PRH:n vastaus muutoksiimme

Piiriyhdistyksellä ei ole lain mukaan mandaattia määrätä puoluevaltuuston jäsenistä.

korjauskehotus/Pölösen_vastaus

@@ -0,0 +1,83 @@
+Hyvä Marek Nečada
+
+Olemme vastauksestanne tutkineet vain erikseen ilmoittamanne korjatut kohdat.
+Varsinainen korjaus koko sääntöjen osalta tehdään kun saamme virallisen
+vastauksen korjauspyyntöömme.
+
+4§ vaikuttaa olevan kunnossa
+
+6§ Yhdistyslaki 17§ Puoluekokouksessa jäsenet käyttävät päätösvaltaansa
+kokouksessa. Yhdistyslaki 18§, Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa
+kokouksessa.  Päätöksiä ei siis voida tehdä kokouksen ulkopuolella.
+
+yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen
+säännöissä on määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu.
+Jäsenäänestys voi koskea vain säännöissä erikseen mainittuja asioita.
+
+Pyydämme huomioimaan että sähköisestä äänestyksestä/jäsenäänestyksestä on
+määräyksiä useissa pykälissä.
+
+7§
+
+YhdL 25 § koskee keskeistä yhdistyksen jäsenen oikeutta, jäsenen äänioikeutta.
+Äänioikeuden merkitys on niin jäsenoikeutena kuin päätäntävallan käyttämisen
+perustanakin siksi huomattava, että laissa on pyritty sääntelemään
+yksityiskohtaisesti sen käyttämistä ja rajoittamista.
+
+Äänioikeudesta ei voida määrätä kokous- ja äänestysjärjestyksessä. Yhdistyslain
+25§ edellyttää että äänioikeudesta määrätään säännöissä.
+
+Jokaisella äänioikeutetulla on yhdistyksessä yksi ääni, jollei säännöissä ole
+toisin määrätty. Jos jäsenen äänioikeus halutaan evätä jäsenmaksuvelvollisuuden
+laiminlyömisen perusteella, säännöissä on määrättävä, kuinka pitkän ajan
+kestänyt laiminlyönti voi estää äänioikeuden käyttämisen.
+
+9§ Oikeuskirjallisuuden mukaan (Yhdistysoikeus, Halila, Tarasti s 363)
+Aloiteoikeudesta määrätään säännöissä, ei alemman asteisissa määräyksissä.
+
+Aloiteoikeus ja esityksenteko-oikeus kuuluvat yhdistyksen jäsenten
+hallinnoimisoikeuksiin. Niistä ei ole laissa säännöksiä, minkä vuoksi on
+noudatettava jäsenoikeuksia koskevia yleisiä periaatteita. Säännöissä voidaan
+määrätä näidenkin jäsenoikeuksien käyttämisestä.
+
+Aloiteoikeuden ei tarvitse välttämättä kuulua jokaiselle jäsenelle
+yksilöllisesti. Säännöissä voidaan määrätä, että kokouskutsuun ja esityslistaan
+on otettava vain sellaiset ehdotukset, joiden takana on tietty määrä yhdistyksen
+jäseniä.
+
+12§ Yhdistyslain 27§ määrää että päätöksentekojärjestys on säännöissä.
+Täydentävät määräykset sekä ehdotusten tekeminen, äänestysjärjestyksen
+hyväksyminen ja muu menettely ennen päätöksentekoa jäävät mahdollisten sääntö-
+ja muiden määräysten sekä kokouskäytännön varaan.
+
+Päätöksentekojärjestyksestä ei voida määrätä kokous- ja äänestysjärjestyksessä.
+
+13§ määräyksessä jonkin verran tulkinnanvaraisuutta kun toimikausi pitää olla
+säännöissä. Jos puoluehallitus valitaan meneillään olevan toimikauden
+loppuajaksi olisi selkeää mainita että se koskee tilanteita jossa hallitus on
+eronnut tai erotettu.
+
+14§ Puoluevaltuuston valinnassa on ristiriitaisia määräyksiä siitä mikä
+toimielin heidät valitsee. Ensimmäisessä momentissa puoluevaltuuston valitsee
+puoluekokous. Jäljempänä mainitaan että heidät voidaan valita, vaihtaa tai
+erottaa kokouksen sijasta jäsenäänestyksessä.
+
+15§ toimivaltajako jäsenen erottamisessa (oikeuskirjallisuus, Yhdistysoikeus,
+Halila, Tarasti s. 248
+
+Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että erottamisesta päättää hallitus tai
+että siitä päättävät valtuutetut taikka että päätös tehdään jäsen- tai
+liittoäänestyksellä. Nämä päätöksentekotavat ovat hallituksen esityksen mukaan
+esimerkkejä siitä, miten asiasta voidaan määrätä yhdistyksen säännöissä (HE s.
+34). Luettelo vaikuttaa kuitenkin tyhjentävältä toimivaltajakoa ajatellen.
+
+YhdL 15.1 §:ää ei ole kirjoitettu sillä tavoin, että esitetystä kannasta
+voitaisiin poiketa.
+
+16§ vaikuttaa olevan kunnossa
+
+19§ Jäsenäänestykseen menevät asiat on mainittava säännöissä vrt aiempi korjaus.
+
+Yhdistyslaki ei tunne veto-oikeutta. Tämän asian tutkiminen vie enemmän aikaa ja
+tutkimme sen myöhemmin. odotamme ensin miten puolue ratkaisee kysymyksen koskien
+jäsenäänestykseen tulevia asioita.

