|
||
Lainsäännöllisen syrjimisen lisäksi on olemassa yhteiskunnallisia sekä
|
||
kulttuurillisia syrjiviä rakenteita, jotka on tärkeä tunnistaa, jotta niiden
|
||
negatiivisia vaikutuksin tasa-arvoon eri ihmisryhmien välillä voidaan
|
||
kriittisesti arvioida. Piraattipuolue vastustaa etniseen taustaan, uskontoon,
|
||
seksuaaliseen tai sukupuoli-identiteettiin ja vastaaviin tekijöihin perustuvaa
|
||
syrjintää.
|
||
|
||
Puoluetta edustavat henkilöt sitoutuvat noudattamaan syrjimättömyyden
|
||
periaatetta, eivätkä toiminnallaan ja puheillaan puolueessa tai sen ulkopuolella
|
||
tue, kannusta tai hyväksy syrjintää tai ennakkoluuloisuutta.
|
||
|
||
Piraattipuolueen listoilta valitut luottamushenkilöt sitoutuvat toimimaan
|
||
erityisesti periaateohjelman mukaisesti.
|
||
|
||
# Piraattipuolueen yksilönvapausohjelma
|
||
|
||
## 1. Yksilönvapaudet lähtökohtana
|
||
|
||
Lain on taattava ihmisille mahdollisimman kattavat yksilönvapaudet, jotka
|
||
mahdollistavat sellaisen toiminnan, joka ei loukkaa muiden vapauksia.
|
||
Yksilönvapauksia tulee rajoittaa ainoastaan sen ollessa välttämätöntä toisten
|
||
vapauksien ja oikeuksien suojaamiseksi. Teon kieltämisen perusteeksi ei riitä
|
||
se, ettei joku pidä siitä. Yksilönvapauksiin kuuluu itsemääräämisoikeus
|
||
silloinkin, kun se on haitaksi henkilön omalle terveydelle.
|
||
|
||
## 2. Sananvapaus, verkkoneutraliteetti ja yksityisyys
|
||
|
||
### 2.1 Sananvapaus
|
||
|
||
Sananvapauden kunnioitus Suomessa ja Euroopassa ei ole vakaalla pohjalla. Tällä
|
||
hetkellä kiinnitetään enemmän huomiota siihen, kuinka sananvapautta voitaisiin
|
||
rajoittaa, kuin siihen, miten se turvattaisiin.
|
||
|
||
Piraattipuolue vastustaa voimakkaasti kaikkia pyrkimyksiä rajoittaa
|
||
sananvapautta.
|
||
|
||
Jokaisella tulee olla oikeus esiintyä nimettömästi, nimimerkillä, tai omalla
|
||
nimellään suojatakseen omaa yksityisyyttään ja ilmaisunvapauttaan. Yksittäiset
|
||
palvelut voivat rajoittaa näitä oikeuksia, mutta se ei kuulu valtion tehtäviin,
|
||
eikä valtio saa edellyttää käyttäjien henkilötietojen rekisteröintiä. Myös
|
||
voimakas lähdesuoja on olennainen osa sananvapauden toteutumista.
|
||
|
||
Internetistä on tullut sananvapauden soveltamisen merkittävin työkalu, joten
|
||
kenenkään Internet-yhteyttä ei pidä katkaista ilman oikeuden päätöstä eikä
|
||
silloinkaan kevein perustein. Valtion harjoittama Internetin sensurointi on
|
||
lopetettava.
|
||
|
||
Sananvapaus tarkoittaa yksilön oikeutta vapaasti ilmaista itseään ilman pelkoa
|
||
oikeudellisista seuraamuksista. Sananvapaudessa ei ole kysymys siitä,
|
||
millaiselle viestinnälle on tarvetta tai millainen viestintä on hyödyllistä,
|
||
vaan se kattaa kaiken viestinnän niin viestijän kuin viestin vastaanottajan
|
||
näkökulmasta. Myös herkistä yhteiskunnallisista kysymyksistä tulee voida esittää
|
||
kärjekkäitä mielipiteitä sekä yksityisesti että julkisesti ilman pelkoa
|
||
rangaistuksi tulemisesta.
|
||
|
||
Sisällön suhteen ainoat jälkikäteissensuurin tai rangaistuksen oikeuttavat
|
||
perusteet ovat kunnianloukkaus, kun sen voidaan perustellusti katsoa aiheuttavan
|
||
kohtuutonta haittaa yksityishenkilölle, petos, yksityishenkilöön tai
|
||
kansanryhmään kohdistuva konkreettinen uhkaus, vaaralliseen rikokseen
|
||
kehottaminen, yksityisyyttä loukkaava tiedon levittäminen tai sellainen salassa
|
||
pidettävien tietojen paljastaminen, joka aiheuttaa uhan yksityishenkilöiden
|
||
terveydelle ja turvallisuudelle. Ennakkosensuuria ei pidä lainkaan sallia.
|
||
|
||
Valtion ei tule puuttua sananvapauteen esimerkiksi siveellisyyden,
|
||
uskonnollisten käsitysten, ulkopoliittisten tai etnisten suhteiden, tieteellisen
|
||
tai muun akateemisen konsensuksen, esteettisyyden tai kansallisen identiteetin
|
||
perusteella.
|
||
|
||
Elokuvien ja videopelien ikärajojen asettamisen on oltava täysin vapaaehtoista.
|
||
Pakollinen ikärajajärjestelmä haittaa ennen kaikkea pienten sisällöntuottajien
|
||
työtä lisäämällä byrokratiataakkaa ja kuluja. Sen sijaan sisällöntuottajia
|
||
tulisi kannustaa itsesääntelevän toiminnan lisäämiseen.
|
||
|
||
### 2.2 Verkkoneutraliteetti
|
||
|
||
Julkinen internet-yhteyttä tarjoava taho ei saa rajoittaa täysivaltaisen
|
||
aikuisen verkkosisältöihin pääsyä, eikä yksityinen internet-yhteyttä tarjoava
|
||
taho saa rajoittaa sitä kotirauhan piirissä. Palvelun tarjoajaa ei pidä asettaa
|
||
vastuuseen palvelun käyttäjän tekemisistä. Linkittämistä pitää kohdella
|
||
neutraalina aineistoon viittaamisena. Linkittäjää ei pidä asettaa vastuuseen
|
||
linkin sisältämästä aineistosta eikä syyttää sen levittämisestä.
|
||
|
||
Verkkoneutraliteetti tarkoittaa myös yksilöiden tasa-arvoista kohtelua verkossa
|
||
eikä pitäisi teknisesti luoda ns. Internetin ohituskaistaa niille toimijoille,
|
||
joilla on varaa maksaa liikenteen priorisoimisesta kaiken muun kustannuksella.
|
||
|
||
### 2.3 Yksityisyys
|
||
|
||
Sähköisen viestinnän käyttö yksityiselämän, liiketalouden ja valtionhallinnon
|
||
aloilla on lisääntynyt huimasti, ja Suomen yhteiskuntajärjestys ja kansallinen
|
||
turvallisuus ovat entistä riippuvaisempia juuri sähköisen viestinnän suojasta.
|
||
|
||
Viestintäsalaisuuden tason eli viestinnän luottamuksellisuuden, yksityisyyden ja
|
||
nimettömyyden takeiden tulee olla samoja sähköisessä ja muussa viestinnässä.
|
||
|
||
Oikeus yksityisyyteen on perustuslaissa turvattu kansanvallan tärkeä kulmakivi,
|
||
johon nojaavat kaikki tärkeinä pitämämme vapaudet. Yksityisyyden loukkaukset
|
||
merkitsevät tunkeutumista ihmisyyden ydinalueille: ajatuksiin, mielipiteisiin,
|
||
vakaumuksiin, ihmissuhteisiin ja elintapoihin. Piraattipuolue vastustaa yleisiä
|
||
biotunnisterekistereitä, kuten passinhaltijoiden sormenjälkirekisteriä.
|
||
Kansalaisten säännönmukainen, laajamittainen valvonta johtaa vääjäämättä
|
||
väärinkäytöksiin, eikä sille ole perusteita vapaassa yhteiskunnassa. Käytössä
|
||
olevia yleisiä biotunnisterekistereitä ei saa hyödyntää rikostutkinnassa.
|
||
|
||
Tekniikan kehitys on muuttanut tapaamme kommunikoida, mutta se ei ole vähentänyt
|
||
yksityisyyden merkitystä. Pienimpienkin yksityisyydensuojaan tehtyjen
|
||
rajoitusten on oltava erittäin hyvin perusteltuja.
|
||
|
||
Osa vakuutusyhtiöiden myöntämistä vakuutuksista on luonteeltaan
|
||
yhteiskunnallisesti merkittäviä joko siksi, että ne ovat pakollisia tai koskevat
|
||
luonnostaan huomattavan laajoja väestönosia, esimerkkinä sairausvakuutukset.
|
||
Piraattipuolue edellyttää, että tämäntyyppisiä vakuutuksia myönnetään
|
||
tasa-arvoisesti ottamatta vakuutuksenottajan sukupuolta huomioon tai
|
||
loukkaamatta vakuutuksenottajan muitakaan yksityisoikeuksia. Liikennevakuutuksia
|
||
myöntäessään vakuutusyhtiöillä ei tule olla oikeutta vakuutettavan henkilön tai
|
||
liikennevälineen seurantatietoihin tai oikeutta vaatia tällaisia tietoja
|
||
vakuutuksen myöntämisen ehtona tai alennusperusteena. Vakuutuksia, jotka
|
||
koskevat yksittäisiä arvoesineitä ja ovat luonteeltaan harvinaisempia tai
|
||
vapaaehtoisia, myöntäessä, saa kuitenkin hinnoitella vakuutettavan esineen
|
||
vahingoittumisriskin parhaan saatavissa olevan tiedon mukaan.
|
||
|
||
Jokaisella on oikeus saada tietää mihin häntä koskevia tietoja käytetään.
|
||
Viestintäsalaisuuden ja tietosuojan piiriin kuuluvien tietojen väärinkäyttö on
|
||
erityisesti otettava esille kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa.
|
||
|
||
EU:n tulee puolustaa viestintäsalaisuuden korkeaa tasoa.
|
||
|
||
## 3. Vapauksien lisääminen
|
||
|
||
### 3.1 Periaatteet
|
||
|
||
Valtion keskeisimpiä tehtäviä on turvata kansalaistensa vapaus: sen täytyy sekä
|
||
suojella yksilöitä vapauden loukkauksilta että ylläpitää sellaisia olosuhteita,
|
||
joissa tärkeiden vapaiden valintojen tekeminen on sekä mahdollista että
|
||
mielekästä.
|
||
|
||
Ihmisellä on oikeus vapauteen ja itsensä toteuttamiseen, kunhan henkilön
|
||
toiminta ei uhkaa muiden vastaavia tunnustettuja oikeuksia. Vain sellaista
|
||
toimintaa tulee rajoittaa, joka itsessään rajoittaa muiden oikeuksia tai joka
|
||
vaarantaa oikeusvaltion toimintaa. Valtion ei tule tehdä elintapoja koskevia
|
||
päätöksiä yksilöiden puolesta.
|
||
|
||
### 3.2 Huumeet ja päihteet
|
||
|
||
Huumausaineiden käyttö ja välitys koskettaa Suomessa päivittäin tuhansia ihmisiä
|
||
suoraan ja välillisesti.
|
||
|
||
Sosiaali- ja terveyskulut, sekä huumausaineiden kaupan ja niihin liittyvän
|
||
rikollisuuden torjunta maksavat yhteiskunnallemme huomattavasti puhumattakaan
|
||
syrjäytymisen ja työttömyyden kustannuksista.
|
||
|
||
Huumausaineiden käytön kohteleminen pelkästään rikosoikeudellisena ongelmana
|
||
edistää syrjäytymistä, vie poliisin resursseja muista tehtävistä, sekä lisää
|
||
järjestäytyneen rikollisuuden valtaa ja varallisuutta.
|
||
|
||
Vastuullinen päihdepolitiikka kumpuaa yksilönvapauksista, pyrkien samalla
|
||
vähentämään yhteisiä haittoja.
|
||
|
||
Piraattipuolue vastustaa kieltolakeja ja kannattaa sen sijaan vaihtoehtoista
|
||
päihdepolitiikkaa, johon kuuluu vähintään henkilökohtaisen huumeidenkäytön
|
||
dekriminalisointi.
|
||
|
||
Käyttäjiä ei tule kohdella rikollisina jos he eivät aiheuta häiriötä muille
|
||
ihmisille tai ympäristölleen. Myös huumausaineiden käyttäjien ihmisarvoa ja
|
||
yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Yksityinen käyttö tai yksityiseen käyttöön
|
||
verrattava hallussapitorikos ei saa johtaa kotietsintään. Päihteiden käytön
|
||
tarkasteleminen lääketieteellis-sosiaalisesta näkökulmasta tuo arvokasta
|
||
lisätietoa ongelmakäyttöön johtavista taipumuksista, ja näin edistää kykyä
|
||
ehkäistä haittoja. Päihdehoitoa ja kuntoutusta tulee kehittää ja sen tulee olla
|
||
vapaaehtoista, ihmisarvoa kunnioittavaa sekä kaikkien saatavilla.
