PRH:n vastaus muutoksiimme

Piiriyhdistyksellä ei ole lain mukaan mandaattia määrätä puoluevaltuuston jäsenistä.

korjauskehotus/Pölösen_vastaus

@@ -0,0 +1,83 @@
+Hyvä Marek Nečada
+
+Olemme vastauksestanne tutkineet vain erikseen ilmoittamanne korjatut kohdat.
+Varsinainen korjaus koko sääntöjen osalta tehdään kun saamme virallisen
+vastauksen korjauspyyntöömme.
+
+4§ vaikuttaa olevan kunnossa
+
+6§ Yhdistyslaki 17§ Puoluekokouksessa jäsenet käyttävät päätösvaltaansa
+kokouksessa. Yhdistyslaki 18§, Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa
+kokouksessa.  Päätöksiä ei siis voida tehdä kokouksen ulkopuolella.
+
+yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen
+säännöissä on määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu.
+Jäsenäänestys voi koskea vain säännöissä erikseen mainittuja asioita.
+
+Pyydämme huomioimaan että sähköisestä äänestyksestä/jäsenäänestyksestä on
+määräyksiä useissa pykälissä.
+
+7§
+
+YhdL 25 § koskee keskeistä yhdistyksen jäsenen oikeutta, jäsenen äänioikeutta.
+Äänioikeuden merkitys on niin jäsenoikeutena kuin päätäntävallan käyttämisen
+perustanakin siksi huomattava, että laissa on pyritty sääntelemään
+yksityiskohtaisesti sen käyttämistä ja rajoittamista.
+
+Äänioikeudesta ei voida määrätä kokous- ja äänestysjärjestyksessä. Yhdistyslain
+25§ edellyttää että äänioikeudesta määrätään säännöissä.
+
+Jokaisella äänioikeutetulla on yhdistyksessä yksi ääni, jollei säännöissä ole
+toisin määrätty. Jos jäsenen äänioikeus halutaan evätä jäsenmaksuvelvollisuuden
+laiminlyömisen perusteella, säännöissä on määrättävä, kuinka pitkän ajan
+kestänyt laiminlyönti voi estää äänioikeuden käyttämisen.
+
+9§ Oikeuskirjallisuuden mukaan (Yhdistysoikeus, Halila, Tarasti s 363)
+Aloiteoikeudesta määrätään säännöissä, ei alemman asteisissa määräyksissä.
+
+Aloiteoikeus ja esityksenteko-oikeus kuuluvat yhdistyksen jäsenten
+hallinnoimisoikeuksiin. Niistä ei ole laissa säännöksiä, minkä vuoksi on
+noudatettava jäsenoikeuksia koskevia yleisiä periaatteita. Säännöissä voidaan
+määrätä näidenkin jäsenoikeuksien käyttämisestä.
+
+Aloiteoikeuden ei tarvitse välttämättä kuulua jokaiselle jäsenelle
+yksilöllisesti. Säännöissä voidaan määrätä, että kokouskutsuun ja esityslistaan
+on otettava vain sellaiset ehdotukset, joiden takana on tietty määrä yhdistyksen
+jäseniä.
+
+12§ Yhdistyslain 27§ määrää että päätöksentekojärjestys on säännöissä.
+Täydentävät määräykset sekä ehdotusten tekeminen, äänestysjärjestyksen
+hyväksyminen ja muu menettely ennen päätöksentekoa jäävät mahdollisten sääntö-
+ja muiden määräysten sekä kokouskäytännön varaan.
+
+Päätöksentekojärjestyksestä ei voida määrätä kokous- ja äänestysjärjestyksessä.
+
+13§ määräyksessä jonkin verran tulkinnanvaraisuutta kun toimikausi pitää olla
+säännöissä. Jos puoluehallitus valitaan meneillään olevan toimikauden
+loppuajaksi olisi selkeää mainita että se koskee tilanteita jossa hallitus on
+eronnut tai erotettu.
+
+14§ Puoluevaltuuston valinnassa on ristiriitaisia määräyksiä siitä mikä
+toimielin heidät valitsee. Ensimmäisessä momentissa puoluevaltuuston valitsee
+puoluekokous. Jäljempänä mainitaan että heidät voidaan valita, vaihtaa tai
+erottaa kokouksen sijasta jäsenäänestyksessä.
+
+15§ toimivaltajako jäsenen erottamisessa (oikeuskirjallisuus, Yhdistysoikeus,
+Halila, Tarasti s. 248
+
+Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että erottamisesta päättää hallitus tai
+että siitä päättävät valtuutetut taikka että päätös tehdään jäsen- tai
+liittoäänestyksellä. Nämä päätöksentekotavat ovat hallituksen esityksen mukaan
+esimerkkejä siitä, miten asiasta voidaan määrätä yhdistyksen säännöissä (HE s.
+34). Luettelo vaikuttaa kuitenkin tyhjentävältä toimivaltajakoa ajatellen.
+
+YhdL 15.1 §:ää ei ole kirjoitettu sillä tavoin, että esitetystä kannasta
+voitaisiin poiketa.
+
+16§ vaikuttaa olevan kunnossa
+
+19§ Jäsenäänestykseen menevät asiat on mainittava säännöissä vrt aiempi korjaus.
+
+Yhdistyslaki ei tunne veto-oikeutta. Tämän asian tutkiminen vie enemmän aikaa ja
+tutkimme sen myöhemmin. odotamme ensin miten puolue ratkaisee kysymyksen koskien
+jäsenäänestykseen tulevia asioita.