korjauskehotus/korjauskehotus

@@ -0,0 +1,113 @@
+
+Patentti- ja rekisterihallitus
+Sivu: (1)
+14.04.2021
+00091 PRH
+Ilmoittaja:
+Piraattipuolue r.p., Piratpartiet r.p., 2230792-7
+Ilmoituksen diaarinumero:
+2021/512598Y
+KORJAUSKEHOTUS YHDISTYSTEN SÄHKÖISESSÄ ASIOINTIPALVELUSSA
+Täydennä ilmoitusta seuraavasti:
+Vastaa tähän korjauskehotukseen PRH:n sähköisessä asiointipalvelussa. Sieltä löydät tarvitsemasi
+täyttöohjeet.
+Pyydämme ottamaan huomioon säännöissä oikeusministeriön lausunnon mukaiset seikat.
+Lausunto toimitetaan erikseen sähköpostitse.
+Yhdistyksen sääntöjä on korjattava. Alla ohjeet sääntöjen korjaamiseen. Muuta sääntöikkunassa
+olevia sääntöjä ohjeiden mukaisesti.
+4§ Määrätään että toimielinten toimikausi on yleensä kalenterivuosia. Seuraavassa lauseessa
+kuitenkin määrätään että toimikausi alkaa kokouksen jälkeen. Nämä ovat keskenään ristiriidassa.
+Lisäksi 13§:ssä määrätään toimikauden pituudeksi kaksi vuotta, ei kaksi kalenterivuotta.
+6§ Seuraavan määräyksen pyydämme tarkentamaan;
+Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä myös kokouksen
+ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
+Yhdistyslaki 18§, Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa kokouksessa.
+6§ seuraava määräys pyydetään korjaamaan;
+Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen ulkopuolella
+sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys niin sallii.
+Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja äänestysjärjestys.
+Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida päättää yhdistyslain 23 §mainituista asioista:
+Peruste yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen säännöissä on
+määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu. Jäsenäänestys voi koskea vain
+säännöissä erikseen mainittuja asioita.
+Yhdistyslaki 17§:
+Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet käyttävät säännöissä erikseen mainituissa asioissa
+päätösvaltaansa ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka
+tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Määräys ei voi kuitenkaan koskea 23
+§:n 1 momentissa mainittua asiaa.
+Pyydämme huomioimaan että sähköisestä äänestyksestä/jäsenäänestyksestä on määräyksiä
+useissa pykälissä.
+7§
+Yhdistyslaki 25§ Säännöissä voidaan määrätä, että määrätyn ajan jäsenmaksunsa maksamisenSivu: (2)
+laiminlyönyt ei saa käyttää äänioikeuttaan.
+Jos jäsenen äänioikeus halutaan evätä jäsenmaksuvelvollisuuden laiminlyömisen perusteella,
+säännöissä on määrättävä, kuinka pitkän ajan kestänyt laiminlyönti voi estää äänioikeuden
+käyttämisen. Jäsenten on saatava säännöistä tietää, millainen maksuvelvollisuuden laiminlyönti voi
+johtaa äänioikeuden epäämiseen
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
+äänioikeusrajoituksia. Edellinen lause pyydetään korjaamaan, lain määräyksen mukaan nämä asiat
+ovat puolueen säännöissä.
+Seuraavan määräyksen pyydämme tarkentamaan;
+Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa päätöksenteossa, hänen on
+maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi
+viikkoa ennen äänestystä.
+Ylläolevassa määräyksessä jää epäselväksi mikä on ulkopuolinen päätökseteko, vrt sääntöjen
+muut korjaukset koskien jäsenäänestyksiä
+9§ Seuraava määräys on tulkinnanvarainen. Lähtökohta on että jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
+määräytyvät suoraan sääntöjen perusteella. Lisäksi syytä on ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain
+määräykset.
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja jäsenaloitteiden