|
||
|
||
Alaikäisiltä voi kieltää päihteiden ja huumeiden käytön sekä hallussapidon,
|
||
muuta heitäkään ei tule rangaista rikosoikeudellisesti.
|
||
|
||
Laaja alkoholin ongelmakäyttö aiheuttaa suurta taakkaa sosiaali- ja
|
||
terveydenhuollolle. Alkoholiongelmaa on pyritty ohjaamaan erilaisin kohdennetuin
|
||
rajoituksin sekä verotuksella. Päihteiden erityinen verotus on perusteltua
|
||
sikäli kuin tarkoitus on kattaa päihteiden käytöstä yhteiskunnalle suoraan
|
||
koituvia kuluja.
|
||
|
||
Korkea alkoholivero ei ainakaan merkittävästi helpota ongelmaa. Se kannustaa
|
||
veronkiertoon sekä aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, kun ongelmakäyttäjien
|
||
tapauksessa yhä suurempi osa talouden tuloista ohjautuu päihteisiin.
|
||
|
||
Vastuullista päihdekulttuuria edistetään parhaiten vapaamman lainsäädännön
|
||
kautta. Tiukat rajoitukset saavat kansalaiset ajattelemaan alkoholia
|
||
ensisijaisesti humalahakuisesti. Siksi erityisesti mietojen alkoholijuomien
|
||
verotusta tulee keventää sekä myyntirajoituksia purkaa.
|
||
|
||
Tupakkatuotteiden oleelliset ongelmat ovat passiivisen käytön terveyshaitat sekä
|
||
voimakas riippuvuus.
|
||
|
||
Passiivisen tupakoinnin haittoja on suitsittu saattamalla ravintolat
|
||
savuttomiksi ja esimerkiksi puuttumalla parveketupakointiin. Molemmilla toimilla
|
||
on vähennetty sivullisten altistumista tupakansavulle, mutta toimenpiteet
|
||
sisältävät ongelmia.
|
||
|
||
Passiivista tupakointia voidaan vähentää voimakkaasti poistamalla sähkötupakkaan
|
||
ja nuuskaan liittyvät kiellot. Sähkötupakkaa ja siihen tarvittavia
|
||
nikotiinituotteita sekä nuuskaa tulee saada myydä ja mainostaa, kuten mitä
|
||
tahansa muuta tuotetta. Sähkötupakan tai nuuskan käyttöä ei saa kieltää
|
||
julkisissa ja julkisluonteisissa tiloissa.
|
||
|
||
Euroopan Unioni on direktiivillä kieltänyt nuuskan myynnin vuonna 1992.
|
||
Ruotsilla on erityisvapaus EU:n jäsenvaltiona nuuskan myyntiin. Suomen tulee
|
||
hakea kansallisella tasolla Ruotsin kaltaista erityisvapautta nuuskan myynnin ja
|
||
maahantuonnin vapauttamiseksi. EU-tasolla Suomen tulee ajaa nuuskan markkinoille
|
||
saattamisen kieltävän direktiivin kumoamista.
|
||
|
||
Alkoholin myyntimonopoli tulee purkaa. Jo sitä ennen viinien ja vahvojen oluiden
|
||
myynti elintarvikekaupoissa tulee sallia. Myyntiaikarajoituksista tulee luopua,
|
||
kaupat päättäkööt itse minä aikoina haluavat alkoholia myydä.
|
||
|
||
Piraattipuolue kannattaa kannabiksen täyttä laillistamista, sisältäen
|
||
laillisesti kontrolloidun kasvatuksen, myynnin, levityksen ja verotuksen.
|
||
|
||
Ns. kovista huumeista riippuvaisille on pyrittävä tarjomaan terveydenhuoltoa
|
||
sisältäen turvalliset käyttötilat ja korvaushoitolääkkeiden reseptijakelun.
|
||
Tavoitteena on huumeita toimittavan järjestäytyneen rikollisuuden ja
|
||
huumeriippuvaisten harjoittaman omaisuusrikollisuuden vähentäminen tarjoamalla
|
||
huumeriippuvaisille valvotusti laillisia aineita.
|
||
|
||
Psykedeelisillä ja empatogeenisillä aineilla on tutkimuksissa saatu lupaavia
|
||
tuloksia mielenterveyshäiriöiden hoidossa, ja niiden terapiakäytön tutkimusta on
|
||
syytä edistää.
|
||
|
||
### 3.3 Rahapelit
|
||
|
||
Internet mahdollistaa rahapelaamisen valtion rajojen ylitse. Rahapelimonopolia
|
||
ei tule suojella kieltämällä nettipelejä ja pyrkimällä esimerkiksi suodattamaan
|
||
niitä. Rahapelimonopoli tulee pikemminkin purkaa ja sallia vapaa kilpailu
|
||
alalla.
|
||
|
||
Arpajaislain mukaan ulkomaiset rahapeliyhteisöt eivät voi harjoittaa Suomessa
|
||
suoraa markkinointia, epäsuoraa mainontaa tai myynninedistämistä.
|
||
Rahapeliyritysten mainonnan ja markkinoinnin esteet tulee purkaa
|
||
sponsoritoiminnan mahdollistamiseksi. Suomalaisen huippu-urheilun etu on
|
||
lakkauttaa rahapeliyhtiöiden lailliset monopolit ja sallia rahapeliyhtiöiden
|
||
sponsoritoiminta.
|
||
|
||
Rahapelimonopoleja on perusteltu mm. kuluttajien suojelulla, sosiaalisten
|
||
haittojen ehkäisyllä, hyväntekeväisyystoiminnan rahoittamisella sekä
|
||
rikollisuuden ehkäisyllä.
|
||
|
||
### 3.4 Asevelvollisuus
|
||
|
||
Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä ei kohtele kansalaisia tasa-arvoisesti eikä
|
||
miesten pakottaminen palvelukseen vankilan uhalla sovi yksilönvapautta
|
||
kunnioittavaan valtioon. Siksi asepalvelus tulee muuttaa vapaaehtoiseksi
|
||
molemmille sukupuolille.
|
||
|
||
Jotta asepalvelusta suorittamaan saadaan riittävästi vapaaehtoisia, tulee siitä
|
||
saada riittävä korvaus. Lisäksi asepalvelus tule räätälöidä siten että se tukee
|
||
osaltaan sen suorittaneiden siirtymistä tai paluuta töihin tai opiskelupaikkaan.
|
||
Piraattipuolue ei hyväksy asepalvelusta suorittavien ajamista taloudellisiin
|
||
ongelmiin tai vaikeuksiin perheensä elättämisessä.
|
||
|
||
Piraattipuolue kannattaa siirtymistä sukupuolineutraaleihin kutsuntoihin ja
|
||
varusmiespalveluksen järjestämistä siten, että mahdollisimman moni ikäluokan
|
||
varusmieskoulutukseen motivoituneista yksilöistä suorittaisi vähintään
|
||
peruskoulutuskauden. Aseistakieltäytymisestä langetettavista valvonta- ja
|
||
vapausrangaistuksista tulee luopua.
|
||
|
||
Tuomioistuimistosta tulee poistaa sotilasjäsenet ja kaikki Puolustusvoimia
|
||
koskevat oikeudenkäynnit tulee järjestää siviilioikeudenkäynteinä rauhan aikana.
|
||
|
||
### 3.5 Rahankeräys
|
||
|
||
Yksilön perusoikeuksiin tulee kuulua oikeus kerätä rahaa erilaisiin
|
||
tarkoituksiin, oli sitten kyse joukkorahoituksesta, yleishyödyllisen toiminnan
|
||
tukemisesta, niin kutsutuista aikapankeista taikka kerjäämisestä.
|
||
Rahankeräyslakia tulee uudistaa radikaalisti. Lähtökohtaisesti kerääminen olisi
|
||
aina sallittua ja siihen puututtaisiin ainoastaan jälkikäteen, mikäli on syytä
|
||
epäillä rikollista toimintaa. Lain tulee kuitenkin velvoittaa ilmoittamaan muun
|
||
muassa keräyksen laajuudesta, tavoitteista sekä keräystavasta silloin kun
|
||
keräyksen tuoton odotetaan ylittävän tietyn rajan. Tällöin vaaditaan myös tarkka
|
||
kirjanpito.
|
||
|
||
### 3.6 Hyvä kuolema
|
||
|
||
Yksilöllä tulee olla oikeus avustettuun kuolemaan sellaisissa tilanteissa,
|
||
joissa terveydentila estää mielekkään elämän elämisen ja parantuminen on
|
||
käytännössä lääketieteellinen mahdottomuus. Päätöksen on oltava selkeästi
|
||
yksilön oma, ja sitä tulee tukea lääkärinlausunto terveydentilasta. Aloite ei
|
||
saa tulla terveydenhuollosta. Avustettu kuolema tulee sallia myös aivotoimintaa
|
||
vakavasti heikentävien sairauksien ja vammojen kohdalla, mikäli henkilö on
|
||
tehnyt asiaa koskevan hoitotestamentin ollessaan vielä terve.
|
||
|
||
Erityisesti kohtuuttomat kivut ja vaivat oikeuttaisivat avustetun kuoleman
|
||
saamisen. Avustetun kuoleman mahdollisuus ei missään nimessä vähennä tarvetta
|
||
parantaa saattohoitoa ja kehittää parempaa kivunlievitystä.
|
||
|
||
### 3.7 Seksuaalipalvelut
|
||
|
||
Kehollinen itsemääräämisoikeus kattaa seksuaalisuuden harjoittamisen vapaasti
|
||
silloinkin kun on kyse maksullisten palveluiden myymisestä tai ostamisesta.
|
||
Seksuaalipalveluiden myynti kuuluu yksilönvapauksien piiriin ja kieltolaki
|
||
haittaa alan turvallisuutta sekä edistää harmaata taloutta.
|
||
|
||
### 3.8 Liikkeiden aukioloajat
|
||
|
||
Valtion ei tule säädellä ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja.
|
||
Yrittäjien tulee itse saada määrittää ne kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden
|
||
perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin
|
||
kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien
|
||
ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen
|
||
vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan
|
||
aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston
|
||
asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien
|
||
puolesta.
|
||
|
||
### 3.9 Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen
|
||
|
||
Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja
|
||
lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle.
|
||
Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen
|
||
pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta
|
||
takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä.
|
||
Liikenneyhtiöille ei myöskään tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten
|
||
taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja
|
||
lainsäädännölliset esteet poistaa.
|
||
|
||
### 3.10 Yhdistymisvapaus
|
||
|
||
Yhdistysten sääntömuutoksiin liittyvää käytäntöä on muutettava. On
|
||
yhdistymisvapautta loukkaavaa, että säännöt pitää hyväksyttää virkamiehillä,
|
||
jotka voivat hylätä ne käytännössä mielivaltaisin perustein. Sääntöjen pitää
|
||
tulla voimaan heti kun yhdistys on ne hyväksynyt. Sääntömuutos tulee jatkossa
|
||
vain ilmoittaa Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka puuttuu vain ilmeisiin
|
||
lainvastaisuuksiin.
|
||
|
||
### 3.11 Vaihtoehtovaluutat
|
||
|
||
Valtion ei pidä estää erilaisten verkkorahojen ja vaihtoehtovaluutoiden
|
||
käyttöönottoa.
|
||
|
||
### 3.12 Yksityisyyden suoja liikenteessä
|
||
|
||
Yksityisyyden suojan tulee ulottua myös kansalaisen liikkumiseen. Kansalaisten
|
||
automaattinen seuraaminen valtion taholta on tapahduttava vain tuomioistuimen
|
||
päätöksellä.
|
||
|
||
Kansalaisten automaattista ja laajamittaista liikkumisen seuraamista rauhan
|
||
aikana, esimerkiksi GPS-seurannalla, poliisien
|
||
rekisterikilpitunnistelaitteistolla, keskinopeuskameroilla,
|
||
kasvojentunnistustekniikoilla ja muilla elektronisilla laitteilla ja tavoilla ei
|
||
tule hyväksyä.
|
||
|
||
Lailla ja muilla toimilla on turvattava kansalaisille mielekäs mahdollisuus
|
||
oleskella ja liikkua vapaa-aikanaan myös ilman yritysten seurantaa.
|
||
|
||
## 4. Yhdenvertaisuus
|
||
|
||
### 4.1 Yhdenvertaisuus lain edessä
|
||
|
||
Yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia kansalaisia ja kaikkia asukkaita
|
||
yhdenvertaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädäntö ei erottele
|
||
täysivaltaisia ihmisiä. Lainsäädännön tehtäviin ei kuulu eriarvoistaa
|
||
kansalaisia, vaan kaikkien tulee olla yhdenvertaisia lain edessä. Tällä hetkellä
|
||
näin ei ole, vaan ihmisiä eriarvoistetaan perustuen ryhmiin, joihin hänet
|
||
katsotaan kuuluvaksi. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi sukupuoli, seksuaalinen
|
||
suuntautuminen ja vakaumus.
