Compare commits

...

14 Commits

Author SHA1 Message Date
Marek Nečada f3a0ab47ad PRH:n vastaus muutoksiimme 2021-09-24 13:12:10 +03:00
Utu Hopiavuori 3677fee729 Tekninen muutos
Piiriyhdistyksellä ei ole lain mukaan mandaattia määrätä puoluevaltuuston jäsenistä.
2021-08-06 12:16:26 +03:00
Utu Hopiavuori 455a1810b2 Korjauskehotus #11
19§ lähtökohtaisesti yhdistyksissä ei ole veto-oikeutta. Määräys on myös tulkinnanvarainen,
tietyissä lain määräämissä asioissa on toimivalta vain tietyllä toimielimellä.
2021-08-06 12:02:01 +03:00
Utu Hopiavuori fc328352dd Korjauskehotus #10
15§ Hallitusta alempi toimielin ei voi erottaa jäseniä
Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti
Jäsenen erottaminen on vakiintuneesti katsottu asiaksi, josta päättämistä ei voida määrätä
säännöissäkään hallitusta hierarkkisesti alemmanasteiselle toimielimelle.
2021-08-06 11:37:10 +03:00
Utu Hopiavuori f5f0f921bb Korjauskehotus #9
14§ puoluevaltuuston kokousten pitoaika on oltava säännöissä (yhdistyslaki 21§)

Puoluevaltuustolla on ilmeisesti kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Milloin toinen kokous
pidetään ja mitä asioita siinä käsitellään?
2021-08-06 11:31:51 +03:00
Utu Hopiavuori ccd24f5141 Korjauskehotus #8
14§ Valtuuston valinta
Valtuutettujen valintatapa on epäselvä.

Yhdistys voi säännöissään valita valtuutettujen valitsemistavan seuraavista vaihtoehdoista:
- Valtuutetut valitaan yhdistyksen kokouksessa.
- Valtuutetut valitaan jäsenäänestyksellä erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (ks. YhdL 17 ja 21 §).
- Liittomuotoisissa yhdistyksissä valtuutetut voidaan valita myös liittoäänestyksellä (ks. YhdL 19 §). (Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti)

Puoluevaltuuston toimikuden pituus on oltava selkeästi säännöissä.

Piiriyhdistyksillä ei ole sääntöjen mukaan puolueessa äänioikeutta.

Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan; Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat
puoluevaltuuston varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi puoluehallitukselle
ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.

Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti;
Valtuutetut eivät valintansa jälkeen edusta yhdistyksessä kiintiötään vaan koko yhdistystä. Kiintiöön
kuuluvien tuella ei siis enää valinnan jälkeen ole merkitystä valtuutetulle. Kiintiöön kuuluvat eivät
myöskään voi halutessaan vaihtaa tai erottaa valittua valtuuston jäsentä
2021-08-06 11:26:05 +03:00
Utu Hopiavuori 370925d3c7 Korjauskehotus #7
13§ puoluehallituksen toimikausi kaksi vuotta, 4§.ssä määrätään yleensä kalenterivuosia, ristiriita

13§ seuraavan määäryksen pyydämme korjaamaan; 

Puoluekokous voi ennen puoluehallituksen
vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi on lyhyempi.
Hallituksen toimikausi on oltava säännöissä (yhdistyslaki 8§)
2021-08-06 11:08:06 +03:00
Utu Hopiavuori 040524f57b Korjauskehotus #6
Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan;

12§ Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole toisin määrätty:

1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 
2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Yhdistyslaki 27§ säännöissä on määrättävä päätöksentekojärjestys
2021-08-06 10:57:21 +03:00
Utu Hopiavuori 7c4f8f4d79 Korjauskehotu #5
12§ Puoluekokouksen pitoaika jää epäselväksi. Kokouksen pitoaika on oltava säännöissä.
2021-08-06 10:57:21 +03:00
Utu Hopiavuori cf74a7b8a5 Korjauskehotus #4
9§ Seuraava määräys on tulkinnanvarainen. Lähtökohta on että jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
määräytyvät suoraan sääntöjen perusteella. Lisäksi syytä on ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain
määräykset.

Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja jäsenaloitteiden
pätevyyskynnyksiä.
2021-08-06 10:57:21 +03:00
Utu Hopiavuori 5f4bdd2611 Korjauskehotus #3
7§
Yhdistyslaki 25§ Säännöissä voidaan määrätä, että määrätyn ajan jäsenmaksunsa maksamisen laiminlyönyt ei saa käyttää äänioikeuttaan.

Jos jäsenen äänioikeus halutaan evätä jäsenmaksuvelvollisuuden laiminlyömisen perusteella, säännöissä on määrättävä, kuinka pitkän ajan kestänyt laiminlyönti voi estää äänioikeuden käyttämisen. Jäsenten on saatava säännöistä tietää, millainen maksuvelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa äänioikeuden epäämiseen

Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja äänioikeusrajoituksia. 

Edellinen lause pyydetään korjaamaan, lain määräyksen mukaan nämä asiat ovat puolueen säännöissä.

Seuraavan määräyksen pyydämme tarkentamaan;

Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.

Ylläolevassa määräyksessä jää epäselväksi mikä on ulkopuolinen päätökseteko, vrt sääntöjen muut korjaukset koskien jäsenäänestyksiä
2021-08-06 10:57:21 +03:00
Utu Hopiavuori 6d23539377 Korjauskehotus #2
Peruste yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen säännöissä on
määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu. Jäsenäänestys voi koskea vain
säännöissä erikseen mainittuja asioita.

Yhdistyslaki 17§:
Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet käyttävät säännöissä erikseen mainituissa asioissa
päätösvaltaansa ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Määräys ei voi kuitenkaan koskea 23
§:n 1 momentissa mainittua asiaa.
2021-08-06 10:57:21 +03:00
Utu Hopiavuori bf6edaa961 korjauskehotus #1
Toimikaudet ovat kalenterivuosia, jotka alkavat sen kokouksen jälkeen, jossa toimielin valitaan. Tarkennettu myös puoluehallituksen toimikauden määritelmään §13
2021-08-06 09:43:59 +03:00
Marek Nečada 98c8941c8f Korjauskehotus + lausunto 2021-08-06 09:26:30 +03:00
6 changed files with 315 additions and 51 deletions

BIN
korjauskehotus/GOMY9dxt.pdf Normal file

Binary file not shown.