+pätevyyskynnyksiä.
+12§ Puoluekokouksen pitoaika jää epäselväksi. Kokouksen pitoaika on oltava säännöissä.
+Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan;
+12§ Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole toisin määrätty:
+1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 2.
+äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
+Yhdistyslaki 27§ säännöissä on määrättävä päätöksentekojärjestys
+13§ puoluehallituksen toimikausi kaksi vuotta, 4§.ssä määrätään yleensä kalenterivuosia, ristiriita
+13§ seuraavan määäryksen pyydämme korjaamaan; Puoluekokous voi ennen puoluehallituksen
+vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi on lyhyempi.
+Hallituksen toimikausi on oltava säännöissä (yhdistyslaki 8§)
+14§ Valtuuston valinta
+Valtuutettujen valintatapa on epäselvä.
+Yhdistys voi säännöissään valita valtuutettujen valitsemistavan seuraavista vaihtoehdoista:
+- Valtuutetut valitaan yhdistyksen kokouksessa.
+- Valtuutetut valitaan jäsenäänestyksellä erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka
+tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (ks. YhdL 17 ja 21 §).
+- Liittomuotoisissa yhdistyksissä valtuutetut voidaan valita myös liittoäänestyksellä (ks. YhdL 19 §).
+(Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti)
+Puoluevaltuuston toimikuden pituus on oltava selkeästi säännöissä.
+Piiriyhdistyksillä ei ole sääntöjen mukaan puolueessa äänioikeutta.Sivu: (3)
+Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan; Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat
+puoluevaltuuston varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
+pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
+puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi puoluehallitukselle
+ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
+Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti;
+Valtuutetut eivät valintansa jälkeen edusta yhdistyksessä kiintiötään vaan koko yhdistystä. Kiintiöön
+kuuluvien tuella ei siis enää valinnan jälkeen ole merkitystä valtuutetulle. Kiintiöön kuuluvat eivät
+myöskään voi halutessaan vaihtaa tai erottaa valittua valtuuston jäsentä
+14§ puoluevaltuuston kokousten pitoaika on oltava säännöissä (yhdistyslaki 21§)
+Puoluevaltuustolla on ilmeisesti kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Milloin toinen kokous
+pidetään ja mitä asioita siinä käsitellään?
+14§ Säännöissä on määrättävä päätöksentekojärjestys YhdL21§ ja 27§)
+15§ Hallitusta alempi toimielin ei voi erottaa jäseniä
+Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti
+Jäsenen erottaminen on vakiintuneesti katsottu asiaksi, josta päättämistä ei voida määrätä
+säännöissäkään hallitusta hierarkkisesti alemmanasteiselle toimielimelle.
+19§ vertaa sääntöjen 6§
+yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen säännöissä on
+määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu.
+19§ lähtökohtaisesti yhdistyksissä ei ole veto-oikeutta. Määräys on myös tulkinnanvarainen,
+tietyissä lain määräämissä asioissa on toimivalta vain tietyllä toimielimellä.
+20§ Jäsentä ei voi erottaa puoluehallitusta alempi toimielin eli myöskään vetoomusta ei voida
+sellaisen toimielimen ratkaistavaksi antaa.
+
+Raimo Pölönen
+Tarkastaja
+
+Vastaa korjauskehotukseen sähköisessä asiointipalvelussa viimeistään 14.06.2021.
+Jos korjauskehotukseen ei vastata määräajassa, ilmoitus raukeaa ja suoritettu käsittelymaksu
+menetetään.
+
+Tiedustelut puh. 029 509 5959 ma-pe klo 9.00 –16.15