|
||
|
||
Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten
|
||
lainsäädännöllinen jaottelu. Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että
|
||
jokainen yksilö voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisesta asemasta. Tämä
|
||
tarkoittaa käytännössä tehokasta ja tasapuolista peruskoulutusta, julkista
|
||
tiedotusta, ja kohtuullista perusturvaa.
|
||
|
||
Vähemmistö- ja sukupuolikiintiöt eivät ole perusteltu keino viedä yhteiskuntaa
|
||
tasa-arvoisemmaksi, vaan usein ne pikemminkin ylläpitävät syrjiviä asenteita ja
|
||
estävät tasa-arvon toteutumisen.
|
||
|
||
### 4.2 Seksuaalisuus ja avioliitto
|
||
|
||
Seksuaalinen identiteetti on ollut kautta historian oleellinen syrjintää ja
|
||
ennakkoluuloja nostattava tekijä.
|
||
|
||
Kulttuurilliset ennakkoluulot ja lainsäädännöllinen eriarvoisuus kulkevat käsi
|
||
kädessä.
|
||
|
||
Sukupuolisidonnainen avioliittolaki ja siihen liittyvät oikeudet saattavat
|
||
seksuaalivähemmistöjä eriarvoiseen asemaan muuhun väestöön nähden. Kaikkia
|
||
rekisteröityjä parisuhteita, mukaanlukien avioliitto, tulee käsitellä
|
||
yhdenvertaisina ”rekisteröityinä suhteina” laissa. Jos näin ei ole,
|
||
avioliittolain tulee olla sukupuolineutraali.
|
||
|
||
Historiallisesti ja uskonnollisesti värittyneen avioliittokäsitteen voi jättää
|
||
lainsäädännön ulkopuolelle yhdistyksille ja kirkollisille instituutioille. Myös
|
||
useamman kuin kahden henkilön rekisteröidyt suhteet tulee sallia.
|
||
|
||
Avoliitto-käsite tulee poistaa lainsäädännöstä.
|
||
|
||
Steriloinnin ikäraja tulee laskea 18 vuoteen.
|
||
|
||
### 4.3 Sukupuolet
|
||
|
||
Kaksinapainen sukupuolen luokittelu kuuluu menneisyyteen. Julkisen vallan on
|
||
muutettava toimintatapansa niin, että se kunnioittaa sekä biologista sukupuolten
|
||
kirjoa että sukupuoli-identiteettien moninaisuutta. On päivitettävä
|
||
kaksinapaisuuden olettavat julkiset dokumentit ja esimerkiksi opetusmateriaalit
|
||
vastaamaan nykyaikaista ihmiskäsitystä.
|
||
|
||
Tavoitteena on juridisen sukupuolen lakkauttaminen kokonaan. Valtion ei tarvitse
|
||
tietää yksilön sukupuolta. Minkäälaista sukupuolitietoa ei tule merkitä
|
||
mihinkään rekisteriin, ellei yksilö itse niin halua. Henkilötunnusjärjestelmän
|
||
tulee olla sukupuolesta riippumaton. Sukupuolen korjaushoidot on tehtävä
|
||
käyttäen lähtökohtana yksilön omaa kokemusta ja arviointia, ja niihin liittyvät
|
||
ihmisoikeusloukkaukset, kuten sterilisaatio- tai naimattomuusvaatimus, on
|
||
korjattava välittömästi. Intersukupuolisten lasten tarpeeton, kaksinapaisuuden
|
||
ajatukseen perustuva kirurgia lopetetaan.
|
||
|
||
### 4.4 Katsomus
|
||
|
||
Suomessa uskonnolliset ennakkoluulot ovat yhä merkittävä ongelma, joka vaikuttaa
|
||
eri väestönryhmien arkeen. Valtion on kunnioitettava uskonnonvapautta. Valtio ei
|
||
saa estää tai suosia mitään uskontoja. Piraattipuolue kannattaa kirkon ja
|
||
valtion erottamista.
|
||
|
||
Vanhemmilla on luonnollisesti merkittävä rooli lapsen maailmankatsomuksen
|
||
muodostumisessa. Tätä roolia ei tule aiheetta korostaa siten, että lasta
|
||
kohdellaan vanhempiensa uskonnon mukaan eri tavalla kuin muita. Esimerkiksi
|
||
koulussa oppisisältöjen tulee tästä syystä olla yhtenevät uskonnollisesta
|
||
taustasta riippumatta.
|
||
|
||
Kirkkoja ja uskonnollisia yhdyskuntia on kohdeltava liittymisen ja eroamisen
|
||
osalta samalla tavalla kuin tavallisia yhdistyksiä. Pienten lasten liittämisestä
|
||
virallisiksi jäseniksi kirkkoihin ja uskonnollisiin yhdyskuntiin on luovuttava.
|
||
Tämä ei estä symbolisten kaste- ja vastaavien rituaalien suorittamista.
|
||
Uskonnonvapaus ei merkitse, että uskonnon ja omantunnon vapauteen vedoten
|
||
voitaisiin loukata ihmisoikeuksia tai ihmisarvoa. Tämän vuoksi esimerkiksi
|
||
lasten rituaalinen ympärileikkaus on kriminalisoitava.
|
||
|
||
### 4.5 Etnisyys
|
||
|
||
Yhteiskunnallinen ennakkoluulo toimii tavallisesti itseään ruokkivana
|
||
kiertokulkuna. Kierteeseen ei kuitenkaan tule puuttua sananvapautta loukkaamalla
|
||
vaan luomalla sellaisia rakenteita ja ohjelmia jotka auttavat väestöryhmiä
|
||
ymmärtämään toisiaan ja pääsemään eroon haitallisista ennakkoluuloista.
|
||
|
||
## 5. Oikeusturva
|
||
|
||
Yksilön oikeusturvan on toteuduttava mahdollisimman hyvin hänen taloudellisesta
|
||
tilanteestaan riippumatta. Kaikkien on saatava oikeudenmukainen oikeudenkäynti,
|
||
rikosasiassa tuomitulla on oltava valitusoikeus, hyvän hallinnon takeet on
|
||
turvattava ja viranomaisten on aina noudatettava lakia. Selkeät prosessit ja
|
||
asioiden nopea käsittely vähentävät epätietoisessa tilanteessa elävien määrää.
|
||
|
||
Jokaisella, jota vastaan viranomaiset ovat toimineet lainvastaisesti, on oltava
|
||
oikeus kohtuulliseen korvaukseen ilman raskasta oikeudenkäyntiä. Lisäksi
|
||
viranomaisten sisäisiä laillisuusvalvonnan käytäntöjä esimerkiksi salaisten
|
||
pakkokeinojen suhteen on parannettava lisäämällä edellytyksiä riippumattomaan
|
||
valvontaan. Tällä hetkellä organisaatiot valvovat usein itse itseään.
|
||
|
||
Monissa erikoisosaamista vaatineissa oikeudenkäynneissä puutteellinen teknisten
|
||
asioiden ymmärrys on johtanut epäoikeudenmukaisiin ja epäjohdonmukaisiin
|
||
tuomioihin. Oikeuslaitoksen kykyä reagoida erikoisosaamista tai teknistä
|
||
ymmärrystä vaativiin oikeustapauksiin on kehitettävä.
|
||
|
||
Suomeen on perustettava eduskunnasta itsenäinen perustuslakituomioistuin, joka
|
||
tulkitsee ja valvoo muiden lakien perustuslaillisuutta. Se ei kuitenkaan korvaa
|
||
eduskunnan perustuslakivaliokuntaa, joka edelleen valvoo lakien
|
||
perustuslaillisuutta lain säätämisvaiheessa. Perustuslainmukaisuutta tulee
|
||
tutkia kaikissa tuomioistuinkäsittelyissä.
|
||
|
||
### 5.1 Maahanmuutto
|
||
|
||
Tärkeimpiä keinoja auttaa maahanmuuttajia pääsemään yhdenvertaiseen asemaan muun
|
||
muassa työmarkkinoilla on tehokas suomen kielen opetus.
|
||
|
||
Työperäistä maahanmuuttoa tulee helpottaa luopumalla EU/ETA-maiden ulkopuolelta
|
||
tulevan työvoiman tarveharkinnasta.
|
||
|
||
# Piraattipuolueen tietoyhteiskuntaohjelma
|
||
|
||
## 1. Tekijänoikeudet ja patentit
|
||
|
||
### 1.1 Tekijänoikeudet
|
||
|
||
Aineettomiin hyödykkeisiin kohdistetaan kohtuuttomia keinotekoisia rajoituksia
|
||
oletettujen taloudellisten etujen suojelemiseksi kuluttajansuojan,
|
||
kansalaisoikeuksien ja yhteiskunnan voimavarojen kustannuksella.
|
||
Tekijänoikeuslain tulisi kannustaa uuden kulttuurin luomiseen, eikä hankaloittaa
|
||
sen syntyä.
|
||
|
||
Kulttuuri syntyy vuorovaikutuksesta ihmisten välillä. On järjetöntä väittää
|
||
kulttuurin jakamisen olevan sille haitallista. Kulttuurin arvo kasvaa
|
||
jaettaessa, jolloin kasvavat myös tekijän mahdollisuudet ansaita kulttuuria
|
||
tuottamalla. Epäkaupallista tiedostonjakamista ei pidä rajoittaa, eikä siitä
|
||
pidä rangaista, vaan siihen on ennemminkin syytä kannustaa.
|
||
|
||
Tekijänoikeusloukkauksista määrättävien korvausten on oltava kohtuullisia
|
||
kaikkien asianosaisten ja asiakokonaisuuden kannalta. Piraattipuolue ei kannata
|
||
laajakaistaveroa ja haluaa lakkauttaa nykymallin mukaiset perusteettomat
|
||
hyvitysmaksut. Tekniset suojakeinot ja sopimusehdot eivät saa haitata
|
||
kuluttajansuojan toteutumista.
|
||
|
||
Yksikään elokuvastudio tai levy-yhtiö ei perusta sijoituspäätöksiään toiveelle
|
||
voitosta yli sadan vuoden kuluttua tulevaisuudessa. Koska aineettomien
|
||
hyödykkeiden tuotto tulee suurelta osin jo pian julkaisun jälkeen, kaupallisen
|
||
kopioinnin ja käytön tekijänoikeussuojaa on lyhennettävä enintään kymmeneen
|
||
vuoteen teoksen julkaisusta.
|
||
|
||
Kaiken teosten epäkaupallisen kopioinnin, levittämisen ja muun käytön on oltava
|
||
vapaata teoksen julkaisuhetkestä lähtien. Piraattipuolue uskoo tiedon ja
|
||
kulttuurin mahdollisimman laajan leviämisen edistävän ihmiskunnan henkistä ja
|
||
materiaalista hyvinvointia.
|
||
|
||
Tekijänoikeudelliset lisensointikäytännöt on yhtenäistettävä siten, että
|
||
verkkopalveluita tarjoavat yritykset saavat käyttöoikeuden palvelussa
|
||
käytettäviin teoksiin ja tallenteisiin yhdellä sopimuksella koko ETA-alueella
|
||
tai peräti maailmanlaajuisesti, eikä palveluissa tarvita nykyisenkaltaisia
|
||
maarajoituksia.
|
||
|
||
Nykyinen järjestelmä on alalle pyrkiville yrityksille kohtuuttoman raskas jo
|
||
sopimusneuvotteluiden vuoksi ja siksi, että eri maiden eri
|
||
tekijänoikeusjärjestöt vaativat toisistaan poikkeavia käyttäjämäärien ja
|
||
käyttökertojen raportointeja.
|
||
|
||
Rikosoikeudelliset rangaistukset ja kohtuuttomat vahingonkorvaukset teosten
|
||
luvattomasta epäkaupallisesta käytöstä on poistettava. Lisäksi on kumottava
|
||
säännökset, jotka tällä hetkellä mahdollistavat verkkopalvelujen sensuroimisen
|
||
epäillyn tekijänoikeuksien loukkaamisen perusteella. Nämä muutokset voidaan
|
||
tehdä EU-säännösten ja kansainvälisten sopimusten puitteissa.
|
||
|
||
Joukkolisensointiin kaikissa teoslajeissa on siirryttävä nykyistä laajemmin.
|
||
Tämä tarkoittaa, että kaikille annetaan lähtökohtainen oikeus hyödyntää
|
||
kaupallisesti mitä tahansa teoksia edellyttäen, että hyödyntäjä maksaa käytöstä
|
||
yleisen korvausjärjestelmän mukaisen korvauksen. Samalla on helpotettava ns.
|
||
orpoteosten käyttöä. Tekijälle jäisi edelleen kielto-oikeus erikseen kieltää
|
||
teoksensa käyttö korvausjärjestelmän piirissä.
|
||
|
||
Joukkolisensoinnista on jo suunnitteilla lainsäädäntöä, jossa mediayrityksille
|
||
annettaisiin mahdollisuus ilman monimutkaisia lupajärjestelyjä
|
||
uudelleenjulkaista arkistotyyppisissä palveluissa noin 15 vuotta vanhempia
|
||
teoksia. Piraattipuolue tukee tämäntyyppistä lainsäädäntöä.