View File

@ -0,0 +1,83 @@
Hyvä Marek Nečada
Olemme vastauksestanne tutkineet vain erikseen ilmoittamanne korjatut kohdat.
Varsinainen korjaus koko sääntöjen osalta tehdään kun saamme virallisen
vastauksen korjauspyyntöömme.
4§ vaikuttaa olevan kunnossa
6§ Yhdistyslaki 17§ Puoluekokouksessa jäsenet käyttävät päätösvaltaansa
kokouksessa. Yhdistyslaki 18§, Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa
kokouksessa. Päätöksiä ei siis voida tehdä kokouksen ulkopuolella.
yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen
säännöissä on määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu.
Jäsenäänestys voi koskea vain säännöissä erikseen mainittuja asioita.
Pyydämme huomioimaan että sähköisestä äänestyksestä/jäsenäänestyksestä on
määräyksiä useissa pykälissä.
YhdL 25 § koskee keskeistä yhdistyksen jäsenen oikeutta, jäsenen äänioikeutta.
Äänioikeuden merkitys on niin jäsenoikeutena kuin päätäntävallan käyttämisen
perustanakin siksi huomattava, että laissa on pyritty sääntelemään
yksityiskohtaisesti sen käyttämistä ja rajoittamista.
Äänioikeudesta ei voida määrätä kokous- ja äänestysjärjestyksessä. Yhdistyslain
25§ edellyttää että äänioikeudesta määrätään säännöissä.
Jokaisella äänioikeutetulla on yhdistyksessä yksi ääni, jollei säännöissä ole
toisin määrätty. Jos jäsenen äänioikeus halutaan evätä jäsenmaksuvelvollisuuden
laiminlyömisen perusteella, säännöissä on määrättävä, kuinka pitkän ajan
kestänyt laiminlyönti voi estää äänioikeuden käyttämisen.
9§ Oikeuskirjallisuuden mukaan (Yhdistysoikeus, Halila, Tarasti s 363)
Aloiteoikeudesta määrätään säännöissä, ei alemman asteisissa määräyksissä.
Aloiteoikeus ja esityksenteko-oikeus kuuluvat yhdistyksen jäsenten
hallinnoimisoikeuksiin. Niistä ei ole laissa säännöksiä, minkä vuoksi on
noudatettava jäsenoikeuksia koskevia yleisiä periaatteita. Säännöissä voidaan
määrätä näidenkin jäsenoikeuksien käyttämisestä.
Aloiteoikeuden ei tarvitse välttämättä kuulua jokaiselle jäsenelle
yksilöllisesti. Säännöissä voidaan määrätä, että kokouskutsuun ja esityslistaan
on otettava vain sellaiset ehdotukset, joiden takana on tietty määrä yhdistyksen
jäseniä.
12§ Yhdistyslain 27§ määrää että päätöksentekojärjestys on säännöissä.
Täydentävät määräykset sekä ehdotusten tekeminen, äänestysjärjestyksen
hyväksyminen ja muu menettely ennen päätöksentekoa jäävät mahdollisten sääntö-
ja muiden määräysten sekä kokouskäytännön varaan.
Päätöksentekojärjestyksestä ei voida määrätä kokous- ja äänestysjärjestyksessä.
13§ määräyksessä jonkin verran tulkinnanvaraisuutta kun toimikausi pitää olla
säännöissä. Jos puoluehallitus valitaan meneillään olevan toimikauden
loppuajaksi olisi selkeää mainita että se koskee tilanteita jossa hallitus on
eronnut tai erotettu.
14§ Puoluevaltuuston valinnassa on ristiriitaisia määräyksiä siitä mikä
toimielin heidät valitsee. Ensimmäisessä momentissa puoluevaltuuston valitsee
puoluekokous. Jäljempänä mainitaan että heidät voidaan valita, vaihtaa tai
erottaa kokouksen sijasta jäsenäänestyksessä.
15§ toimivaltajako jäsenen erottamisessa (oikeuskirjallisuus, Yhdistysoikeus,
Halila, Tarasti s. 248
Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että erottamisesta päättää hallitus tai
että siitä päättävät valtuutetut taikka että päätös tehdään jäsen- tai
liittoäänestyksellä. Nämä päätöksentekotavat ovat hallituksen esityksen mukaan
esimerkkejä siitä, miten asiasta voidaan määrätä yhdistyksen säännöissä (HE s.
34). Luettelo vaikuttaa kuitenkin tyhjentävältä toimivaltajakoa ajatellen.
YhdL 15.1 §:ää ei ole kirjoitettu sillä tavoin, että esitetystä kannasta
voitaisiin poiketa.
16§ vaikuttaa olevan kunnossa
19§ Jäsenäänestykseen menevät asiat on mainittava säännöissä vrt aiempi korjaus.
Yhdistyslaki ei tunne veto-oikeutta. Tämän asian tutkiminen vie enemmän aikaa ja
tutkimme sen myöhemmin. odotamme ensin miten puolue ratkaisee kysymyksen koskien
jäsenäänestykseen tulevia asioita.

