Toimielimien toimikaudet: aina -> yleensä

Tekninen muutos, joka seuraa tilintarkastuksen aikarajoista.

TODO.md

@@ -0,0 +1,58 @@
+Maaritin muistiinpanot:
+
+https://docs.google.com/document/d/1xG6Ge-KCrd3qm0lfGJVXVYotNKzmrnUTjx3i07l8EeY/edit
+
+## Jäsenen erottaminen
+
+Jos erottamisesta päättä hallitus, tulee antaa oikeus viedä asia sovittelulautakunnalle.
+
+Ari-Martti kirjoitti:
+```
+Puoluekokouksessä änestettiin:
+"20 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
+
+Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla
+siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
+taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi
+pöytäkirjaan.
+
+Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen
+jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä
+ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut.
+
+Mikäli jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella
+huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa
+taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja,
+erottamisesta päättää välimieslautakunta puoluehallituksen
+tai puoluevaltuuston esityksestä tai pätevän jäsenaloitteen johdosta.
+
+Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen."
+```
+
+
+## Äänestystapa
+
+Pitää miettiä uudelleen, mitä tehdä "äänten mennessä tasan" -pätkälle.
+Ks. myös yhdistyslain 27 §.
+
+
+## Veto-oikeus
+
+Tänne muka pitäisi lisätä takarajat, ja että asiasta voidaan äänestää
+vain kerran. Marek luulee, että sen sijaan voitaisiin esim. yleisiin 
+päätöksentekoperiaatteisiin lisätä, että samaa asiaa koskevat jäsenaloitteet
+voidaan käsitella yhdessä.
+
+## Poliittiset linjaukset
+
+Kiistanalainen asia: pitääkö puoluevaltuustolla olla oikeus oma-aloitteisesti
+päättää puolueen poliittisista linjauksista?
+
+## Konsistentti termistö
+
+Puolue vs. yhdistys.
+
+## Pikkujuttuja
+
+Päiväys siirtymäsäännöksessä.
+

säännöt.md

@@ -1,7 +1,7 @@
-Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
+Puolueen nimi ja kotipaikka
 ----------------------------------
 
-Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
+Puolueen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
 sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
 
 Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
@@ -12,8 +12,9 @@ Tarkoitus ja toiminnan laatu
 
 Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
 mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
-saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
-eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
+saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita valtiollisiin
+vaaleihin, joita ovat mm. europarlamentti-,
+eduskunta-, maakunta- ja kuntavaalit sekä presidentinvaali.
 
 Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
 suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
@@ -27,7 +28,8 @@ Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
 1.  harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
 2.  tekee aloitteita ja kannanottoja
 3.  osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
-4.  järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
+4.  järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa,
+5.  asettaa ehdokkaita vaaleihin.
 
 Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
 testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
@@ -41,33 +43,108 @@ jäsenille.
 Jäsenet
 -----------
 
-Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
+Puolueeen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
 (503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
-rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
+rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt.
 
 Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
 mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
 
-Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
-Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
+Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus.
+Kannatusjäsenet hyväksyy puoluehallitus.
+
+Toimielimet
+--------------
+
+Puolueen toimielimia ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus
+ja sovittelulautakunta.
+
+Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen
+kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
+Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja
+parittomina puoluevaltuusto.
+
+
+Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
+-------------------------------------
+
+Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa. 
+
+Johtosääntöihin kuuluvat:
+
+-  toimielinten työjärjestykset,
+-  puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
+-  ehdokasasettelujärjestys,
+-  sovittelumenettelysäännöt,
+-  mahdollisesti muut johtosäännöt.
+
+Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. 
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous.
+Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.
+
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
+toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys-
+ja vaalijärjestyksenä.
+
+Puolueen toimielimet huolehtivät siitä, etteivät hyväksymänsä johtosäännöt 
+ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään.
+
+Puolueen sisäinen normihierarkia on
+
+1. nämä säännöt,
+2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
+3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.
+
+
+Päätöksenteon yleiset periaatteet
+-----------------------------------
+
+Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden
+tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
+
+Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä
+myös kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä. 
+
+Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen
+ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys
+niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja
+äänestysjärjestys.
+
+Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida
+päättää yhdistyslain 23 § mainituista asioista:
+
+1) puolueen sääntöjen muuttamisesta;
+
+2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
+
+3) puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston työjärjestyksestä;
+
+4) puoluehallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
+
+5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
+
+6) puolueen purkamisesta.
+
 