|
||
Tekijänoikeusjärjestöjen on sallittava jäsenilleen teosten lisensoiminen
|
||
avoimella lisenssillä.
|
||
|
||
Muut muutokset, kuten suoja-ajan olennainen lyhentäminen, edellyttävät
|
||
maailmanlaajuista tekijänoikeussopimusten muuttamista. Piraattipuolue ajaa
|
||
yhdessä muiden maiden Piraattipuolueiden kanssa kansainvälisen
|
||
tekijänoikeuslainsäädännön muuttamista.
|
||
|
||
### 1.2 Patentit
|
||
|
||
Nykyiselle patenttijärjestelmälle ei ole perusteita nyky-yhteiskunnassa, joten
|
||
se tulee lakkauttaa. Patentit eivät enää suojaa yksittäisen keksijän luomusta
|
||
tai toimeentuloa, vaan niitä käytetään ennemminkin pienyrittäjien toiminnan
|
||
tukahduttamiseen ja kehityksen estämiseen. Turhan patentin myöntäminen
|
||
vaikeuttaa muiden kehitystyötä ja heikentää kilpailua. Patentit estävät
|
||
optimaalisten teknisten ratkaisujen tekemistä uusissa tuotteissa.
|
||
|
||
Lääkepatentit tappavat kehitysmaissa päivittäin lisensoinnin kalleuden vuoksi.
|
||
Ihmisten terveyttä ja elintasoa parantavat keksinnöt lääkkeiden kehittelyssä
|
||
uhkaavat patenttien vuoksi jäädä hyödyntämättä. Piraattipuolueilla on järkevä ja
|
||
rakentava vaihtoehto lääkepatenteille, joka, paitsi ratkaisisi lääkepatenttien
|
||
ongelmat, myös antaisi enemmän rahaa lääketutkimukseen leikaten julkisen
|
||
sektorin lääkekustannukset puoleen. Haluamme keskustella tästä Euroopan tasolla.
|
||
|
||
Myöskään geenipatentteja ei tulevaisuudessakaan tule tunnustaa.
|
||
|
||
Piraattipuolueen ajaman uudistetun tekijänoikeusjärjestelmän
|
||
ohjelmistokehittäjille tarjoama suoja on riittävä.
|
||
|
||
## 2. Avoin hallinto ja demokratian kehittäminen
|
||
|
||
### 2.1 Hallinnon avoimuus
|
||
|
||
Hyvän hallinnon perustana ovat avoimuus, tasapuolisuus ja riippumattomuus.
|
||
Valtiot keräävät kansalaisista yhä enemmän tietoa, mutta toimivat samaan aikaan
|
||
itse usein suljettujen ovien takana. Suljetut ovet on avattava ja kansalaisten
|
||
sekä kansalaisjärjestöjen mielipiteitä on kuultava entistä paremmin jo lain
|
||
valmisteluvaiheessa. Tietotekniikka tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet laskea
|
||
kynnystä osallistua päätöksentekoon.
|
||
|
||
Valtioiden ja Euroopan Unionin on toimittava nykyistä avoimemmin ja
|
||
demokraattisemmin. Puolue- ja vaalirahoituksen avoimuus on taattava.
|
||
Piraattipuolue toimii edelläkävijänä rahoituksensa, hallintonsa ja toimintansa
|
||
avoimuudessa.
|
||
|
||
Kansalaisen oikeusturvan kannalta hallinnon avoimuus ja julkisen tiedon
|
||
saatavuus on erittäin tärkeää. Julkisen sektorin on osakeyhtiön omistajana
|
||
pyrittävä toteuttamaan yrityksessä julkisen sektorin käytäntöjä, erityisesti
|
||
painottaen toiminnan avoimuutta. Asia korostuu myös tilanteissa, joissa
|
||
yksityinen yritys saa käyttöönsä julkista tukea. Julkisuuslain periaatteita on
|
||
noudatettava myös niiden liikelaitosten ja yhtiöiden toiminnassa, joista
|
||
julkinen sektori omistaa enemmistön.
|
||
|
||
Kansalaisten oikeusturvasta täytyy pitää kiinni myös silloin kun he paljastavat
|
||
tietojen luvatonta keruuta tai käyttöä.
|
||
|
||
Suojelupoliisin tulee jälkikäteen ilmoittaa vakoilusta vakoilun kohteelle.
|
||
|
||
### 2.2 Byrokratian vähentäminen
|
||
|
||
Liiallinen byrokratia vaikeuttaa järjestelmän ymmärtämistä sekä aiheuttaa
|
||
yhteiskunnalle ja yksilölle taloudellisia tappioita. Järjestelmän toiminta ja
|
||
avun saaminen on tärkeämpää kuin byrokraattinen valvonta ja väärinkäytösten
|
||
ehkäisy. Julkishallinnon tulee lisätä selkokielen käyttöä viestinnässään.
|
||
|
||
Kesäaikaan ja siitä pois siirtyminen aiheuttaa lukuisten teknisten ongelmien ja
|
||
siirroista johtuvien sekaannusten lisäksi vaikeuksia myös unirytmien
|
||
sovittamisessa. Koko järjestely on kyseenalainen ja sen sijaan tulisi pyrkiä
|
||
esimerkiksi työaikojen joustavuuden kasvattamiseen. Piraattipuolue haluaa
|
||
poistaa kesäaikajärjestelmän käytöstä EU-tasolla, jossa nykyinen Suomen käyttämä
|
||
järjestelmä on määritetty. Kesäajasta luopumisen yhteydessä Suomi tulisi siirtää
|
||
Keski-Euroopan aikaan.
|
||
|
||
### 2.3 Tasapuolinen demokratia
|
||
|
||
Puoluetukea maksetaan nykyään käytännössä tietty määrä kutakin
|
||
kansanedustajapaikkaa kohti. Piraattipuolue haluaa muuttaa puoluetuen
|
||
sellaiseksi, että nykyinen puoluetuki jaettaisiin kaikkien eduskuntavaaleissa
|
||
yli 5000 ääntä saaneiden puolueiden kesken suhteessa äänimäärään. Tällöin
|
||
yksikään ääni ei menisi hukkaan vaan parantaisi vähintään puolueen taloudellista
|
||
asemaa.
|
||
|
||
Kaikille vaaleissa ehdokkaita asettaville ryhmille on annettava rahallista tukea
|
||
vaalijulisteiden hankkimiseen sekä yleiseen vaalikampanjointiin.
|
||
|
||
Lisäksi kaikille vaaleissa ehdokkaita asettaville ryhmille on annettava enemmän
|
||
tilaisuuksia olla tasavertaisesti esillä Yleisradion ohjelmissa. Puolueiden
|
||
menestymismahdollisuuksia ei saa rajoittaa jättämällä ne vaaliaikaan huomiotta
|
||
eikä keinotekoisten vaalikynnysten luomisella ja ylläpitämisellä.
|
||
|
||
Piraattipuolue kannattaa äänioikeusikärajan alentamista 16 vuoteen kaikissa
|
||
vaaleissa.
|
||
|
||
Europarlamentti-, eduskunta- ja kuntavaaleissa tulee siirtyä käyttämään
|
||
siirtoäänivaalitapaa. Siinä äänestäjät voivat merkitä äänestyslippuun useampia
|
||
ehdokkaita suosituimmuusjärjestyksessä.
|
||
|
||
### 2.4 Osallistava demokratia
|
||
|
||
Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada riittävästi tietoa edustajiensa
|
||
tekemistä poliittisista päätöksistä ja syistä jotka ovat johtaneet ratkaisuun.
|
||
Kehittyneen viestintäteknologian mahdollistamana myös maamme demokraattista
|
||
järjestelmää on kehitettävä enemmän vuorovaikutusta suosivaksi, osallistavaksi
|
||
demokratiaksi. Kansalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaatia lisää
|
||
tietoa käsiteltävistä asioista ja päätöksistä, sekä vaikuttaa itse
|
||
päätöksentekoon kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten muodoissa.
|
||
|
||
Kansalaisaloitteelta edellytetty allekirjoitusten määrä, 50 000 eli noin 1,2 %
|
||
äänioikeutetuista, on suhteellisesti korkeampi kuin eräissä muissa maissa,
|
||
joissa aloitekäytännöt ovat osoittautuneet toimiviksi.
|
||
|
||
Piraattipuolue pitää vaadittavaa allekirjoitusten vähimmäismäärää liian suurena.
|
||
Sopivampi määrä olisi 20 000 eli noin 0,5 % äänioikeutetuista. Konkreettista
|
||
lakimuutosta esittävät kansalaisaloitteet on aina vietävä eduskunnan
|
||
täysistuntoon äänestykseen.
|
||
|
||
Piraattipuolue esittää käyttöön otettavaksi kansalaiskysymystä. Kansalaiskysymys
|
||
olisi samanlainen kuin kansanedustajan tekemä kirjallinen kysymys, josta
|
||
säädetään perustuslain 45 §:ssä. Kysymys koskisi tietyn ministerin toimialaa.
|
||
Kysymyksen voisi tehdä 2 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista ja asianomaisen
|
||
ministerin olisi vastattava siihen kuten kansanedustajan kirjalliseen
|
||
kysymykseen. Tällainen kysymysmenettely loisi uudenlaista vuorovaikutteisuutta
|
||
hallituksen ja kansalaisten välille. Se olisi kansalaisille hyödyllinen tapa
|
||
saada tietoa hallituksen näkemyksistä ajankohtaisten asioiden suhteen.
|
||
|
||
Kansalaisaloitetta on myös porrastettava. Vaikka aloite ei olisikaan saavuttanut
|
||
täyttä kannattajamäärää, se etenisi kuitenkin jollakin tavalla. Jos kannattajia
|
||
olisi vähintään kansalaiskysymykseen vaadittava määrä, mutta vähemmän kuin
|
||
kansalaisaloitteeseen vaadittava määrä, aloite käsiteltäisiin
|
||
kansalaiskysymyksenä.
|
||
|
||
Lisäksi on otettava käyttöön kansanäänestysaloite, joka velvoittaa viranomaisia
|
||
järjestämään kansanäänestyksen aloitteessa esitetystä asiasta, mikäli vähintään
|
||
50 000 kansalaista sitä vaatii.
|
||
|
||
Kuntatasolla otetaan käyttöön kuntalaiskysymys.
|
||
|
||
Piraattipuolue katsoo ettei verkkoäänestystä voi tällä hetkellä toteuttaa
|
||
riittävän turvallisesti, että sitä voisi käyttää valtakunnallisissa vaaleissa.
|
||
Mikäli verkkoäänestystä kuitenkin päätetään kokeilla, tulisi kokeilu aloittaa
|
||
ulkomailla asuvista suomalaisista, joiden käytännön äänestysmahdollisuuksia
|
||
verkkoäänestys parantaisi eniten. Tällöin verkkoäänestys tulee toteuttaa
|
||
avoimella lähdekoodilla, sekä järjestelmä tulee voida tarkastaa kaikkien
|
||
vaaleihin osallistuvien puolueiden toimesta. Verkkoäänestyksen ei pidä olla
|
||
ainoa mahdollinen äänestystapa.
|
||
|
||
## 3. Ohjelmistohankkeet
|
||
|
||
### 3.1 Avoimuus ohjelmistohankkeissa
|
||
|
||
Piraattipuolue haluaa kannustaa avoimien ja vapaiden ohjelmistojen
|
||
käyttöönottoon paitsi julkisella sektorilla, myös yrityksissä ja
|
||
kotitalouksissa. Merkittävimpinä syinä ovat avoimien ohjelmistojen
|
||
taloudellisuus, joustavuus järjestelmien jatkokehityksessä ja tietoturvan
|
||
parempi auditointi.
|
||
|
||
### 3.2 Avoimet rajapinnat
|
||
|
||
Julkishallinnon tulee käyttää omissa palveluissaan ja viestinnässään ainoastaan
|
||
avoimiin standardeihin perustuvia rajapintoja ja tiedostomuotoja. Tämä ei estä
|
||
suljettujen ohjelmistojen käyttöä, mutta mahdollistaa yhteistoiminnan muiden
|
||
ohjelmistojen kanssa. Lisäksi se mahdollistaa pitkäaikaisen tuen myös
|
||
alkuperäisen ohjelmistotoimittajan lopettaessa tuotteen tukemisen.
|
||
|
||
### 3.3 Mittatilaustyönä tehtävät ohjelmistohankkeet
|
||
|
||
Avoin ohjelmistokehitys tarkoittaa hankkeiden valmistelua ja toteutusta siten,
|
||
että kuka tahansa voi seurata kehitystä ja periaatteessa myös osallistua siihen
|
||
heti alusta alkaen. Malli eroaa radikaalisti julkishallinnon nykyisten
|
||
ohjelmistotoimittajien suosimasta mallista, jossa edes tilaajalla ei ole pääsyä
|
||
kehitysprosessiin ja toimittaja pystyy estämään kilpailijoidensa osallistumisen
|
||
liike- ja ammattisalaisuuksiin vetoamalla. Tällöin järjestelmään ei voida tilata
|
||
muutoksia tai jatkokehitystä muualta kuin alkuperäiseltä toimittajalta.