View File

@ -0,0 +1,113 @@
Patentti- ja rekisterihallitus
Sivu: (1)
14.04.2021
00091 PRH
Ilmoittaja:
Piraattipuolue r.p., Piratpartiet r.p., 2230792-7
Ilmoituksen diaarinumero:
2021/512598Y
KORJAUSKEHOTUS YHDISTYSTEN SÄHKÖISESSÄ ASIOINTIPALVELUSSA
Täydennä ilmoitusta seuraavasti:
Vastaa tähän korjauskehotukseen PRH:n sähköisessä asiointipalvelussa. Sieltä löydät tarvitsemasi
täyttöohjeet.
Pyydämme ottamaan huomioon säännöissä oikeusministeriön lausunnon mukaiset seikat.
Lausunto toimitetaan erikseen sähköpostitse.
Yhdistyksen sääntöjä on korjattava. Alla ohjeet sääntöjen korjaamiseen. Muuta sääntöikkunassa
olevia sääntöjä ohjeiden mukaisesti.
4§ Määrätään että toimielinten toimikausi on yleensä kalenterivuosia. Seuraavassa lauseessa
kuitenkin määrätään että toimikausi alkaa kokouksen jälkeen. Nämä ovat keskenään ristiriidassa.
Lisäksi 13§:ssä määrätään toimikauden pituudeksi kaksi vuotta, ei kaksi kalenterivuotta.
6§ Seuraavan määräyksen pyydämme tarkentamaan;
Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä myös kokouksen
ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
Yhdistyslaki 18§, Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa kokouksessa.
6§ seuraava määräys pyydetään korjaamaan;
Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen ulkopuolella
sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys niin sallii.
Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja äänestysjärjestys.
Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida päättää yhdistyslain 23 §mainituista asioista:
Peruste yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen säännöissä on
määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu. Jäsenäänestys voi koskea vain
säännöissä erikseen mainittuja asioita.
Yhdistyslaki 17§:
Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet käyttävät säännöissä erikseen mainituissa asioissa
päätösvaltaansa ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Määräys ei voi kuitenkaan koskea 23
§:n 1 momentissa mainittua asiaa.
Pyydämme huomioimaan että sähköisestä äänestyksestä/jäsenäänestyksestä on määräyksiä
useissa pykälissä.
Yhdistyslaki 25§ Säännöissä voidaan määrätä, että määrätyn ajan jäsenmaksunsa maksamisenSivu: (2)
laiminlyönyt ei saa käyttää äänioikeuttaan.
Jos jäsenen äänioikeus halutaan evätä jäsenmaksuvelvollisuuden laiminlyömisen perusteella,
säännöissä on määrättävä, kuinka pitkän ajan kestänyt laiminlyönti voi estää äänioikeuden
käyttämisen. Jäsenten on saatava säännöistä tietää, millainen maksuvelvollisuuden laiminlyönti voi
johtaa äänioikeuden epäämiseen
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
äänioikeusrajoituksia. Edellinen lause pyydetään korjaamaan, lain määräyksen mukaan nämä asiat
ovat puolueen säännöissä.
Seuraavan määräyksen pyydämme tarkentamaan;
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa päätöksenteossa, hänen on
maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi
viikkoa ennen äänestystä.
Ylläolevassa määräyksessä jää epäselväksi mikä on ulkopuolinen päätökseteko, vrt sääntöjen
muut korjaukset koskien jäsenäänestyksiä
9§ Seuraava määräys on tulkinnanvarainen. Lähtökohta on että jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
määräytyvät suoraan sääntöjen perusteella. Lisäksi syytä on ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain
määräykset.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja jäsenaloitteiden
pätevyyskynnyksiä.
12§ Puoluekokouksen pitoaika jää epäselväksi. Kokouksen pitoaika on oltava säännöissä.
Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan;
12§ Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole toisin määrätty:
1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 2.
äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Yhdistyslaki 27§ säännöissä on määrättävä päätöksentekojärjestys
13§ puoluehallituksen toimikausi kaksi vuotta, 4§.ssä määrätään yleensä kalenterivuosia, ristiriita
13§ seuraavan määäryksen pyydämme korjaamaan; Puoluekokous voi ennen puoluehallituksen
vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi on lyhyempi.
Hallituksen toimikausi on oltava säännöissä (yhdistyslaki 8§)
14§ Valtuuston valinta
Valtuutettujen valintatapa on epäselvä.
Yhdistys voi säännöissään valita valtuutettujen valitsemistavan seuraavista vaihtoehdoista:
- Valtuutetut valitaan yhdistyksen kokouksessa.
- Valtuutetut valitaan jäsenäänestyksellä erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (ks. YhdL 17 ja 21 §).
- Liittomuotoisissa yhdistyksissä valtuutetut voidaan valita myös liittoäänestyksellä (ks. YhdL 19 §).
(Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti)
Puoluevaltuuston toimikuden pituus on oltava selkeästi säännöissä.
Piiriyhdistyksillä ei ole sääntöjen mukaan puolueessa äänioikeutta.Sivu: (3)
Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan; Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat
puoluevaltuuston varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi puoluehallitukselle
ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti;
Valtuutetut eivät valintansa jälkeen edusta yhdistyksessä kiintiötään vaan koko yhdistystä. Kiintiöön
kuuluvien tuella ei siis enää valinnan jälkeen ole merkitystä valtuutetulle. Kiintiöön kuuluvat eivät
myöskään voi halutessaan vaihtaa tai erottaa valittua valtuuston jäsentä
14§ puoluevaltuuston kokousten pitoaika on oltava säännöissä (yhdistyslaki 21§)
Puoluevaltuustolla on ilmeisesti kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Milloin toinen kokous
pidetään ja mitä asioita siinä käsitellään?
14§ Säännöissä on määrättävä päätöksentekojärjestys YhdL21§ ja 27§)
15§ Hallitusta alempi toimielin ei voi erottaa jäseniä
Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti
Jäsenen erottaminen on vakiintuneesti katsottu asiaksi, josta päättämistä ei voida määrätä
säännöissäkään hallitusta hierarkkisesti alemmanasteiselle toimielimelle.
19§ vertaa sääntöjen 6§
yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen säännöissä on
määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu.
19§ lähtökohtaisesti yhdistyksissä ei ole veto-oikeutta. Määräys on myös tulkinnanvarainen,
tietyissä lain määräämissä asioissa on toimivalta vain tietyllä toimielimellä.
20§ Jäsentä ei voi erottaa puoluehallitusta alempi toimielin eli myöskään vetoomusta ei voida
sellaisen toimielimen ratkaistavaksi antaa.
Raimo Pölönen
Tarkastaja
Vastaa korjauskehotukseen sähköisessä asiointipalvelussa viimeistään 14.06.2021.
Jos korjauskehotukseen ei vastata määräajassa, ilmoitus raukeaa ja suoritettu käsittelymaksu
menetetään.
Tiedustelut puh. 029 509 5959 ma-pe klo 9.00 16.15