korjauskehotus/om_lausunto

@@ -0,0 +1,63 @@
+Lausunto Piraattipuolue r.p.:n säännöistä
+Patentti- ja rekisterihallitus on 18.3.2021 pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa siitä, ovatko
+Piraattipuolue r.p.:lle laaditut yhdistysrekisteriin ilmoitetut säännöt sellaiset, että niiden puolesta
+edellytykset saada puolueen sääntömuutos rekisteröityä puoluerekisteriin olisivat olemassa.
+Lausuntonaan oikeusministeriö toteaa seuraavaa:
+Puoluelain (10/1969) 5 §:ssä puolueen sääntömuutoksista säädetään seuraavasti:
+Puolueen on ilmoitettava sääntöjensä ja yleisohjelmansa muuttamisesta
+oikeusministeriölle. Sääntöjen muutos on voimassa vasta kun se on merkitty
+puoluerekisteriin.
+Puolueen sääntöihin tehty muutos on merkittävä puoluerekisteriin, mikäli säännöt
+muutoksen jälkeenkin vastaavat tässä laissa säädettyjä edellytyksiä.
+Säännöiltä vaadittavista yleisistä edellytyksistä säädetään puoluelain 2 §:ssä, jossa ensinnäkin
+säädetään, että yhdistyksen (puolueen) varsinaisena tarkoituksena tulee olla valtiollisiin asioihin
+vaikuttaminen. Yhdistyksen varsinainen tarkoitus tulkitaan sen sääntöjen perusteella.
+Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että valtiollisilla asioilla tarkoitetaan muun muassa valtiosääntöä
+ja muuta lainsäädäntöä, hallintoa, kansalaisten yleisiä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä valtioiden
+keskinäisiä suhteita koskevia asioita. Oikeusministeriö katsoo, että lausuntopyynnön kohteena
+olevat säännöt täyttävät tarkoitusta koskevan edellytyksen.
+Toiseksi puolueen säännöiltä edellytetään puoluelain 2 §:n mukaan sitä, että ne turvaavat
+kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa.
+Puoluelain esitöissä (HE 99/1967 vp) tämän on katsottu tarkoittavan muun muassa sitä, että
+jokaiselle puolueen jäsenelle on turvattava yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa puolueen päätöksiin ja
+että puolueen pyrkiessä sääntöjensä mukaan vaikuttamaan valtiollisiin asioihin tulee noudattaa
+kansavaltaisia periaatteita.
+Yhdistyksen päätöksenteko käsittää myös ehdokkaiden asettamisen vaaleihin. Vaalilain (714/1998)
+112 §:stä seuraa, että eduskuntavaalien ehdokasasettelun tulee pääsääntöisesti perustua
+jäsenäänestykseen. Kyseinen lainkohta on pakottavaa oikeutta, josta ei voida poiketa muuta kuin
+laissa erikseen säädetyssä tapauksessa. Jäsenäänestystä ei poikkeuksellisesti tarvitse
+eduskuntavaalien osalta toimittaa, jos jäsenäänestykseen on nimetty enintään niin monta henkilöä
+kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita kyseisessä vaalipiirissä. Puolue voi kuitenkin toimittaa
+jäsenäänestyksen silloinkin, kun se ei vaalilain mukaan ole pakollista. Toisaalta vaikka
+jäsenäänestystä ei eduskuntavaalien ehdokasasettelua varten toimitettaisi, tulee ehdokkaiden
+asettaminen perustua jäsenistön ehdotukseen kansanvaltaiset periaatteet turvaavalla tavalla.
+Säännöissä voidaan sen sijaan poiketa eduskuntavaalien ehdokasasettelua koskevista vaalilain
+113–118 §:istä, joissa säädetään tarkemmin jäsenäänestyksen toimittamisesta sekä ehdokkaiden
+lukumäärää koskevasta päätöksestä ja ehdokkaiden asettamisesta.
+Muiden vaalien osalta vaalilaissa on ehdokasasettelusta seuraavansisältöistä sääntelyä. Vaalilain
+129 §:ssä säädetään, että puolueen presidenttiehdokas valitaan jäsenistön kansanvaltaiset
+vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään.
+Vaalilain 149 §:ssä säädetään, että puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa asettaa puolueen kunnan
+keskusvaalilautakunnalle ilmoittama puolueen henkilöjäseniä kunnassa edustava yhdistys. Vaalilain
+168 §:ssä säädetään, että puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenistön
+kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä
+tarkemmin määrätään. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että jäsenistön kansanvaltaisilla
+vaikutusmahdollisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että puolueen henkilöjäsenillä tulisi olla
+mahdollisuus yhdessä muiden jäsenten kanssa esittää ehdokkaita valintamenettelyyn. Lisäksi
+puolueen henkilöjäseniä edustavalla päätöksentekoelimellä tulisi olla keskeinen asema
+varsinaisessa päätöksenteossa ehdokkaiden asettamisesta.
+Oikeusministeriö kiinnittää huomiota lausuntopyynnön kohteena olevien sääntöjen 17 §:ään, jossa
+määrätään muun muassa seuraavasti:
+Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
+europarlamenttivaaleihin ja presidentinvaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
+mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
+Sääntöjen 16 §:ssä määrätään puolestaan piiriyhdistyksen tehtäväksi ”tehdä esitys” puolueen
+eduskuntavaaleissa asetettavista ehdokkaista ja asettaa ehdokkaat kuntavaaleissa.
+Oikeusministeriö huomioi, että säännöistä ei 16 §:ssä määrättyä lukuun ottamatta käy
+yksityiskohtaisemmin ilmi, kenen toimesta tai millaista menettelyä noudattaen ehdokkaiden
+asettaminen käytännössä järjestetään. Ottaen erityisesti huomioon jäsenäänestyksen
+lähtökohtainen pakollisuus eduskuntavaaleissa ja yleinen edellytys kansanvaltaisten periaatteiden
+kunnioittamisesta, oikeusministeriö katsoo, että siitä huolimatta, mitä ehdokasasettelujärjestyksessä
+määrätään, yhdistyksen sääntöjen 17 §:ää olisi tarpeen täsmentää vastaamaan paremmin edellä
+esiteltyä vaalilain sääntelyä.
+Oikeusministeriöllä ei ole muita huomioita yhdistyksen sääntöehdotuksesta.