|
||
|
||
Piraattipuolue pitää ehdottoman tärkeänä paitsi julkisrahoitteisten
|
||
ohjelmakoodien avoimuutta, myös itse kehitysprosessin täydellistä
|
||
läpinäkyvyyttä. Vain näin voidaan taata vapaa kilpailu ja järjestelmien laadukas
|
||
toteutus. Ohjelmakoodien avoimuus mahdollistaa myös järjestelmien
|
||
uudelleenkäytön sekä muissa julkisen sektorin projekteissa että yksityisellä
|
||
sektorilla. Tällöin veronmaksajat eivät joudu maksamaan samasta työstä useaan
|
||
kertaan.
|
||
|
||
## 4. Tieto ja tutkimus
|
||
|
||
### 4.1 Kansalaisten maksama tieto vapaaksi
|
||
|
||
Verovaroilla luotujen teosten ja tieteellisen tutkimustiedon tulee olla kaikkien
|
||
vapaasti käytettävissä.
|
||
|
||
Internet on avannut entistä laajemmat mahdollisuudet olemassaolevan tiedon
|
||
käyttöön. Varsinkin verovaroilla tuotettu tieto on jo kertaalleen kansalaisten
|
||
maksamaa ja siten kuuluu luonnollisesti kaikkien hyödynnettäväksi. Viranomaisten
|
||
tuottaman tiedon ja julkisrahoitteisten tutkimustulosten ympärille voisi syntyä
|
||
nykyistä huomattavasti kukoistavampaa liiketoimintaa, mikäli tiedon käyttöä
|
||
vapautettaisiin.
|
||
|
||
### 4.2 Avoin tieto ja tutkimus
|
||
|
||
Tekijänoikeuksien ja patenttien aiheuttamat rajoitukset haittaavat tieteellisen
|
||
kirjallisuuden ja tutkimustulosten hyödyntämistä. Yhteiskunta ei kehity tietoa
|
||
panttaamalla. Jo olemassaolevaa tietoa on voitava käyttää uusien tutkimusten
|
||
apuna tutkimusten tehostamiseksi ja turhien resurssien haaskauksen estämiseksi.
|
||
Tuotetun tiedon pitää olla sellaisessa muodossa, että se on tulevaisuudessakin
|
||
käytettävissä. Tämä onnistuu parhaiten avoimia ohjelmistoja ja rajapintoja
|
||
käyttämällä.
|
||
|
||
### 4.3 Tutkimuksen sekä taiteen vapaus ja riippumattomuus
|
||
|
||
Julkisten tahojen harjoittaman tieteellisen tutkimuksen on oltava vapaata ja
|
||
riippumatonta. Valtio ja yksityiset rahoittajat eivät saa käyttää rahoitusta
|
||
epäasiallisena painostuskeinona tutkimusohjelmien, -suuntauksien ja -kohteiden
|
||
valinnassa tai tulosten julkaisemisessa. Julkinen tutkimusrahoitus pitää aina
|
||
myöntää vertaisarvioidun ja avoimen kilpailutuksen perusteella. Muunlaista
|
||
julkista tutkimusrahoitusta ei tule myöntää.
|
||
|
||
Yliopisto-opiskelun tulisi suurelta osin olla tieteen tekemisen harjoittelua,
|
||
siis todellista uusien ongelmien ratkaisua valmiiden ratkaisumenetelmien
|
||
opiskelun sijaan.
|
||
|
||
Yliopiston hallinnon tulee olla alisteinen tiedeyhteisölle eikä päinvastoin.
|
||
Viroilla ym. perusrahoituksella taataan tieteen vapaus ja riippumattomuus;
|
||
pätkäprojektit ja rahoituksen ympärille keskittyvä puuhastelu tuottavat
|
||
rahoittajia mielistelevää näennäistutkimusta. Yliopiston tulee tarjota ajatonta
|
||
sivistystä eikä muoti-ilmiöitä, jotka vanhenevat ennen kuin opiskelijat pääsevät
|
||
edes töihin. Tiedon on oltava avointa ja maksutonta.
|
||
|
||
Valtion taiderahoituksessa ei pidä asettaa taiteelle ideologisia tai esteettisiä
|
||
rajoitteita tai vaatimuksia. Myönnettäessä rahoitusta taiteelle on arvioitava
|
||
ainoastaan toiminnan tehokkuutta, tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista
|
||
vaikuttavuutta.
|
||
|
||
## 5. Opetus tietoyhteiskunnassa
|
||
|
||
### 5.1 Yleisperiaatteet opetuksessa
|
||
|
||
Opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä tulee jatkuvasti arvioida ja
|
||
ajanmukaistaa. Tämä ei tarkoita ainoastaan teknologisia muutoksia ja
|
||
verkkomateriaalien hyödyntämistä, vaan myös nykyistä enemmän oman ajattelun ja
|
||
tiedonhaun painottamista, jolloin asioiden ulkoaopettelu vähenee. Samalla
|
||
painopiste siirtyy kokeisiin pänttäämisestä syvällisempään ymmärtämiseen.
|
||
|
||
Kaiken julkisella rahoituksella tuotetun oppimateriaalin tulee olla vapaasti
|
||
käytettävissä ja jatkokehitettävissä ilman tekijänoikeudellisia rajoituksia.
|
||
Opettajavetoisen opetuksen tukena ja oppikirjan tilalla voi usein olla valmis
|
||
verkkomateriaali, jonka avulla oppilas voi itse opiskella ja kokeilla taitojaan.
|
||
|
||
Jos oppilaat eivät viihdy koulussa, vika on koulussa eikä oppilaissa. Opetusta
|
||
häiritsevä oppilas on poistettava, koska opetuksen häiritseminen loukkaa toisten
|
||
oikeutta saada opetusta. Tämä on mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa,
|
||
eikä kurinpitokeinoja tarvitse kiristää.
|
||
|
||
Oppisisällöt eivät saa vääristellä tieteellistä tutkimustietoa. Uskonnollisia
|
||
kouluja, joissa opetetaan tieteen kanssa ristiriitaista tietoa, ei tule hyväksyä
|
||
oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaaviksi kouluiksi.
|
||
|
||
Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla
|
||
julkisissa oppilaitoksissa, myös korkeakouluissa. Tästä syystä opetuksen tukena
|
||
tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.
|
||
|
||
### 5.2 Muutokset oppisisältöihin
|
||
|
||
Kouluissa opetellaan taitoja, joiksi perinteisesti on mielletty esimerkiksi
|
||
kielitaito ja taitoaineet. Myös ajattelu pitäisi nähdä taitona, jota on syytä
|
||
opettaa ja kehittää. Lapset pohtivat usein filosofisluonteisia kysymyksiä, ja
|
||
tätä luovaa ajattelua tulisi koulussa ruokkia. Filosofia eli ajattelutaito on
|
||
otettava kouluihin oppiaineeksi alaluokilta lähtien.
|
||
|
||
Ihminen, joka osaa tunnistaa virheitä ja vääristymiä omassaan ja muiden
|
||
ajattelussa, ei joudu yhtä helposti erilaisten huijareiden ja helppoja
|
||
ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin tarjoavien epärehellisten ideologioiden
|
||
vietäväksi kuin muut. Ajattelutaidot auttavat erottamaan asiallisen tiedon
|
||
epäasiallisesta. Nämä taidot ovat nyky-yhteiskunnassa erittäin tärkeitä.
|
||
|
||
Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa tarve ymmärtää viestinnän syitä ja
|
||
vaikutuksia on tärkeää. Viestit ohjaavat yksilöitä tahattomasti, mutta
|
||
viestinnällä myös pyritään ohjaamaan ihmisten valintoja ja mielipiteitä. Terveet
|
||
kanssakäymis- ja neuvottelutaidot, sekä ihmismielen tuntemus kasvattaa
|
||
yksilöissä yhteistyökykyä ja itsevarmuutta. Täten media- ja mainoslukutaitoa,
|
||
psykologiaa sekä sosiaalista kanssakäymistä koskevalla opetuksella ja
|
||
kasvatuksella tulee olla riittävästi painoarvoa jo peruskoulun alaluokilta
|
||
lähtien.
|
||
|
||
Valinnanmahdollisuuksia on korostettava myös kielten opetuksessa. Ruotsin kielen
|
||
pakollisuutta ei ole mielekästä ylläpitää. Toisen kotimaisen kielen opiskelun
|
||
tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista.
|
||
|
||
Jatkossakin peruskoulussa opiskeltaisiin äidinkielen lisäksi vähintään kahta
|
||
muuta kieltä, joista ensimmäinen alkaisi 2. luokalla ja toinen valinnaisesti
|
||
joko jo 4. luokalla tai viimeistään 6. luokalla. Jos äidinkieli on muu kuin
|
||
suomi tai ruotsi, opiskelee oppilas mahdollisuuksien mukaan myös äidinkieltään.
|
||
Tällainen oppilas olisi vapautettu toisen vieraan kielen opiskelusta.
|
||
|
||
Uskonto ja elämänkatsomustieto poistetaan kouluaineiden joukosta. Historiasta
|
||
muodostetaan uusi aine ”historia ja kulttuurit”, jossa painotetaan historian
|
||
lisäksi erilaisten nykykulttuurien tuntemusta. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon
|
||
tuntimäärä ja oppisisältö jaetaan filosofian ja historian ja kulttuurin kesken.
|
||
|
||
Oppilaille tulee tarjota mahdollisuus suorittaa myös peruskoulun oppimäärä
|
||
nopeutetussa tahdissa. Koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen tunnistamista ja
|
||
hyödyntämistä koulun tarjoaman opetuksen tukena tulee jatkossakin kehittää
|
||
määrätietoisesti.
|
||
|
||
# Piraattipuolueen talous-, kunta- ja perusturvaohjelma
|
||
|
||
## 1. Taloudellinen vakaus ja kasvu
|
||
|
||
Piraattipuolue toimii perinteisen talouspoliittisen jaottelun ulkopuolella, eikä
|
||
suoraan ota kantaa valtiontalouden kokoon tai vastaaviin kysymyksiin.
|
||
Oikeudenmukaisen talouspolitiikan perusteena on koko yhteiskunnan etu ilman eri
|
||
ryhmien vastakkainasettelua.
|
||
|
||
Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin
|
||
luovuttava. Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta
|
||
vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täysin liioiteltuja
|
||
verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa
|
||
yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät
|
||
säästöt.
|
||
|
||
Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on
|
||
kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva
|
||
verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen
|
||
verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset
|
||
saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.
|
||
|
||
Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia
|
||
verovähennyksiä. Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava
|
||
veroprosentteja vastaavasti alentamalla. Yritysverotuksessa on siirryttävä
|
||
yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä
|
||
kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan. Myös yksityishenkilöiden
|
||
verotuksesta on pyrittävä poistamaan verovähennyksiä. Lisäksi henkilökohtainen
|
||
konkurssi on tehtävä mahdolliseksi.
|
||
|
||
## 2. Perustulo
|
||
|
||
Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan
|
||
perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan
|
||
ylimääräisiä tuloja. Perustulo ei vaadi merkittävästi ylimääräistä julkista
|
||
rahoitusta, sillä tuki korvaa suuren osan nykyisistä tuista.
|
||
|
||
Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten
|
||
pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei
|
||
leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten
|
||
nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää
|
||
summaa.
|
||
|
||
Sosiaaliturvan asiakkaiden tilitietojen järjestelmällistä tutkimista ei voida
|
||
hyväksyä, sillä se loukkaa räikeästi yksityisyydensuojaa. Perustulon
|
||
käyttöönotto vähentää tarpeetonta byrokratiaa ja yksityisasioiden ruotimista.
|
||
|
||
Piraattipuolue kannattaa perustulojärjestelmän käyttöönottoa usean vuoden
|
||
kestävänä siirtymäaikana, jossa vähitellen siirretään opintoraha,
|
||
vähimmäismääräiset sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, perustoimeentulotuki,
|
||
työmarkkinatuki, peruspäiväraha, kansaneläke, takuueläke, kotihoidon tuki ja
|
||
asumistuki perustulon piiriin. Perustulon rahamäärä tulee määräytymään sen
|
||
mukaan, millainen taso osoittautuu riittäväksi sitä nostavien toimeentulolle ja
|
||
parhaiten edistää työmarkkinoiden toimivuutta.
|
||
|
||
Byrokratian vähentämiseksi jo ennen perustuloon siirtymistä korvataan opintotuen
|
||
asumislisä ja eläkkeensaajan asumistuki yleisellä asumistuella.
|
||
|
||
Lähtökohtana tulee olla nykyinen perustoimeentuloturvan taso. Lapsilisät tulee
|
||
säilyttää erillisinä. Perustulo ei vaikuttaisi ansiosidonnaisiin etuuksiin,
|
||
jotka rahoitettaisiin pääosin vapaaehtoisin vakuutuksin.