View File

@ -0,0 +1,63 @@
Lausunto Piraattipuolue r.p.:n säännöistä
Patentti- ja rekisterihallitus on 18.3.2021 pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa siitä, ovatko
Piraattipuolue r.p.:lle laaditut yhdistysrekisteriin ilmoitetut säännöt sellaiset, että niiden puolesta
edellytykset saada puolueen sääntömuutos rekisteröityä puoluerekisteriin olisivat olemassa.
Lausuntonaan oikeusministeriö toteaa seuraavaa:
Puoluelain (10/1969) 5 §:ssä puolueen sääntömuutoksista säädetään seuraavasti:
Puolueen on ilmoitettava sääntöjensä ja yleisohjelmansa muuttamisesta
oikeusministeriölle. Sääntöjen muutos on voimassa vasta kun se on merkitty
puoluerekisteriin.
Puolueen sääntöihin tehty muutos on merkittävä puoluerekisteriin, mikäli säännöt
muutoksen jälkeenkin vastaavat tässä laissa säädettyjä edellytyksiä.
Säännöiltä vaadittavista yleisistä edellytyksistä säädetään puoluelain 2 §:ssä, jossa ensinnäkin
säädetään, että yhdistyksen (puolueen) varsinaisena tarkoituksena tulee olla valtiollisiin asioihin
vaikuttaminen. Yhdistyksen varsinainen tarkoitus tulkitaan sen sääntöjen perusteella.
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että valtiollisilla asioilla tarkoitetaan muun muassa valtiosääntöä
ja muuta lainsäädäntöä, hallintoa, kansalaisten yleisiä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä valtioiden
keskinäisiä suhteita koskevia asioita. Oikeusministeriö katsoo, että lausuntopyynnön kohteena
olevat säännöt täyttävät tarkoitusta koskevan edellytyksen.
Toiseksi puolueen säännöiltä edellytetään puoluelain 2 §:n mukaan sitä, että ne turvaavat
kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa.
Puoluelain esitöissä (HE 99/1967 vp) tämän on katsottu tarkoittavan muun muassa sitä, että
jokaiselle puolueen jäsenelle on turvattava yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa puolueen päätöksiin ja
että puolueen pyrkiessä sääntöjensä mukaan vaikuttamaan valtiollisiin asioihin tulee noudattaa
kansavaltaisia periaatteita.
Yhdistyksen päätöksenteko käsittää myös ehdokkaiden asettamisen vaaleihin. Vaalilain (714/1998)
112 §:stä seuraa, että eduskuntavaalien ehdokasasettelun tulee pääsääntöisesti perustua
jäsenäänestykseen. Kyseinen lainkohta on pakottavaa oikeutta, josta ei voida poiketa muuta kuin
laissa erikseen säädetyssä tapauksessa. Jäsenäänestystä ei poikkeuksellisesti tarvitse
eduskuntavaalien osalta toimittaa, jos jäsenäänestykseen on nimetty enintään niin monta henkilöä
kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita kyseisessä vaalipiirissä. Puolue voi kuitenkin toimittaa
jäsenäänestyksen silloinkin, kun se ei vaalilain mukaan ole pakollista. Toisaalta vaikka
jäsenäänestystä ei eduskuntavaalien ehdokasasettelua varten toimitettaisi, tulee ehdokkaiden
asettaminen perustua jäsenistön ehdotukseen kansanvaltaiset periaatteet turvaavalla tavalla.
Säännöissä voidaan sen sijaan poiketa eduskuntavaalien ehdokasasettelua koskevista vaalilain
113118 §:istä, joissa säädetään tarkemmin jäsenäänestyksen toimittamisesta sekä ehdokkaiden
lukumäärää koskevasta päätöksestä ja ehdokkaiden asettamisesta.
Muiden vaalien osalta vaalilaissa on ehdokasasettelusta seuraavansisältöistä sääntelyä. Vaalilain
129 §:ssä säädetään, että puolueen presidenttiehdokas valitaan jäsenistön kansanvaltaiset
vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään.
Vaalilain 149 §:ssä säädetään, että puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa asettaa puolueen kunnan
keskusvaalilautakunnalle ilmoittama puolueen henkilöjäseniä kunnassa edustava yhdistys. Vaalilain
168 §:ssä säädetään, että puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenistön
kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä
tarkemmin määrätään. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että jäsenistön kansanvaltaisilla
vaikutusmahdollisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että puolueen henkilöjäsenillä tulisi olla
mahdollisuus yhdessä muiden jäsenten kanssa esittää ehdokkaita valintamenettelyyn. Lisäksi
puolueen henkilöjäseniä edustavalla päätöksentekoelimellä tulisi olla keskeinen asema
varsinaisessa päätöksenteossa ehdokkaiden asettamisesta.
Oikeusministeriö kiinnittää huomiota lausuntopyynnön kohteena olevien sääntöjen 17 §:ään, jossa
määrätään muun muassa seuraavasti:
Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
europarlamenttivaaleihin ja presidentinvaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
Sääntöjen 16 §:ssä määrätään puolestaan piiriyhdistyksen tehtäväksi ”tehdä esitys” puolueen
eduskuntavaaleissa asetettavista ehdokkaista ja asettaa ehdokkaat kuntavaaleissa.
Oikeusministeriö huomioi, että säännöistä ei 16 §:ssä määrättyä lukuun ottamatta käy
yksityiskohtaisemmin ilmi, kenen toimesta tai millaista menettelyä noudattaen ehdokkaiden
asettaminen käytännössä järjestetään. Ottaen erityisesti huomioon jäsenäänestyksen
lähtökohtainen pakollisuus eduskuntavaaleissa ja yleinen edellytys kansanvaltaisten periaatteiden
kunnioittamisesta, oikeusministeriö katsoo, että siitä huolimatta, mitä ehdokasasettelujärjestyksessä
määrätään, yhdistyksen sääntöjen 17 §:ää olisi tarpeen täsmentää vastaamaan paremmin edellä
esiteltyä vaalilain sääntelyä.
Oikeusministeriöllä ei ole muita huomioita yhdistyksen sääntöehdotuksesta.