korjauskehotus/korjauskehotus

@@ -0,0 +1,113 @@
+
+Patentti- ja rekisterihallitus
+Sivu: (1)
+14.04.2021
+00091 PRH
+Ilmoittaja:
+Piraattipuolue r.p., Piratpartiet r.p., 2230792-7
+Ilmoituksen diaarinumero:
+2021/512598Y
+KORJAUSKEHOTUS YHDISTYSTEN SÄHKÖISESSÄ ASIOINTIPALVELUSSA
+Täydennä ilmoitusta seuraavasti:
+Vastaa tähän korjauskehotukseen PRH:n sähköisessä asiointipalvelussa. Sieltä löydät tarvitsemasi
+täyttöohjeet.
+Pyydämme ottamaan huomioon säännöissä oikeusministeriön lausunnon mukaiset seikat.
+Lausunto toimitetaan erikseen sähköpostitse.
+Yhdistyksen sääntöjä on korjattava. Alla ohjeet sääntöjen korjaamiseen. Muuta sääntöikkunassa
+olevia sääntöjä ohjeiden mukaisesti.
+4§ Määrätään että toimielinten toimikausi on yleensä kalenterivuosia. Seuraavassa lauseessa
+kuitenkin määrätään että toimikausi alkaa kokouksen jälkeen. Nämä ovat keskenään ristiriidassa.
+Lisäksi 13§:ssä määrätään toimikauden pituudeksi kaksi vuotta, ei kaksi kalenterivuotta.
+6§ Seuraavan määräyksen pyydämme tarkentamaan;
+Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä myös kokouksen
+ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
+Yhdistyslaki 18§, Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa kokouksessa.
+6§ seuraava määräys pyydetään korjaamaan;
+Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen ulkopuolella
+sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys niin sallii.
+Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja äänestysjärjestys.
+Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida päättää yhdistyslain 23 §mainituista asioista:
+Peruste yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen säännöissä on
+määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu. Jäsenäänestys voi koskea vain
+säännöissä erikseen mainittuja asioita.
+Yhdistyslaki 17§:
+Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet käyttävät säännöissä erikseen mainituissa asioissa
+päätösvaltaansa ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka
+tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Määräys ei voi kuitenkaan koskea 23
+§:n 1 momentissa mainittua asiaa.
+Pyydämme huomioimaan että sähköisestä äänestyksestä/jäsenäänestyksestä on määräyksiä
+useissa pykälissä.
+7§
+Yhdistyslaki 25§ Säännöissä voidaan määrätä, että määrätyn ajan jäsenmaksunsa maksamisenSivu: (2)
+laiminlyönyt ei saa käyttää äänioikeuttaan.
+Jos jäsenen äänioikeus halutaan evätä jäsenmaksuvelvollisuuden laiminlyömisen perusteella,
+säännöissä on määrättävä, kuinka pitkän ajan kestänyt laiminlyönti voi estää äänioikeuden
+käyttämisen. Jäsenten on saatava säännöistä tietää, millainen maksuvelvollisuuden laiminlyönti voi
+johtaa äänioikeuden epäämiseen
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
+äänioikeusrajoituksia. Edellinen lause pyydetään korjaamaan, lain määräyksen mukaan nämä asiat
+ovat puolueen säännöissä.
+Seuraavan määräyksen pyydämme tarkentamaan;
+Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa päätöksenteossa, hänen on
+maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi
+viikkoa ennen äänestystä.
+Ylläolevassa määräyksessä jää epäselväksi mikä on ulkopuolinen päätökseteko, vrt sääntöjen
+muut korjaukset koskien jäsenäänestyksiä
+9§ Seuraava määräys on tulkinnanvarainen. Lähtökohta on että jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
+määräytyvät suoraan sääntöjen perusteella. Lisäksi syytä on ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain
+määräykset.
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja jäsenaloitteiden