|
||
|
||
## 3. Parempi palvelurakenneuudistus
|
||
|
||
Ei ole yhtä oikeankokoista kuntaa, eikä yhtä oikeaa kuntamallia. Suomessa on
|
||
kaiken kokoisia kuntia, jotka hoitavat asiat hyvin ja kestävästi. Sosiaali-,
|
||
terveys- tai muidenkaan palveluiden järjestämistä ei pidä ylhäältä päin pakottaa
|
||
yhteen muottiin. Kunnille on sallittava liikkumavaraa kokeilla erilaisia
|
||
käytäntöjä, jolloin parhaimmat käytännöt leviävät muihin kuntiin. Tämä
|
||
merkitsisi, ettei palvelutaso olisi kaikkialla täysin yhdenmukainen, mutta
|
||
toisaalta palvelutason parantaminen olisi aina mahdollista omaksumalla toisilta
|
||
kunnilta hyviksi osoittautuneita käytäntöjä.
|
||
|
||
Piraattipuolue esittää siirtymistä maakuntahallintoon, johon kunnat voisivat
|
||
liittyä vapaaehtoiselta pohjalta.
|
||
|
||
Maakuntahallintoon kuuluisi suorilla vaaleilla kuntavaalien yhteydessä valittu
|
||
maakuntavaltuusto Kainuun hallintokokeilun esimerkin mukaisesti. Kunta voisi
|
||
myös jättäytyä maakuntahallinnon ulkopuolelle ja huolehtia palveluistaan
|
||
itsenäisesti.
|
||
|
||
On estettävä tilanteet, joissa suurin osa kunnan budjettivallasta on tosiasiassa
|
||
kuntayhtymien valtuustoilla, joita ei valita suoralla vaalilla. Myös
|
||
kuntayhtymiä tulee voida muodostaa jatkossakin, mutta taloudelliselta
|
||
painoarvoltaan suurille kuntayhtymille tulisi valita valtuusto suoralla
|
||
kansanvaalilla kuntavaalien yhteydessä.
|
||
|
||
Ei ole yhtä oikeaa tapaa tuottaa palveluja. Yksityistäminen, ulkoistaminen
|
||
kilpailutuksen tai palvelusetelien kautta ja kokonaan julkisesti tuotettu
|
||
palvelu ovat kaikki varteenotettavia vaihtoehtoja. Tiedon ja kokemusten
|
||
jakaminen sekä monimuotoisuuden salliminen ovat nykyaikaiseen yhteiskuntaan
|
||
sopiva toimintatapa.
|
||
|
||
## 4. Ennaltaehkäisy painopisteeksi
|
||
|
||
Kaiken terveydenhoito- ja sosiaalityön lähtökohtana on oltava ennaltaehkäisevä
|
||
hoito. Siihen tulee suhtautua investointina, jonka avulla terveys- ja
|
||
sosiaalihuollon kustannuksia saadaan pidemmällä aikajänteellä hillittyä.
|
||
Ennaltaehkäisyn avulla ehkäistään haasteellisia terveydellisiä ja sosiaalisia
|
||
tilanteita, jotka pitkittyessään tuottavat niin taloudellisia kuin inhimillisiä
|
||
tappioita.
|
||
|
||
Osana ennaltaehkäisyä ovat laadukkaat neuvolapalvelut sekä peruskoulun
|
||
oppilashuoltopalvelut.
|
||
|
||
Alle 25-vuotiaille nuorille tulee tarjota ilmainen ehkäisy estämään niin
|
||
sukupuolitauteja kuin ei-toivottuja raskauksia. Kuntien tarjoamat ilmaiset
|
||
ehkäisyvälineet eivät voi perustua pelkästään nuorten naisten hormoniehkäisyyn,
|
||
vaan nuorille pitää tarjota myös kondomeja. Hormonaaliset ehkäisymuodot eivät
|
||
sovi kaikille, eivätkä ne ehkäise sukupuolitauteja.
|
||
|
||
Vankeinhoidossa tulee nostaa rangaistusajan kuntouttavan toiminnan puolta.
|
||
Mielenterveyshoidon sekä päihde- ja sosiaalisen kuntoutuksen tulee olla tärkeänä
|
||
osana rangaistusajan palveluita uusimisriskin vähentämiseksi. Huoltosuhteiden on
|
||
jatkuttava saumattomasti myös vankeuden päätyttyä.
|
||
|
||
## 5. Työllisyyden parantaminen
|
||
|
||
Valtio ei voi säädellä, miten ihmisten tulee elämänsä elää. Ihmiset pysyvät
|
||
työelämässä, jos ovat terveitä ja kokevat työnsä mielekkääksi, eivät valtion
|
||
eläkeikäpäätöksillä.
|
||
|
||
Sosiaaliturvajärjestelmän radikaali yksinkertaistaminen perustuloon siirtymällä
|
||
tekisi kaikesta työnteosta kannattavaa. Mikä tahansa työ olisi lisätuloa, eikä
|
||
johtaisi ongelmiin tukibyrokratian kanssa. Myös työsopimusjärjestelyistä on
|
||
tehtävä joustavampia. Kun perustulo on saatu käyttöön, työehtosopimusten
|
||
yleissitovuudesta voidaan luopua.
|
||
|
||
Työnantajalle ilmaista pitempikestoista työharjoittelua ei tule tukea valtion
|
||
tai kunnan varoista, sillä järjestelmä suorastaan kerjää väärinkäytöksiä. Tukien
|
||
osuus tulee olla enintään puolet työntekijän palkkauskuluista.
|
||
|
||
Eläkeiän kohoaminen merkitsee käytännössä nuorten työllistymisen vaikeutumista.
|
||
Nuorten parempi työllistyminen – sekä työn määrän kasvu, että työsuhteiden
|
||
laadun paraneminen – ehkäisee syrjäytymistä. On tärkeämpää ehkäistä nuoren
|
||
ajautuminen kymmenien vuosien syrjäytymisputkeen kuin pitää kuusikymppinen
|
||
töissä pari vuotta pidempään. Tästä syystä nuorten parempi työllistäminen tulee
|
||
asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi eläköitymisiän kohottamiseen nähden.
|
||
|
||
Opiskelijat ovat jo hyvin mukana työelämässä. Tarkkaan aikataulutetut ja
|
||
yhdenmukaistetut putkitutkinnot eivät ole tie menestykseen nykyaikaisessa
|
||
taloudessa. Monimuotoisuus ja erilaisten mallien kokeileminen tulee sallia
|
||
korkeakoulumaailmassa samoin kuin muillakin yhteiskunnan osa-alueilla.
|
||
|
||
Opintotuen tulorajat pitää poistaa jo ennen perustuloon siirtymistä, jotta
|
||
opiskelijoiden on aina kannattavaa tehdä lisää töitä menettämättä opintotukea.
|
||
Opintojen tulee olla jatkossakin maksuttomia. Opetuksen maksullisuus pakottaisi
|
||
käymään yhä enemmän töissä opiskelujen ohella, jolloin opiskelutahti hidastuisi.
|
||
Piraattipuolue uskoo kannustamiseen enemmän kuin pakottamiseen ja
|
||
rankaisemiseen.
|
||
|
||
## 6. Joustavampi asuminen ja kaavoitus
|
||
|
||
Kaavoituksessa on tarpeen höllentää tai poistaa hyödyttömiä rajoituksia.
|
||
Esimerkiksi pysäköintinormeista pitää pystyä joustamaan todellisten tarpeiden
|
||
mukaisesti. Esteettömyysvaatimuksia pitää tarkastella tapauskohtaisesti.
|
||
Alueilla, joilla asunnoista on pulaa ja vuokrataso on korkea, voi olla
|
||
tärkeämpää saada myyntiin paljon halvempia ja pienempiä asuntoja. Tällöin vain
|
||
osa asunnoista rakennettaisiin esteettöminä.
|
||
|
||
Rakennusten suojelun ei pitäisi estää huonokuntoisen kohteen täysin uudelleen
|
||
rakentamista samanlaisena nykytekniikan keinoin, mikäli se on
|
||
kustannustehokkaampaa. Rakennuksen käyttäjien hyvinvointi on tärkeämpää kuin
|
||
kulttuurihistoriallinen arvo. Suurien muutosten yhteydessä rakennuksen historian
|
||
dokumentointi on tärkeää.
|
||
|
||
Kaupunkirakennetta tulee kehittää viihtyisään ja ympäristöystävällisempään
|
||
suuntaan. Avainasemassa ovat hyvä julkinen liikenne ja panostukset kävely- ja
|
||
pyöräilyolosuhteisiin.
|
||
|
||
Julkisissa rakennushankkeissa kaikkien oikeuksien pitää siirtyä tilaajalle.
|
||
|
||
# Piraattipuolueen Eurooppa-ohjelma
|
||
|
||
## 1. Kansallisvaltioiden ja EU:n suhde
|
||
|
||
### 1.1 EU on yksi päätöksentekotaso muiden joukossa
|
||
|
||
Millään hallinnon tasolla ei ole lähtökohtaista yksinoikeutta päätöksentekoon.
|
||
Lähtökohtaisesti päätösvalta on yksilöillä. Päätösvalta, joka ei ole yksilöillä,
|
||
tulee olla sillä taholla, joka pystyy kyseessä olevassa asiassa parhaiten
|
||
huolehtimaan yksilönvapauksien ja perusoikeuksien turvaamisesta. Piraattipuolue
|
||
katsoo, että Euroopan unioni on kunnallis- ja aluehallinnon sekä
|
||
kansallisvaltioiden ohella yksi tällainen taho, jolla voi olla päätösvaltaa eri
|
||
asioissa.
|
||
|
||
Eurooppa ei ole yhtä kuin EU, ja eurooppalaista yhteistyötä tapahtuu paljon
|
||
unionista riippumatta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Euroopan ihmistuomioistuin.
|
||
Euroopan unionista erillistä eurooppalaista yhteistyötä sekä yhteistyöelimiä
|
||
tulee korostaa ja tukea unionin rinnalla.
|
||
|
||
### 1.2 EU vastapainona suurvalloille ja ylikansallisille yrityksille
|
||
|
||
EU:ta tarvitaan esimerkiksi vastapainoksi Yhdysvalloille, Kiinalle ja
|
||
taloudelliselta mahdiltaan monia valtioita suuremmille suuryrityksille ja niiden
|
||
yhteenliittymille. EU:n tulee esimerkiksi huolehtia siitä, että EU:n alueella
|
||
toimivat yritykset noudattavat tietosuojaa, yksityisyyttä, sananvapautta,
|
||
työntekijöiden oikeuksia ja muita perusoikeuksia siten kuin EU-maat ovat
|
||
Euroopan ihmisoikeussopimuksessa niihin sitoutuneet. EU:n tulee myös ehkäistä ja
|
||
ratkaista kansallisvaltioiden rajat ylittäviä terveys- ja ympäristöongelmia.
|
||
EU:n tulee lisäksi huolehtia nykyistä tiukemmin siitä, että sen jäsenvaltioissa
|
||
ei tapahdu ihmisoikeusrikkomuksia eikä demokraattisten periaatteiden
|
||
loukkauksia.
|
||
|
||
### 1.3 EU:n valtaoikeuksia tulkittava suppeasti
|
||
|
||
Piraattipuolue pitää lähtökohtaisesti hyvänä tavoitteena, että EU:ssa vallitsee
|
||
ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus. Tämä merkitsee
|
||
sitä, että näitä vapauksia koskevista kaikkia jäsenvaltioita koskevista asioista
|
||
tulee voida tehdä päätöksiä EU-tasolla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
|
||
EU:lla olisi oikeus puuttua kaikkiin asioihin, jotka välillisesti liittyvät
|
||
vaikkapa kaupankäyntiin. EU:n toimivaltuuksia on tulkittava supistavasti siten,
|
||
että kaikkien valtaoikeuksien, joita ei ole yksiselitteisesti määritelty EU:lle,
|
||
tulee jäädä kansallisvaltioille tai paikallistasolle.
|
||
|
||
### 1.4 Vapaus kokeilla erilaisia käytäntöjä
|
||
|
||
Jäsenvaltioilla pitää olla mahdollisuus kokeilla erilaisia käytäntöjä siten,
|
||
että parhaimmat käytännöt voisivat levitä vapaaehtoisesti maasta toiseen. EU:n
|
||
tulee säätää vähimmäistasot yksilönvapauksien, perusoikeuksien, terveyden,
|
||
turvallisuuden ja ympäristön suojelemiseksi. Jäsenvaltioille pitää kuitenkin
|
||
jättää merkittävää kansallista liikkumavaraa, joka mahdollistaa erilaisten
|
||
käytäntöjen kokeilemisen. EU:n tunnuslause ”moninaisuudessaan yhtenäinen” tulee
|
||
ottaa kirjaimellisesti – ja mahdollistaa moninaisuus käytännössä.
|
||
Yhtenäistämisen sijaan EU:n pitää painottaa käytäntöjen yhteensovittamista ja
|
||
vastavuoroista tunnustamista.
|
||
|
||
### 1.5 Yhteistyö turvallisuusasioissa
|
||
|
||
EU:n puitteissa tehtävän sotilaallisen, poliisien ja oikeudellisen yhteistyön
|
||
tulee perustua itsenäisten kansallisten puolustus-, poliisi- ja
|
||
oikeusviranomaisten yhteistoimintaan. EU:lle ei pidä luoda omaa,
|
||
kansallisvaltioiden omista joukoista riippumatonta sotilaallista eikä
|
||
poliisivoimaa, eikä rikosoikeudellista syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosta.