View File

@ -64,8 +64,9 @@ Toimielimet {#sec:toimielimet}
Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus
ja sovittelulautakunta. ja sovittelulautakunta.
Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia, jotka alkavat sen
kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu. kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja
parittomina puoluevaltuusto. parittomina puoluevaltuusto.
@ -111,9 +112,8 @@ Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöks
myös kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä. myös kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen
ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jäsenäänestyksistä määrätään yksityiskohtaisemmin
niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä.
äänestysjärjestys.
Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida
päättää yhdistyslain 23 § mainituista asioista: päättää yhdistyslain 23 § mainituista asioista:
@ -131,10 +131,10 @@ päättää yhdistyslain 23 § mainituista asioista:
Äänioikeutetut jäsenet Äänioikeutetut jäsenet
---------------------- ----------------------
Puoluekokouksissa ja jäsenäänestyksissä Puoluekokouksissa ja jäsenäänestyksissä on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta,
mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen
ohjeistamalla tavalla. ohjeistamalla tavalla.
@ -146,12 +146,12 @@ Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla 2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan jäsenäänestyksessä, hänen on maksettava viimeisin
päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen
puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä. äänestystä.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä lyhyemmät aikarajat
edellä mainittuja äänioikeusrajoituksia. tai luopua jäsenmaksuvelvoitteesta äänioikeuden ehtona.
Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus {#sec:jäsenoikeudet} Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus {#sec:jäsenoikeudet}
@ -181,7 +181,7 @@ Jäsenaloite {#sec:jäsenaloite}
Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita.
Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai
sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava sähköisessä jäsenäänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava
pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki; pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki;
riittävä määrä on: riittävä määrä on:
@ -191,8 +191,8 @@ riittävä määrä on:
asia on käsiteltävä sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin asia on käsiteltävä sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin
tulevalla puoluekokouksella. tulevalla puoluekokouksella.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä, että pienempi osuus
edellä mainittuja jäsenaloitteiden pätevyyskynnyksiä. äänioikeutetuista jäsenistä riittää pätevän jäsenaloitteen tekemiseen.
Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittaminen
@ -217,8 +217,8 @@ Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään
Puoluekokoukset Puoluekokoukset
------------------------- -------------------------
Puolue pitää varsinaisen kokouksen 560 päivää ennen kunkin Puolue pitää varsinaisen kokouksen marras-joulukuussa, 560 päivää ennen
puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä. kunkin puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun
puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
@ -240,12 +240,14 @@ henkilövaaleissa, hänen on:
ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu. 2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä Ellei puolueen säännöissä ole toisin määrätty:
ole toisin määrätty:
1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on 1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet annetuista äänistä; kannattanut yli puolet annetuista äänistä;
2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä myös asioista,
joille edellytetään määräenemmistö.
Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi
viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
sähköpostitse. sähköpostitse.
@ -261,9 +263,10 @@ jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen.
Puoluehallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen Puoluehallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puoluekokous voi ennen
puoluehallituksen vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi puoluehallituksen vaalia päättää, että puoluehallitus valitaan meneillään olevan
on lyhyempi. toimikauden loppuajaksi.
Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen
tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa
vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
@ -290,26 +293,19 @@ Puoluevaltuusto
Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen
valitsemat puheenjohtaja, 525 varsinaista jäsentä ja 050 varajäsentä, valitsemat puheenjohtaja, 525 varsinaista jäsentä ja 050 varajäsentä,
sekä piiriyhdistysten valitsemat jäsenet sekä piiriyhdistysten esittämät jäsenet ja varajäsenet.