+pätevyyskynnyksiä.
+12§ Puoluekokouksen pitoaika jää epäselväksi. Kokouksen pitoaika on oltava säännöissä.
+Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan;
+12§ Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole toisin määrätty:
+1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 2.
+äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
+Yhdistyslaki 27§ säännöissä on määrättävä päätöksentekojärjestys
+13§ puoluehallituksen toimikausi kaksi vuotta, 4§.ssä määrätään yleensä kalenterivuosia, ristiriita
+13§ seuraavan määäryksen pyydämme korjaamaan; Puoluekokous voi ennen puoluehallituksen
+vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi on lyhyempi.
+Hallituksen toimikausi on oltava säännöissä (yhdistyslaki 8§)
+14§ Valtuuston valinta
+Valtuutettujen valintatapa on epäselvä.
+Yhdistys voi säännöissään valita valtuutettujen valitsemistavan seuraavista vaihtoehdoista:
+- Valtuutetut valitaan yhdistyksen kokouksessa.
+- Valtuutetut valitaan jäsenäänestyksellä erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka
+tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (ks. YhdL 17 ja 21 §).
+- Liittomuotoisissa yhdistyksissä valtuutetut voidaan valita myös liittoäänestyksellä (ks. YhdL 19 §).
+(Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti)
+Puoluevaltuuston toimikuden pituus on oltava selkeästi säännöissä.
+Piiriyhdistyksillä ei ole sääntöjen mukaan puolueessa äänioikeutta.Sivu: (3)
+Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan; Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat
+puoluevaltuuston varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
+pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
+puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi puoluehallitukselle
+ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
+Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti;
+Valtuutetut eivät valintansa jälkeen edusta yhdistyksessä kiintiötään vaan koko yhdistystä. Kiintiöön
+kuuluvien tuella ei siis enää valinnan jälkeen ole merkitystä valtuutetulle. Kiintiöön kuuluvat eivät
+myöskään voi halutessaan vaihtaa tai erottaa valittua valtuuston jäsentä
+14§ puoluevaltuuston kokousten pitoaika on oltava säännöissä (yhdistyslaki 21§)
+Puoluevaltuustolla on ilmeisesti kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Milloin toinen kokous
+pidetään ja mitä asioita siinä käsitellään?
+14§ Säännöissä on määrättävä päätöksentekojärjestys YhdL21§ ja 27§)
+15§ Hallitusta alempi toimielin ei voi erottaa jäseniä
+Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti
+Jäsenen erottaminen on vakiintuneesti katsottu asiaksi, josta päättämistä ei voida määrätä
+säännöissäkään hallitusta hierarkkisesti alemmanasteiselle toimielimelle.
+19§ vertaa sääntöjen 6§
+yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen säännöissä on
+määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu.
+19§ lähtökohtaisesti yhdistyksissä ei ole veto-oikeutta. Määräys on myös tulkinnanvarainen,
+tietyissä lain määräämissä asioissa on toimivalta vain tietyllä toimielimellä.
+20§ Jäsentä ei voi erottaa puoluehallitusta alempi toimielin eli myöskään vetoomusta ei voida
+sellaisen toimielimen ratkaistavaksi antaa.
+
+Raimo Pölönen
+Tarkastaja
+
+Vastaa korjauskehotukseen sähköisessä asiointipalvelussa viimeistään 14.06.2021.
+Jos korjauskehotukseen ei vastata määräajassa, ilmoitus raukeaa ja suoritettu käsittelymaksu
+menetetään.
+
+Tiedustelut puh. 029 509 5959 ma-pe klo 9.00 –16.15