|
||
Unioniin ei saa muodostua vastaavaa turvallisuusviranomaisten ja alan
|
||
teollisuuden yhteenliittymää kuin Yhdysvaltain liittovaltion ympärille on
|
||
muodostunut. EU:n pitää lopettaa jäsenvaltioiden rangaistusasteikkojen ja
|
||
rikosoikeudellisten pakkokeinojen yhtenäistäminen.
|
||
|
||
### 1.6 Voidaanko EU-yhteistyötä syventää?
|
||
|
||
Piraattipuolueen mielestä EU:n yhdentymistä ei pidä syventää ainakaan ennen kuin
|
||
on kehittynyt todellinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta, jossa eri
|
||
kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat organisoituneet EU:n laajuisesti yhtä hyvin
|
||
kuin kansainvälisen liike-elämän edunvalvontaorganisaatiot. Eri EU-maita
|
||
yhdistävän julkisen keskustelun on laajennuttava ja kehityttävä. Tämä edellyttää
|
||
lisää avoimuutta sekä muutoksia EU:n instituutioihin (ks. jäljempänä tässä
|
||
ohjelmassa Unionin instituutiot sekä Unioni ja kansalaisyhteiskunta). EU:hun ja
|
||
euroalueeseen on luotava eksplisiittinen menettely yksittäisen valtion
|
||
eroamiselle unionista.
|
||
|
||
## 2. Unioni ja talous
|
||
|
||
### 2.1 Taloudellinen vakaus
|
||
|
||
Jäsenmaiden yhteisvastuuta toistensa veloista ja kansantalouksien
|
||
tasapainottamisesta ei pidä lisätä. Euroopan vakausmekanismille (EVM) ei tule
|
||
myöntää enempää pääomia. Piraattipuolue kannattaa lähtökohtaisesti euroalueen
|
||
koossa pitämistä. Jos eurokriisi kuitenkin pitkittyy, on euroalue purettava
|
||
pienemmiksi alueellisiksi valuutoiksi. Valuutta-alueet muodostuisivat tällöin
|
||
taloudelliselta tilanteeltaan mahdollisimman yhtenäisistä maista. Mikäli euron
|
||
koossa pysyminen näyttäisi edellyttävän EVM:n jatkuvaa lisäpääomittamista, on
|
||
ennemmin purettava euroalue kuin jatkettava kriisimaiden lainoitusta.
|
||
|
||
EU:n tulee valvoa ylikansallisia pankkeja vastaavasti kuin muitakin
|
||
ylikansallisia suuryrityksiä. EU:n pankkivalvontaelinten tulee kyetä puuttumaan
|
||
pankin toimintaan sen ollessa rahoituskriisivaarassa.
|
||
|
||
Pankkivalvontaelinten on toimittava avoimesti.
|
||
|
||
### 2.2 EU:n budjetin painopisteet
|
||
|
||
EU:n budjetti muodostaa tällä hetkellä noin prosentin EU-maiden yhteenlasketusta
|
||
bruttokansantuotteesta. Piraattipuolueen mielestä EU:n budjetin suuruusluokka on
|
||
kohdallaan, mutta rakenne vääristynyt. Maataloustukien merkitystä EU:n
|
||
budjetissa on edelleen vähennettävä, ja aluekehitystuet tulee keskittää nykyistä
|
||
enemmän kaikkein vähiten kehittyneille alueille. EU:n budjetin painopistettä
|
||
tulee siirtää tieteen ja teknologian rahoitukseen. EU voisi rahoittaa
|
||
kansainvälisiä yhteistyöprojekteja ja perustaa kansallisvaltioista
|
||
riippumattomia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Tämä edistäisi riippumatonta
|
||
tieteenharjoitusta.
|
||
|
||
## 3. Unionin instituutiot
|
||
|
||
### 3.1 Vaatimukset ”parlamentaarisesta” komissiosta ongelmallisia
|
||
|
||
EU-komissiosta on vaadittu ”parlamentaarista hallitusta”. Tällöin komissaarit
|
||
olisivat EU-parlamentissa enemmistön muodostavien puolueiden valitsemia
|
||
”ministereitä”, jotka noudattaisivat ”hallitusohjelmaa”. Tällöin kuitenkin
|
||
EU-parlamentti muuttuisi jäsenmaiden omien parlamenttien tapaiseksi
|
||
kumileimasimeksi, josta kaikki hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet menisivät
|
||
automaattisesti läpi. Hallitusneuvottelut tapahtuisivat suljettujen ovien takana
|
||
ja niiden päätyttyä lainsäädäntöprosessiin olisi enää hyvin vaikea vaikuttaa
|
||
merkittävästi – mikä onkin tällä hetkellä tilanne useimmissa jäsenmaissa.
|
||
|
||
Esimerkiksi ACTA-sopimus kaatui EU-parlamentissa nimenomaan sen ansiosta, ettei
|
||
komissiolla ole parlamenttiin nähden samanlaista valtaa kuin jäsenmaiden
|
||
hallituksilla omiin parlamentteihinsa. Tämän vuoksi Piraattipuolue ei kannata
|
||
komission muuttamista parlamentaariseksi hallitukseksi.
|
||
|
||
Piraattipuolue tarjoaa tilalle ”presidentiaalista” mallia, joka vertautuu
|
||
Yhdysvaltain käytäntöihin.
|
||
|
||
### 3.2 Komissiolle presidentti suoralla kansanvaalilla
|
||
|
||
Koska EU-komissio muodostetaan tällä hetkellä pitkälti jäsenmaiden hallitusten
|
||
neuvottelujen tuloksena, komissiolla ei ole selkeää demokraattista mandaattia.
|
||
Piraattipuolue esittää ratkaisuksi seuraavaa:
|
||
|
||
- Komissiolle valitaan presidentti ja varapresidentti EU:n laajuisella suoralla
|
||
kansanvaalilla viiden vuoden toimikaudeksi EU-parlamenttivaalien yhteydessä.
|
||
- Kukin EU-parlamentin poliittinen ryhmä voi asettaa oman ehdokkaansa
|
||
presidentiksi ja varapresidentiksi. Lisäksi tietyllä määrällä usean eri
|
||
jäsenmaan kansalaisia on oikeus asettaa ehdokas (vrt. nykyinen
|
||
EU-kansalaisaloite, jossa tarvitaan vähintään seitsemästä jäsenmaasta yhteensä
|
||
miljoona allekirjoitusta).
|
||
- Presidentti nimittää komissaarit, mutta EU-parlamentin on vahvistettava kunkin
|
||
komissaarin nimitys (vrt. Yhdysvallat, jossa senaatti vahvistaa hallituksen
|
||
jäsenet presidentin esityksestä).
|
||
- Presidentti johtaa myös puhetta Eurooppa-neuvostossa eli pääministerien
|
||
huippukokouksessa (nykyään erillinen tehtävä).
|
||
- Varapresidentti toimii presidentin apuna komission ja Eurooppa-neuvoston
|
||
johtamisessa sekä ulkopoliittisissa asioissa (vrt. nykyinen korkean
|
||
ulkopoliittisen edustajan ja komission varapresidentin tehtävä).
|
||
- Komission kokoonpanossa voisi olla edelleen jäsenmaiden tasaiseen edustukseen
|
||
liittyviä määräyksiä.
|
||
|
||
Jos edellä kuvattu ehdotus toteutettaisiin, komissio saisi selkeän
|
||
demokraattisen mandaatin ja presidentinvaali edistäisi eurooppalaisen
|
||
kansalaisyhteiskunnan kehitystä. Jäsenvaltioiden hallitusten valta EU:ssa
|
||
vähenisi ja kansalaisten valta kasvaisi. Euroopan parlamentti säilyttäisi
|
||
komissiosta riippumattoman asemansa, ja voisi jatkossakin pysäyttää komissiosta
|
||
tulevia ehdotuksia ilman ”hallituskuria”.
|
||
|
||
### 3.3 Lakialoiteoikeus myös EU-parlamentille
|
||
|
||
Myös EU-parlamentille on annettava lakialoiteoikeus. Tällä hetkellä
|
||
lakialoiteoikeus on vain EU-komissiolla. Parlamentin tulisi voida määrätä
|
||
komissio valmistelemaan lakiehdotuksen tietystä aiheesta. Mikäli komissio
|
||
kieltäytyisi valmistelusta, parlamentin tulisi voida tehdä lakialoite siten,
|
||
että parlamentti ja ministerineuvosto päättävät aloitteen hyväksymisestä yhdessä
|
||
ilman komissiota. Komissiolla säilyy edelleen lakialoiteoikeus.
|
||
|
||
## 4. Unioni ja kansalaisyhteiskunta
|
||
|
||
### 4.1 Ideoiden, ajatusten ja informaation vapaa liikkuvuus
|
||
|
||
EU:n nykyisten neljän vapaan liikkuvuuden (ihmiset, tavarat, palvelut, pääomat)
|
||
lisäksi tarvitaan myös ideoiden, ajatusten ja informaation vapaata liikkuvuutta.
|
||
Tavoite edellyttää eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumisen tukemista
|
||
esimerkiksi avoimuutta lisäämällä ja parempia kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin
|
||
suunniteltuja verkkopalveluita kehittämällä. Lisäksi on taattava, etteivät
|
||
tekijänoikeudet ja muu lainsäädäntö estä tai haittaa ideoiden ja ajatusten
|
||
vaihtoa sekä informaatioon pääsyä. Myös edellä kuvatut muutokset EU:n
|
||
instituutioihin edistäisivät eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumista.
|
||
On luotava myös paremmat organisatoriset edellytykset euroopanlaajuisten
|
||
kansalaisjärjestöjen muodostamiselle ja toiminnalle.
|
||
|
||
### 4.2 Vahvemmat kansalaisaloitteet
|
||
|
||
EU:ssa on tällä hetkellä kansalaisaloitekäytäntö, jossa yhteensä miljoona
|
||
kansalaista vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta voi tehdä aloitteen
|
||
komissiolle. Komissio vastaa aloitteeseen, ja lisäksi siitä järjestetään
|
||
parlamentissa kuuleminen.
|
||
|
||
Piraattipuolueen mielestä EU:n nykyinen aloitekäytäntö ei ole riittävän
|
||
voimakas. Kansalaisaloitteen tulisi aina johtaa aloitetta koskevaan äänestykseen
|
||
EU-parlamentin täysistunnossa. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön kansalaiskysymys,
|
||
jossa komission tulisi vastata kansalaisten esittämään kysymykseen kirjallisesti
|
||
tietyn ajan kuluessa. Kansalaiskysymykseen vaadittavien allekirjoitusten määrän
|
||
tulisi olla huomattavasti pienempi kuin kansalaisaloitteen kohdalla. Lisäksi
|
||
EU:n lainsäädäntöön tulisi lisätä mahdollisuus yhtäaikaisesta EU:n laajuisesta
|
||
kansanäänestyksestä.
|
||
|
||
### 4.3 Avoimuutta ministerien kokouksiin
|
||
|
||
Eurooppa-neuvoston (pääministerien kokous) ja ministerineuvoston (tietyn alan
|
||
ministerien kokous) asiakirjojen tulee olla julkisesti saatavilla vähintään
|
||
kahta viikkoa ennen kokousta, jossa päätös asiasta on tarkoitus tehdä. Tällä
|
||
estettäisiin hätäiset päätökset sekä demokratiaa rapauttava kiire ja salailu,
|
||
joita talouskriisin aikana on esiintynyt Eurooppa- ja ministerineuvostojen
|
||
toiminnassa. Kaikki Eurooppa-neuvoston ja ministerineuvoston kokoukset ja
|
||
viralliset neuvottelut pitää käydä avoimin ovin.
|
||
|
||
### 4.4 Avoimuutta lobbaukseen
|
||
|
||
EU-päätöksiin vaikuttamaan pyrkivien lobbareiden toiminnan on oltava avoimempaa.
|
||
Lobbaajarekisteriin ilmoittautuminen on tehtävä pakolliseksi. Komission ja
|
||
EU-parlamentin on julkistava tiedot komissaarien, komission virkamiesten ja
|
||
EU-parlamentaarikkojen tapaamisista lobbareiden kanssa (vastaava käytäntö on jo
|
||
ainakin Britanniassa). Lobbareille koituvia raportointi- ja muita velvoitteita
|
||
voidaan porrastaa sen mukaan kuinka iso toimija on kyseessä.
|
||
|
||
# Piraattipuolueen energia- ja ympäristöohjelma
|
||
|
||
Energia- ja ympäristöpolitiikassa on kiinnitettävä huomiota kestävään
|
||
kehitykseen, säilytettävä luonnon moninaisuus, pyrittävä hillitsemään
|
||
ilmastonmuutosta ja varauduttava ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.