ja varajäsenet. Jokaisella piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi
varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja enintään 2 henkilökohtaista Puoluevaltuuston toimikausi on 2 kalenterivuotta.
varajäsentä.
Jokaisella piiriyhdistyksellä on yhden varsinaisen puoluevaltuuston
jäsenen ja hänen enintään 2 henkilökohtaisen varajäsentensä kiintiöedustus
puoluevaltuustossa. Edustajat valitaan piiriyhdistyksen esityksestä
puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet
kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle
siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin. siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
määräämässä järjestyksessä.
Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston
varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta.
Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta puoluevaltuuston
jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi
puoluehallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 12 varapuheenjohtajaa. Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 12 varapuheenjohtajaa.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
@ -317,15 +313,14 @@ ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä. puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto
tai koko puoluevaltuusto voidaan puoluekokouksessa voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää
vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
täydentää uusilla jäsenillä myös loppuajaksi.
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Puoluevaltuuston jäsenet voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan
myös sähköisessä jäsenäänestyksessä.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston
jäsenet voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös
sähköisessä jäsenäänestyksessä.
Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista puoluevaltuuston jäsenistä Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista puoluevaltuuston jäsenistä
säädetään, soveltuu myös sähköisessä jäsenäänestyksessä valittuihin säädetään, soveltuu myös sähköisessä jäsenäänestyksessä valittuihin
puoluevaltuuston jäseniin. puoluevaltuuston jäseniin.
@ -361,9 +356,12 @@ Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan, Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa. vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa.
Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta
päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinäelokuussa. päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinäelokuussa.
Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen tehdään erillisessä
kokouksessa heinä-joulukuussa.
Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta
@ -394,7 +392,10 @@ Sovittelulautakunta
Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 37 jäsentä, jotka Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 37 jäsentä, jotka
valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä. valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai
puoluevaltuuston jäseninä. puoluevaltuuston jäseninä.
Sovittelulautakunta ei ole arvojärjestyksessä puoluehallituksen eikä -valtuuston
alapuolella ja voi määrätä puolueen jäsenen jäsenyydestä.
Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta. Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
@ -433,7 +434,7 @@ Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä, eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa 3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa
ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta, ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta,
4. asettaa [edustaja puoluevaltuustoon][Puoluevaltuuston valitseminen], 4. esittää [edustaja puoluevaltuustoon][Puoluevaltuuston valitseminen],
5. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät. 5. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.
@ -485,11 +486,15 @@ Jäsenistön veto-oikeus
---------------------- ----------------------
Minkä tahansa [@sec:toimielimet]:ssä mainitun Minkä tahansa [@sec:toimielimet]:ssä mainitun
puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä, puolueen toimielimen päätös voidaan kumota sähköisessä jäsenäänestyksessä.
mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä Mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta
on sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano on sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano
tällöin keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu. keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
Jos päätös on lakisääteisesti asetettu tietyn toimielimen toimivallan
alaisuuteen, veto-oikeudella voidaan palauttaa päätös uudelleen
valmisteltavaksi.
Saman asian uudelleen haastaminen pitää viedä sovittelulautakunnan Saman asian uudelleen haastaminen pitää viedä sovittelulautakunnan
käsiteltäväksi, ja tarvittaessa on kutsuttava koolle ylimääräinen käsiteltäväksi, ja tarvittaessa on kutsuttava koolle ylimääräinen