korjauskehotus/om_lausunto

@@ -0,0 +1,63 @@
+Lausunto Piraattipuolue r.p.:n säännöistä
+Patentti- ja rekisterihallitus on 18.3.2021 pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa siitä, ovatko
+Piraattipuolue r.p.:lle laaditut yhdistysrekisteriin ilmoitetut säännöt sellaiset, että niiden puolesta
+edellytykset saada puolueen sääntömuutos rekisteröityä puoluerekisteriin olisivat olemassa.
+Lausuntonaan oikeusministeriö toteaa seuraavaa:
+Puoluelain (10/1969) 5 §:ssä puolueen sääntömuutoksista säädetään seuraavasti:
+Puolueen on ilmoitettava sääntöjensä ja yleisohjelmansa muuttamisesta
+oikeusministeriölle. Sääntöjen muutos on voimassa vasta kun se on merkitty
+puoluerekisteriin.
+Puolueen sääntöihin tehty muutos on merkittävä puoluerekisteriin, mikäli säännöt
+muutoksen jälkeenkin vastaavat tässä laissa säädettyjä edellytyksiä.
+Säännöiltä vaadittavista yleisistä edellytyksistä säädetään puoluelain 2 §:ssä, jossa ensinnäkin
+säädetään, että yhdistyksen (puolueen) varsinaisena tarkoituksena tulee olla valtiollisiin asioihin
+vaikuttaminen. Yhdistyksen varsinainen tarkoitus tulkitaan sen sääntöjen perusteella.
+Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että valtiollisilla asioilla tarkoitetaan muun muassa valtiosääntöä
+ja muuta lainsäädäntöä, hallintoa, kansalaisten yleisiä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä valtioiden
+keskinäisiä suhteita koskevia asioita. Oikeusministeriö katsoo, että lausuntopyynnön kohteena
+olevat säännöt täyttävät tarkoitusta koskevan edellytyksen.
+Toiseksi puolueen säännöiltä edellytetään puoluelain 2 §:n mukaan sitä, että ne turvaavat
+kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen yhdistyksen päätöksenteossa ja toiminnassa.
+Puoluelain esitöissä (HE 99/1967 vp) tämän on katsottu tarkoittavan muun muassa sitä, että
+jokaiselle puolueen jäsenelle on turvattava yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa puolueen päätöksiin ja
+että puolueen pyrkiessä sääntöjensä mukaan vaikuttamaan valtiollisiin asioihin tulee noudattaa
+kansavaltaisia periaatteita.
+Yhdistyksen päätöksenteko käsittää myös ehdokkaiden asettamisen vaaleihin. Vaalilain (714/1998)
+112 §:stä seuraa, että eduskuntavaalien ehdokasasettelun tulee pääsääntöisesti perustua
+jäsenäänestykseen. Kyseinen lainkohta on pakottavaa oikeutta, josta ei voida poiketa muuta kuin
+laissa erikseen säädetyssä tapauksessa. Jäsenäänestystä ei poikkeuksellisesti tarvitse
+eduskuntavaalien osalta toimittaa, jos jäsenäänestykseen on nimetty enintään niin monta henkilöä
+kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita kyseisessä vaalipiirissä. Puolue voi kuitenkin toimittaa
+jäsenäänestyksen silloinkin, kun se ei vaalilain mukaan ole pakollista. Toisaalta vaikka
+jäsenäänestystä ei eduskuntavaalien ehdokasasettelua varten toimitettaisi, tulee ehdokkaiden
+asettaminen perustua jäsenistön ehdotukseen kansanvaltaiset periaatteet turvaavalla tavalla.
+Säännöissä voidaan sen sijaan poiketa eduskuntavaalien ehdokasasettelua koskevista vaalilain
+113–118 §:istä, joissa säädetään tarkemmin jäsenäänestyksen toimittamisesta sekä ehdokkaiden
+lukumäärää koskevasta päätöksestä ja ehdokkaiden asettamisesta.
+Muiden vaalien osalta vaalilaissa on ehdokasasettelusta seuraavansisältöistä sääntelyä. Vaalilain
+129 §:ssä säädetään, että puolueen presidenttiehdokas valitaan jäsenistön kansanvaltaiset
+vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään.
+Vaalilain 149 §:ssä säädetään, että puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa asettaa puolueen kunnan
+keskusvaalilautakunnalle ilmoittama puolueen henkilöjäseniä kunnassa edustava yhdistys. Vaalilain
+168 §:ssä säädetään, että puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenistön
+kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä
+tarkemmin määrätään. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että jäsenistön kansanvaltaisilla
+vaikutusmahdollisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että puolueen henkilöjäsenillä tulisi olla
+mahdollisuus yhdessä muiden jäsenten kanssa esittää ehdokkaita valintamenettelyyn. Lisäksi
+puolueen henkilöjäseniä edustavalla päätöksentekoelimellä tulisi olla keskeinen asema
+varsinaisessa päätöksenteossa ehdokkaiden asettamisesta.
+Oikeusministeriö kiinnittää huomiota lausuntopyynnön kohteena olevien sääntöjen 17 §:ään, jossa
+määrätään muun muassa seuraavasti:
+Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
+europarlamenttivaaleihin ja presidentinvaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
+mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
+Sääntöjen 16 §:ssä määrätään puolestaan piiriyhdistyksen tehtäväksi ”tehdä esitys” puolueen
+eduskuntavaaleissa asetettavista ehdokkaista ja asettaa ehdokkaat kuntavaaleissa.
+Oikeusministeriö huomioi, että säännöistä ei 16 §:ssä määrättyä lukuun ottamatta käy
+yksityiskohtaisemmin ilmi, kenen toimesta tai millaista menettelyä noudattaen ehdokkaiden
+asettaminen käytännössä järjestetään. Ottaen erityisesti huomioon jäsenäänestyksen
+lähtökohtainen pakollisuus eduskuntavaaleissa ja yleinen edellytys kansanvaltaisten periaatteiden
+kunnioittamisesta, oikeusministeriö katsoo, että siitä huolimatta, mitä ehdokasasettelujärjestyksessä
+määrätään, yhdistyksen sääntöjen 17 §:ää olisi tarpeen täsmentää vastaamaan paremmin edellä
+esiteltyä vaalilain sääntelyä.
+Oikeusministeriöllä ei ole muita huomioita yhdistyksen sääntöehdotuksesta.