säännöt.md

@@ -64,8 +64,9 @@ Toimielimet {#sec:toimielimet}
 Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus
 ja sovittelulautakunta.
 
-Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen
+Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia, jotka alkavat sen
 kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
+
 Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja
 parittomina puoluevaltuusto.
 
@@ -111,9 +112,8 @@ Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöks
 myös kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä. 
 
 Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen
-ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys
-niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja
-äänestysjärjestys.
+ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jäsenäänestyksistä määrätään yksityiskohtaisemmin 
+puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä.
 
 Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida
 päättää yhdistyslain 23 § mainituista asioista:
@@ -131,10 +131,10 @@ päättää yhdistyslain 23 § mainituista asioista:
 Äänioikeutetut jäsenet
 ----------------------
 
-Puoluekokouksissa ja jäsenäänestyksissä 
-on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
-yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
-yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+Puoluekokouksissa ja jäsenäänestyksissä on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
+yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai 
+kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+
 Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta,
 mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen
 ohjeistamalla tavalla.
@@ -146,12 +146,12 @@ Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
 2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla
    tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
 
-Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa 
-päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu
-puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.
+Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan jäsenäänestyksessä, hänen on maksettava viimeisin 
+laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen 
+äänestystä.
 
-Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
-edellä mainittuja äänioikeusrajoituksia.
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä lyhyemmät aikarajat 
+tai luopua jäsenmaksuvelvoitteesta äänioikeuden ehtona.
 
 
 Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus {#sec:jäsenoikeudet}
@@ -181,7 +181,7 @@ Jäsenaloite  {#sec:jäsenaloite}
 
 Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita.
 Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai
-sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava
+sähköisessä jäsenäänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava
 pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki;
 riittävä määrä on:
 
@@ -191,8 +191,8 @@ riittävä määrä on:
    asia on käsiteltävä sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin
    tulevalla puoluekokouksella.
 
-Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
-edellä mainittuja jäsenaloitteiden pätevyyskynnyksiä.
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä, että pienempi osuus 
+äänioikeutetuista jäsenistä riittää pätevän jäsenaloitteen tekemiseen.
 