|
||
|
||
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä on
|
||
vähennettävä radikaalisti. Perusenergiantuotannossa fossiilisia polttoaineita
|
||
hyödyntävät voimalaitokset on korvattava ydinvoimalla, jota voidaan tuottaa niin
|
||
isoissa yksiköissä kuin myös sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Ydinvoimaa
|
||
voidaan täydentää aurinko- ja tuulivoimalla sekä vähäpäästöisillä
|
||
biopolttoaineilla. Päästöjen verottaminen on parempi tapa edistää kestävää
|
||
energiantuotantoa kuin yksittäisten tuotantotapojen tuet.
|
||
|
||
Fossiilisista polttoaineista tulee luopua vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisista
|
||
polttoaineista luopumista on jo ennen sitä edistettävä esimerkiksi
|
||
päästömaksuilla tai korkeammalla verokannalla.
|
||
|
||
Ympäristölupaa vaativassa toiminnassa pitää vaatia riittävät vakuutukset ja
|
||
vakuudet, jotta ympäristövahingon sattuessa pilattu ympäristö saadaan
|
||
ennallistettua.
|
||
|
||
Ilmastonmuutos asettaa uusia haasteita myös ruoan tuotannolle. Geenimuunneltujen
|
||
organismien (GMO) avulla voidaan tuottaa uusia olosuhteita kestäviä tai
|
||
ravitsemuksellisesti parempia ruokalajikkeita nopeammin kuin perinteisiä
|
||
menetelmiä käyttäen. GMO ei periaatteessa eroa perinteisistä
|
||
jalostusmenetelmistä ja esimerkiksi geenimuunnellut kasvit ovat ruoantuotannossa
|
||
ihmisille turvallisia. GMO on tärkeä menetelmä myös kehitettäessä uusia
|
||
lääkeaineita.
|
||
|
||
# Piraattipuolueen yhdenvertaisuusohjelma
|
||
|
||
## 1. Politiikan lähtökohtana tulee olla yksilönvapaus ja yhdenvertaisuus.
|
||
|
||
Yhdenvertaisuus on vapaan yhteiskunnan peruspilari. Piraattipuolue uskoo
|
||
jakamattomaan ja absoluuttiseen ihmisarvoon ja pyrkii näistä lähtökohdista
|
||
edistämään aitoa yhdenvertaisuutta ihmisten ja ihmisryhmien välillä.
|
||
|
||
Lainsäädännöllisen syrjimisen lisäksi on olemassa yhteiskunnallisia sekä
|
||
kulttuurillisia syrjiviä rakenteita, jotka on tärkeä tunnistaa, jotta niiden
|
||
negatiivisia vaikutuksia yhdenvertaisuuteen eri ihmisryhmien välillä voidaan
|
||
kriittisesti arvioida. Piraattipuolue vastustaa syrjintää sukupuolen, iän,
|
||
alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
|
||
poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan,
|
||
vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn
|
||
perusteella.
|
||
|
||
Puoluetta edustavat henkilöt sitoutuvat noudattamaan syrjimättömyyden
|
||
periaatetta, eivätkä toiminnallaan ja puheillaan puolueessa tai sen ulkopuolella
|
||
tue, kannusta tai hyväksy syrjintää tai ennakkoluuloisuutta.
|
||
|
||
## 2. Yhdenvertaisuus lain edessä
|
||
|
||
Yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia kansalaisia ja kaikkia asukkaita
|
||
yhdenvertaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädäntö ei erottele
|
||
täysivaltaisia ihmisiä.
|
||
|
||
Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että jokainen yksilö voi osallistua
|
||
päätöksentekoon yhdenvertaisesta asemasta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehokasta
|
||
ja tasapuolista peruskoulutusta, pääsyä julkisen tiedotuksen piiriin ja
|
||
kohtuullista perusturvaa.
|
||
|
||
Vähemmistö- ja sukupuolikiintiöt eivät ole perusteltu keino viedä yhteiskuntaa
|
||
yhdenvertaisemmaksi, vaan usein ne pikemminkin ylläpitävät syrjiviä asenteita ja
|
||
estävät yhdenvertaisuuden toteutumisen.
|
||
|
||
## 3. Sukupuolet
|
||
|
||
Kaksijakoinen sukupuolen luokittelu kuuluu menneisyyteen. Julkisen vallan on
|
||
muutettava toimintatapansa niin, että se kunnioittaa sekä biologista sukupuolten
|
||
kirjoa että sukupuoli-identiteettien moninaisuutta.
|
||
|
||
Juridinen sukupuoli on vanhentunut käsite, eikä valtion ei tarvitse tietää
|
||
yksilön sukupuolta. Henkilötunnusjärjestelmän tulee olla sukupuolesta
|
||
riippumaton, ja juridisen sukupuolen käsite tulee poistaa. Sukupuoli tulee
|
||
merkitä valtion rekistereihin vain, mikäli henkilö itse niin haluaa.
|
||
|
||
Sukupuolitiedon merkitseminen lääketieteellisiin tarpeisiin on perusteltua,
|
||
joten hoitorekistereihin voidaan merkitä henkilön sukupuoli-identiteetti sekä
|
||
sukupuoleen liittyvät ulkoiset tekijät.
|
||
|
||
Sukupuolenkorjaushoidot on tehtävä käyttäen lähtökohtana yksilön omaa kokemusta
|
||
ja arviointia, ja niihin liittyvät ihmisoikeusloukkaukset, kuten
|
||
sterilisaatiovaatimus, on poistettava.
|
||
|
||
Intersukupuolisten lasten lääketieteellisesti tarpeettomat kirurgiset
|
||
toimenpiteet tulee lopettaa.
|
||
|
||
## 4. Uskonnot
|
||
|
||
Eri uskontojen ja maailmankatsomusten on oltava yhdenvertaisessa asemassa.
|
||
Uskonnollisten tahojen, kuten ev. lut. kirkon, verotusoikeus ja väestörekisterin
|
||
ylläpitovelvollisuus on poistettava. Uskonnollisia yhdyskuntia on kohdeltava
|
||
laissa tavallisten yhdistysten tavoin.
|
||
|
||
Pienten lasten liittämisestä virallisiksi jäseniksi uskonnollisiin yhdyskuntiin
|
||
on luovuttava. Tämä ei estä symbolisten kasterituaalien kaltaisten
|
||
toimenpiteiden suorittamista.
|
||
|
||
Lapsia ei pidä asettaa eriarvoiseen asemaan heidän vanhempiensa uskonnon
|
||
perusteella. Uskonto ja elämänkatsomustieto poistetaan kouluaineiden joukosta.
|
||
Historiasta muodostetaan uusi aine ”historia ja kulttuurit”, jossa painotetaan
|
||
historian lisäksi erilaisten nykykulttuurien tuntemusta. Uskonnon ja
|
||
elämänkatsomustiedon tuntimäärä ja oppisisältö jaetaan filosofian ja historian
|
||
ja kulttuurin kesken. Koulujen on luovuttava tapahtumien järjestämisestä
|
||
uskonnollisessa kontekstissa.
|
||
|
||
Uskonnolla ei tule olla erivapautta loukata ihmisten ihmisoikeuksia, ihmisarvoa
|
||
tai koskemattomuutta. Tämän vuoksi esimerkiksi lasten rituaalinen ympärileikkaus
|
||
on kriminalisoitava.
|
||
|
||
## 5. Asevelvollisuus
|
||
|
||
Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä ei kohtele kansalaisia tasa-arvoisesti,
|
||
sillä se asettaa ase- tai siviilipalveluksen velvoitteen vain miehille.
|
||
Asevelvollisuuden suhteen kaikkia sukupuolia tulee kohdella tasavertaisesti.
|
||
Aseistakieltäytymisestä langetettavista valvonta- ja vapausrangaistuksista tulee
|
||
luopua.
|
||
|
||
## 6. Avioliitto ja perheoikeudelliset sopimukset
|
||
|
||
Avioliitto on täysivaltaisten henkilöiden keskenään solmima sopimus, ja lain
|
||
edessä sen tulee olla samanlainen kaikille, riippumatta heidän
|
||
seksuaalisuudestaan tai sukupuolestaan.
|
||
|
||
Suomessa on jo monen aikuisen perheitä, joissa rekisteröimättömien osapuolien
|
||
oikeusturva ja keskinäinen yhdenvertaisuus eivät toteudu.
|
||
|
||
Myös useamman kuin kahden henkilön avioliitot tulee sallia. Perheoikeudellisia
|
||
sopimuksia pitää voida tehdä täysivaltaisten ihmisten kesken vapaasti. Erilaisia
|
||
sopimustyyppejä ovat esimerkiksi sopimukset lasten huoltajuudesta,
|
||
tiedonsaantioikeudesta, elatuksesta, luonapidosta ja adoptiosta.
|
||
|
||
## 7. Ikä
|
||
|
||
Nykyinen lainsäädäntö sterilisaation ikärajan suhteen asettaa nuoremmat
|
||
täysi-ikäiset kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Sterilisaation tulee olla
|
||
mahdollista kaikille täysi-ikäisille ja täysivaltaisille kansalaisille.
|
||
|
||
## 8. Digitaalinen eriarvoisuus
|
||
|
||
Yhteiskunnan palveluiden digitalisoituessa on kuitenkin jokaiselle kansalaiselle
|
||
ylläpidettävä riittävän hyvä mahdollisuus osallistua yhteiskunnallisiin toimiin
|
||
ilman tietotekniikkapakkoa. Palvelut on järjestettävä niin, että niitä voi
|
||
tarvittaessa käyttää ilman tietoteknisiä välineitä.
|
||
|
||
Tekoälyratkaisut sekä laskennalliset päätöksentekojärjestelmät järjestelmät
|
||
voivat kehittää epätasa-arvoisia malleja. Tämä on otettava huomioon
|
||
suunnittelussa sekä testauksessa siten, ettei eriarvoistavaa järjestelmää tai
|
||
mallia päädy käyttöön.
|
||
|
||
Palveluntarjoajien on noudatettava verkkoneutraliteettia. Jokaista verkon
|
||
käyttäjää kuuluu kohdella tasa-arvoisesti eikä verkkopalveluiden ja verkon
|
||
ylläpitäjien välillä saa olla epäreilua kilpailuasemaa antavia sopimuksia.
|
||
|
||
Samalla on huolehdittava siitä, että peruskoulusta saa riittävän tietoteknisen
|
||
lukutaidon sekä tarvittavat valmiudet digitaalisten palveluiden käyttöön ja että
|
||
näiden taitojen opetusta on tarjolla kaiken ikäisille.
|
||
|
||
## 9. Vanhemmuus
|
||
|
||
Lasten vanhemmuus- ja huoltajuusasioissa on aina kohdeltava kaikkia vanhempia
|
||
tasavertaisesti riippumatta heidän sukupuolestaan. Lähtökohtana tulee olla
|
||
lapsen etu, ja esimerkiksi huoltajuuskiistoissa tulee voida tehdä joustavia,
|
||
lapsen etua tavoittelevia sopimuksia. Näihin sisältyy esimerkiksi vuoroasuminen,
|
||
jolloin lapsella voisi olla kaksi eri kotipaikkaa, sekä tukien jakaminen
|
||
vanhempien kesken.
|
||
|
||
Avioparin tai useamman henkilön rekisteröidyn perhesuhteen hankkiessa
|
||
hedelmöidyshoidon avulla lapsi, tulee kaikki parin tai perhesuhteen jäsenet
|
||
lähtökohtaisesti mieltää lapsen vanhemmaksi ilman raskasta adoptioprosessia.
|
||
Sijaissynnyttäminen on mahdollistettava samaan tyyliin kuin sukusolujen
|
||
luovutus.
|
||
|
||
## 10. Vammaisuus
|
||
|
||
Vammaisilla on samat ihmis- ja perusoikeudet. Vammaisuus kuvaa fyysisen, tai
|
||
myös psyykkisen terveyden rajoitteita, joiden vuoksi henkilö ei pysty toimimaan
|
||
täysipainoisesti fyysisessä tai sosiaalisessa ympäristössä.
|
||
|
||
Vammaisille on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua haluamallaan
|
||
tavalla yhteiskunnan toimintaan ja tehdä työtä. Kaikilla, myös vammaisilla,
|
||
tulee olla oikeus toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan, päättää itse perheen
|
||
perustamisesta, ja tarvittaessa saada näihin apua. Kaikilla tulee olla
|
||
mahdollisuudet oman asuinpaikan ja tavan, sekä asuinkumppanin valintaan.
|
||
Jokaisen itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa ja antaa tilaa yksityisyydelle.
|
||
Kaikkien kuljetuspalvelumatkojen yhdistelyn tulisi olla täysin vapaaehtoista,
|
||
eikä se saisi viivästyttää hoitoon pääsyä, kotiutumista, tai arkea.
|
||
|
||
YK:n vammaissopimus edellyttää, että vammaiset otetaan mukaan suunnitteluun ja
|
||
päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa. Suomen tulee noudattaa tätä sopimusta
|
||
täysimääräisesti. Sopimusta noudattamalla turvataan tuen yksilöllisyys ja
|
||
huomioidaan heidän henkilökohtaiset erityistarpeensa. Tapaan tulisi kannustaa
|
||
muidenkin vähemmistöjen kohdalla, jotta palveluista saadaan toimivia ja
|
||
tehokkaita.
|