säännöt.md

@@ -1,47 +1,78 @@
 Piraattipuolueen säännöt
 ========================
 
-## Puolueen nimi ja kotipaikka
+Hyväksytty puoluekokouksessa 5.12.2020.
 
-Puolueen nimi on Piraattipuolue ry, ruotsiksi Piratpartiet rf ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
+Puolueen nimi ja kotipaikka
+----------------------------------
 
-Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
+Puolueen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
+sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
 
-## Tarkoitus ja toiminnan laatu
+Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
+suomi.
 
-Puolueen tarkoituksena on edistää vapaata ja yhdenvertaista yhteiskuntaa toimimalla kansalaisyhteiskunnassa ja edustuksellisen demokratian luottamuselimissä.
 
-Puolue vaatii erityisesti vahvaa yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa, sanan- ja ilmaisunvapautta, osallistavaa demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta sekä kulttuurin ja tiedon vapautta. Puolue haluaa tuoda esiin sekä teknologian uudet mahdollisuudet että ongelmat ja uhat.
+Tarkoitus ja toiminnan laatu
+--------------------------------
+
+Puolueen tarkoituksena on edistää vapaata ja yhdenvertaista yhteiskuntaa
+toimimalla kansalaisyhteiskunnassa ja edustuksellisen demokratian
+luottamuselimissä.
+
+Puolue vaatii erityisesti vahvaa yksityisyyden ja henkilötietojen
+suojaa, sanan- ja ilmaisunvapautta, osallistavaa demokratiaa
+ja päätöksenteon avoimuutta sekä kulttuurin ja tiedon vapautta.
+Puolue haluaa tuoda esiin sekä teknologian uudet mahdollisuudet
+että ongelmat ja uhat.
 
 Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
 
-1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
-2. tekee aloitteita ja kannanottoja
-3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
-4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa,
-5. asettaa ehdokkaita vaaleihin.
+1.  harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
+2.  tekee aloitteita ja kannanottoja
+3.  osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
+4.  järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa,
+5.  asettaa ehdokkaita vaaleihin.
 
-Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
+Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
+testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
+toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella
+luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja
+ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
 
-Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
+Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
+jäsenille.
 
-## Jäsenet
 
-Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt.
+Jäsenet
+-----------
 
-Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
+Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
+(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
+rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt.
 
-Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy puoluehallitus.
+Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
+mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
 
-## Toimielimet {#sec:toimielimet}
+Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus.
+Kannatusjäsenet hyväksyy puoluehallitus.
 
-Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus ja sovittelulautakunta.
 
-Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia, jotka alkavat sen kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
+Toimielimet {#sec:toimielimet}
+--------------
 
-Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja parittomina puoluevaltuusto.
+Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus
+ja sovittelulautakunta.
 
-## Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
+Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia, jotka alkavat sen
+kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
+
+Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja
+parittomina puoluevaltuusto.
+
+
+Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
+-------------------------------------
 
 Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa. 
 
@@ -50,226 +81,487 @@ Johtosääntöihin kuuluvat:
 1. toimielinten työjärjestykset,
 2. puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
 3. ehdokasasettelujärjestys,
-4. sovittelumenettelykäytännöt,
+4. sovittelumenettelysäännöt,
 5. mahdollisesti muut johtosäännöt.
 
-Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto tai puoluekokous.
+Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. 
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous.
+Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.
 
-Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja vaalijärjestyksenä.
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
+toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys-
+ja vaalijärjestyksenä.
 
-Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään.
+Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä johtosäännöt 
+ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään.
 
 Puolueen sisäinen normihierarkia on
 
 1. nämä säännöt,
-2. puoluekokousten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
+2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
 3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.
 
-## Päätöksenteon yleiset periaatteet
 
-Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
+Päätöksenteon yleiset periaatteet
+-----------------------------------
 
-## Äänioikeutetut jäsenet
+Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden
+tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
 
-Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä
+myös kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä. 
 
-Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla.
+Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen
+ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jäsenäänestyksistä määrätään yksityiskohtaisemmin 
+puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä.
+
+Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida
+päättää yhdistyslain 23 § mainituista asioista:
+
+1. puolueen sääntöjen muuttamisesta;
+2. kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta
+   huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
+3. puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston työjärjestyksestä;
+4. puoluehallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan
+   valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
+5. tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
+6. puolueen purkamisesta.
+
+
+Äänioikeutetut jäsenet
+----------------------
+
+Puoluekokouksissa ja jäsenäänestyksissä on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
+yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai 
+kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+
+Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta,
+mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen
+ohjeistamalla tavalla.
 
 Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
 
-1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
-2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
+1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi puoluehallituksen ohjeistamalla
+   tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
+2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla
+   tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
 
-## Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus {#sec:jäsenoikeudet}
+Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan jäsenäänestyksessä, hänen on maksettava viimeisin 
+laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen 
+äänestystä.
+
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä lyhyemmät aikarajat 
+tai luopua jäsenmaksuvelvoitteesta äänioikeuden ehtona.
+
+
+Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus {#sec:jäsenoikeudet}
+---------------------------------------------------
 
 Puolueen jäsenellä on oikeus:
 
 1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen [@sec:jäsenaloite]:n mukaisesti.
-2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
-3. Tehdä puoluehallitukselle aloitteitaja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
+2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
+   kymmenen muun jäsenen tuki.
+3. Tehdä puoluehallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
+   niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
 4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta sovittelulautakunnalle.
 
-Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että puoluehallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
+Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
+yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
+tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
+puoluehallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
+verkossa.
 
-Puolueen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
+Puolueen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
+osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
 
-## Jäsenaloite {#sec:jäsenaloite}
 
-Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa.
+Jäsenaloite  {#sec:jäsenaloite}
+-------------
 
-Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki; riittävä määrä on:
+Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita.
+Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai
+sähköisessä jäsenäänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava
+pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki;
+riittävä määrä on:
 
-1. yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
-2. yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä muutenkin tulevalla puoluekokouksella.
+1. yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos
+   asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
+2. yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos
+   asia on käsiteltävä sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin
+   tulevalla puoluekokouksella.
 
-## Puolueen nimen kirjoittaminen
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä, että pienempi osuus 
+äänioikeutetuista jäsenistä riittää pätevän jäsenaloitteen tekemiseen.
 
-Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
 
-## Tilikausi ja tilintarkastus
+Puolueen nimen kirjoittaminen
+------------------------------------
+
+Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai
+varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
+kaksi yhdessä.
+
+
+Tilikausi ja tilintarkastus
+-------------------------------
 
 Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.
 
-Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta puoluehallitukselle.
+Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on
+annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta.
+Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään
+30. kesäkuuta puoluehallitukselle.
 
-## Puoluekokoukset
 
-Puolue pitää varsinaisen kokouksen marras-joulukuussa, 5-60 päivää ennen kunkin puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
+Puoluekokoukset
+-------------------------
 
-Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty puoluehallitukselle.
+Puolue pitää varsinaisen kokouksen marras-joulukuussa, 5–60 päivää ennen 
+kunkin puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
 
-Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun
+puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
+(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite
+sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä
+kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
+on esitetty puoluehallitukselle.
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä muitakin
+perusteita ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.
 
-Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
+Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
+yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
+yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
 
-1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
+Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
+henkilövaaleissa, hänen on:
+
+1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa puoluehallituksen
+   ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
 2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
 
-Ellei puolueen säännöissä ole toisin määrätty: 1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
+Ellei puolueen säännöissä ole toisin määrätty:
+1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on 
+   kannattanut yli puolet annetuista äänistä;
+2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
 
-Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä myös asioista, 
+joille edellytetään määräenemmistö.
 
-## Puoluehallitus
+Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi
+viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
+sähköpostitse.
 
-Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1-3 varapuheenjohtajaa ja 2-20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-10 varajäsentä.
 
-Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puoluekokous voi ennen puoluehallituksen vaalia päättää, että puoluehallitus valitaan meneillään olevan toimikauden loppuajaksi, mikäli puoluehallitus on eronnut tai erotettu.
+Puoluehallitus
+--------------
 
-Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi. Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan
-puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
+Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
+puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
+jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
 
-Puoluehallitus kokoontuu, kun se niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä sitä vaatii.
+Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä
+tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen.
 
-Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
+Puoluehallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puoluekokous voi ennen
+puoluehallituksen vaalia päättää, että puoluehallitus valitaan meneillään olevan 
+toimikauden loppuajaksi.
 