 
 Puolueen nimen kirjoittaminen
@@ -217,8 +217,8 @@ Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään
 Puoluekokoukset
 -------------------------
 
-Puolue pitää varsinaisen kokouksen 5–60 päivää ennen kunkin
-puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
+Puolue pitää varsinaisen kokouksen marras-joulukuussa, 5–60 päivää ennen 
+kunkin puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
 
 Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun
 puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
@@ -240,12 +240,14 @@ henkilövaaleissa, hänen on:
    ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
 2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
 
-Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä
-ole toisin määrätty:
+Ellei puolueen säännöissä ole toisin määrätty:
 1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on 
    kannattanut yli puolet annetuista äänistä;
 2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
 
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä myös asioista, 
+joille edellytetään määräenemmistö.
+
 Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi
 viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
 sähköpostitse.
@@ -261,9 +263,10 @@ jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
 Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä
 tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen.
 
-Puoluehallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen
-puoluehallituksen vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi
-on lyhyempi.
+Puoluehallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puoluekokous voi ennen
+puoluehallituksen vaalia päättää, että puoluehallitus valitaan meneillään olevan 
+toimikauden loppuajaksi.
+
 Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen 
 tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa
 vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
@@ -290,26 +293,19 @@ Puoluevaltuusto
 
 Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen 
 valitsemat puheenjohtaja, 5–25 varsinaista jäsentä ja 0–50 varajäsentä,
-sekä piiriyhdistysten valitsemat jäsenet
-ja varajäsenet. Jokaisella piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi
-varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja enintään 2 henkilökohtaista
-varajäsentä.
+sekä piiriyhdistysten esittämät jäsenet ja varajäsenet. 
+
+Puoluevaltuuston toimikausi on 2 kalenterivuotta. 
+
+Jokaisella piiriyhdistyksellä on yhden varsinaisen puoluevaltuuston 
+jäsenen ja hänen enintään 2 henkilökohtaisen varajäsentensä kiintiöedustus 
+puoluevaltuustossa. Edustajat valitaan piiriyhdistyksen esityksestä 
+puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
 
 Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet
 kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle
 siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
 
-Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
-piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
-määräämässä järjestyksessä.
-
-Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston
-varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
-pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta. 
-Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta puoluevaltuuston
-jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi
-puoluehallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
-
 Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1–2 varapuheenjohtajaa.
 
 Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
@@ -317,15 +313,14 @@ ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
 puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
 puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
 
-Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen 
-tai koko puoluevaltuusto voidaan puoluekokouksessa
-vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa 
-täydentää uusilla jäsenillä myös
-kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
+Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto 
+voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää 
+uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden 
+loppuajaksi.
+
+Puoluevaltuuston jäsenet voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan 
+myös sähköisessä jäsenäänestyksessä.
 
-Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston
-jäsenet voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös
-sähköisessä jäsenäänestyksessä.
 Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista puoluevaltuuston jäsenistä
 säädetään, soveltuu myös sähköisessä jäsenäänestyksessä valittuihin
 puoluevaltuuston jäseniin.
@@ -361,9 +356,12 @@ Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
 
 Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
 vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa. 
+
 Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta
 päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä–elokuussa.
 
+Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen tehdään erillisessä 
+kokouksessa heinä-joulukuussa.
 
 Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
 etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta
@@ -394,7 +392,10 @@ Sovittelulautakunta
 Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3–7 jäsentä, jotka
 valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
 Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai
-puoluevaltuuston jäseninä.
+puoluevaltuuston jäseninä. 
+
+Sovittelulautakunta ei ole arvojärjestyksessä puoluehallituksen eikä -valtuuston 
+alapuolella ja voi määrätä puolueen jäsenen jäsenyydestä.
 
 Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
 
@@ -433,7 +434,7 @@ Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
    eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
 3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa
    ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta,
-4. asettaa [edustaja puoluevaltuustoon][Puoluevaltuuston valitseminen],
+4. esittää [edustaja puoluevaltuustoon][Puoluevaltuuston valitseminen],
 5. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.
 
 
@@ -485,11 +486,15 @@ Jäsenistön veto-oikeus
 ----------------------
 
 Minkä tahansa [@sec:toimielimet]:ssä mainitun 
-puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä,
-mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
+puolueen toimielimen päätös voidaan kumota sähköisessä jäsenäänestyksessä.
+Mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
 jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta
 on sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano 
-tällöin keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
+keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
+
+Jos päätös on lakisääteisesti asetettu tietyn toimielimen toimivallan 
+alaisuuteen, veto-oikeudella voidaan palauttaa päätös uudelleen 
+valmisteltavaksi.
 
 Saman asian uudelleen haastaminen pitää viedä sovittelulautakunnan
 käsiteltäväksi, ja tarvittaessa on kutsuttava koolle ylimääräinen