-## Puoluevaltuusto
+Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen 
+tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa
+vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
+kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
+
+Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
+taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
+
+Puoluehallitus kokoontuu, kun se niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
+hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
+siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä
+sitä vaatii.
+
+Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
+puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
+ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
+ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
+
+
+Puoluevaltuusto
+---------------
 
 ### Puoluevaltuuston valitseminen {-}
 
-Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä piiriyhdistysten esittämät jäsenet ja varajäsenet.
+Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen 
+valitsemat puheenjohtaja, 5–25 varsinaista jäsentä ja 0–50 varajäsentä,
+sekä piiriyhdistysten esittämät jäsenet ja varajäsenet. 
 
 Puoluevaltuuston toimikausi on 2 kalenterivuotta. 
 
-Jokaisella piiriyhdistyksellä on yhden varsinaisen puoluevaltuuston jäsenen ja hänen enintään 2 henkilökohtaisen varajäsentensä kiintiöedustus puoluevaltuustossa. Edustajat valitaan piiriyhdistyksen esityksestä puoluekokouksessa.
+Jokaisella piiriyhdistyksellä on yhden varsinaisen puoluevaltuuston 
+jäsenen ja hänen enintään 2 henkilökohtaisen varajäsentensä kiintiöedustus 
+puoluevaltuustossa. Edustajat valitaan piiriyhdistyksen esityksestä 
+puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
 
-Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
+Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet
+kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle
+siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
 
-Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
+Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1–2 varapuheenjohtajaa.
 
-Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
+Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
+ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
+puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
+puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
+
+Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto 
+voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää 
+uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden 
+loppuajaksi.
+
+Puoluevaltuuston jäsenet voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan 
+myös sähköisessä jäsenäänestyksessä.
+
+Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista puoluevaltuuston jäsenistä
+säädetään, soveltuu myös sähköisessä jäsenäänestyksessä valittuihin
+puoluevaltuuston jäseniin.
 
-Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
 
 ### Puoluevaltuuston tehtävät {-}
 
 Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
 
-1. seurata puoluehallituksen toimintaa ja [@sec:jäsenoikeudet]:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
-2. hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja puolueen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä,
-3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta,
+1. seurata puoluehallituksen toimintaa ja [@sec:jäsenoikeudet]:ssä tarkoitettujen jäsenten
+   osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
+2. hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia
+   ja puolueen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä,
+3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
+   luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan
+   kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta,
 4. tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle,
-5. selvittää jäsenistön mielipide esimerkiksi jäsenkyselyn tai neuvoa-antavan jäsenäänestyksen avulla.
+5. selvittää jäsenistön mielipide esimerkiksi jäsenkyselyn tai
+   neuvoa-antavan jäsenäänestyksen avulla.
+
 
 Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
 
-1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
-2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö,
-3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.
+1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
+   myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
+2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
+   varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö,
+3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
+   kalenterivuodelle.
+
 
 ### Puoluevaltuuston koolle kutsuminen {-}
 
-Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan, vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa.
+Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
+vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa. 
 
-Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä-elokuussa.
+Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta
+päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä–elokuussa.
 
-Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen tehdään erillisessä kokouksessa heinä-joulukuussa.
+Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen tehdään erillisessä 
+kokouksessa heinä-joulukuussa.
 
-Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja. Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
+Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
+etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta
+päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
 
-Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
+Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
+päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
+puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
+kirjallisesti vaatii. 
 
-### Puoluevaltuuston päätöksenteko {-}
+Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä,
 
-Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen
-jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä.
+1. puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
+   puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä,
+2. äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä,
+3. äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
+   arpa.
 
-Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
+Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
+jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
+puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
+puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
 
-## Sovittelulautakunta
 
-Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3-7 jäsentä, jotka valitaan puoluekokouksessa.
+Sovittelulautakunta
+------------------
 
-Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai puoluevaltuuston jäseninä.
+Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3–7 jäsentä, jotka
+valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
+Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai
+puoluevaltuuston jäseninä. 
 
-Sovittelulautakunta ei ole arvojärjestyksessä puoluehallituksen eikä -valtuuston ylä- tai alapuolella.
+Sovittelulautakunta ei ole arvojärjestyksessä puoluehallituksen eikä -valtuuston 
+alapuolella ja voi määrätä puolueen jäsenen jäsenyydestä.
 
 Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
 
-Sovittelulautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
+Sovittelulautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan puoluekokouksessa
+tai sähköisessä jäsenäänestyksessä vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa
+täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
+loppuajaksi.
 
 Sovittelulautakunnan tehtävänä on:
 
 1. ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
-2. tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa.
-   Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat nämä säännöt, puolueen sovittelumenettelykäytännöt ja sovittelulautakunnan työjärjestys.
+2. tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
+3. päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.
 
-## Piiriyhdistykset
+Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat puolueen sovittelumenettelysäännöt ja
+sovittelulautakunnan työjärjestys.
+
+
+Piiriyhdistykset
+----------------
+
+Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
+Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
+rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi.
+Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
+liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
 
-Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri tai niiden yhdistelmä. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen
-asuinpaikkansa mukaan.
 
 ### Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta {-}
 
 Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
 
 1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
-2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
-3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta,
-4. esittää edustaja puoluevaltuustoon,
+2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa
+   asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
+   eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
+3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa
+   ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta,
+4. esittää [edustaja puoluevaltuustoon][Puoluevaltuuston valitseminen],
 5. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.
 
-## Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
 
-Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin määrätään tarkemmin vaalilaissa.
+Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
+---------------------------------
+
+Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin,
+kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin,
+sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin
+tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
 
 Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
 
-## Vaalin toteuttaminen
 
-Silloin kun täytettäviä paikkoja on vainyksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
+Vaalin toteuttaminen
+-------------------------
 
-Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
+Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää,
+vaalit toteutetaan seuraavasti.
+
+Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
+kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
+kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
+toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
+välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään
+suhteellista vaalitapaa.
+
+Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
+siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa
+äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä
+yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi
+ääni.
 
 Äänet lasketaan seuraavasti:
 
 1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
-2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
-3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
+2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
+   ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
+3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
+   jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
+   siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
 
-Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
+Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
+puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
+äänestyksen toteuttamista.
 
-## Jäsenen eroaminen ja erottaminen
 
-Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
+Jäsenistön veto-oikeus
+----------------------
 
-Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut. Puoluehallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen sovittelulautakunnan käsiteltäväksi; valitus erottamispäätöksestä tulee tällöin tehdä sovittelulautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun puoluehallitus on jäsenelle erottamispäätöksestä ilmoittanut.
+Minkä tahansa [@sec:toimielimet]:ssä mainitun 
+puolueen toimielimen päätös voidaan kumota sähköisessä jäsenäänestyksessä.
+Mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
+jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta
+on sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano 
+keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
 
-Mikäli jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, erottamisesta päättää päättää puoluekokous sovittelulautakunnan tai puoluevaltuuston esityksestä taikka pätevän jäsenaloitteen johdosta.
+Jos päätös on lakisääteisesti asetettu tietyn toimielimen toimivallan 
+alaisuuteen, veto-oikeudella voidaan palauttaa päätös uudelleen 
+valmisteltavaksi.
+
+Saman asian uudelleen haastaminen pitää viedä sovittelulautakunnan
+käsiteltäväksi, ja tarvittaessa on kutsuttava koolle ylimääräinen
+puoluekokous.
+
+Ellei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää,
+haastettu päätös on saatettava käsittelyyn seitsemän vuorokauden
+kuluessa haastamisesta.
+
+Jäsenen eroaminen ja erottaminen
+------------------------------------
+
+Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä
+kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
+ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
+
+Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen
+jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä
+ne velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut.
+Puoluehallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen
+sovittelulautakunnan ratkaistavaksi; valitus erottamispäätöksestä tulee
+tällöin tehdä sovittelulautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun
+puoluehallitus on jäsenelle erottamispäätöksestä ilmoittanut.
+
+Mikäli jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella
+huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa
+taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja,
+erottamisesta päättää sovittelulautakunta puoluehallituksen
+tai puoluevaltuuston esityksestä tai pätevän jäsenaloitteen johdosta.
+
+Jos jäsen on tyytymätön erottamisratkaisuun, hän voi vaatia
+päätöksen puoluekokoukselta.
 
 Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
 
-## Liittymis- ja jäsenmaksu
 
-Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.
+Liittymis- ja jäsenmaksu
+----------------------------
 
-Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.
+Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
+ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
+osalta erikseen puoluevaltuusto.
 
-## Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen
+Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
+korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville
+yksityishenkilöille.
 
-Päätös sääntöjen tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta.
 
-Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
+Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen
+----------------------------------------------------
 
-## Siirtymäsäännökset
+Päätös sääntöjen tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen
+muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä
+puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
+annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
+tai puolueen purkamisesta.
+
+Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen
+tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
+tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
+tarkoitukseen.
+
+
+Siirtymäsäännökset
+------------------
+
+Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä,
+mutta kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään
+17.11.2018 syyskokouksen hyväksymän sääntöjen version mukaan.
 
-Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 17.11.2018 syyskokouksen hyväksymän sääntöjen version mukaan.