 Jäsenen eroaminen ja erottaminen
 ------------------------------------
 
-Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
-kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
-ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
+Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä
+kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
+ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
 
-Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
+Välimieslautakunta voi puoluehallituksen esityksellä
+erottaa jäsenen puolueesta, jos jäsen on jättänyt
 erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
-velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
-menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
-vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
+velvoitukset, joihin hän on puolueeen liittymällä sitoutunut tai on
+menettelyllään puolueessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
+vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa taikka puolueen
 säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
 
 Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
-vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
-erottamisesta päättää hallitus.
+vakavaa haittaa puolueelle, sen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
+erottamisesta päättää sovittelulautakunta puoluehallituksen tai puoluevaltuuston
+esityksestä.
 
 Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
 
@@ -82,221 +159,264 @@ Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
 korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
 yksityishenkilöille.
 
-Hallitus
-------------
+Puoluehallitus
+--------------
 
-Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
+Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
 puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
 jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
 
-Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
-tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
+Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä
+tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen.
 
-Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
-varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
-kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
+Puoluehallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen
+puoluehallituksen vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi
+on lyhyempi.
+Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen 
+tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa
+vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
 kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
 
-Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
+Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
 taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
 
-Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
+Puoluehallitus kokoontuu, kun se niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
 hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
-siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
+siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä
 sitä vaatii.
 
-Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
+Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
 puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
 ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
 ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
 
-Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
-
-Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
+Puolueen nimen kirjoittaminen
 ------------------------------------
 
-Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
+Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai
 varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
 kaksi yhdessä.
 
 Tilikausi ja tilintarkastus
 -------------------------------
 
-Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
+Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.
 
-Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
-annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
-puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
-kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
-kokousta hallitukselle.
+Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on
+annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta.
+Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään
+30. kesäkuuta puoluehallitukselle.
 
-Yhdistyksen kokoukset
--------------------------
 
-Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
-vuosina) touko-heinäkuussa.
+Äänioikeutetut jäsenet
+----------------------
 
-Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
-hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
-(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
-yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
-ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
-kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
-on esitetty hallitukselle.
-
-Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
-aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
-edellytä äänestämään asian puolesta.
-
-Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
+Puoluekokouksissa ja jäsenäänestyksissä 
+on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
 yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
 yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta,
+mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen
+ohjeistamalla tavalla.
 
 Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
 
-1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
+1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi puoluehallituksen ohjeistamalla
    tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
-2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
+2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla
    tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
 
+Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa 
+päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu
+puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.
+
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
+edellä mainittuja äänioikeusrajoituksia.
+
+
+Jäsenaloite
+-------------
+
+Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteet.
+Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai
+sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava
+pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki;
+joiden määrä on:
+
+-  yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos
+   asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
+-  yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos
+   asia on käsiteltävä sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin
+   tulevalla puoluekokouksella.
+
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
+edellä mainitut jäsenaloitteiden pätevyyskynnykset.
+
+Puoluekokoukset
+-------------------------
+
+Puolue pitää varsinaisen kokouksen 5–60 päivää ennen kunkin
+puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
+
+Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun
+puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
+(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite
+sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä
+kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
+on esitetty puoluehallitukselle.
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyssä voidaan määrätä muitakin
+perusteita ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.
+
+Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
+yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
+yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+
 Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
 henkilövaaleissa, hänen on:
 
-1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
+1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa puoluehallituksen
    ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
 2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
 
-Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
-määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
-äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
-vaaleissa kuitenkin arpa.
+Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä
+ole toisin määrätty, kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on
+kannattanut yli puolet annetuista äänistä. 
 
-Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
-kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
-apuvälineen avulla kokouksen aikana.
-
-Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
--------------------------------------------
-
-Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
+Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi
 viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
 sähköpostitse.
 
-Kokouksissa käsiteltävät asiat
------------------------------------
+Puoluevaltuuston valitseminen 
+------------------------------
 
-Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen 
+valitsemat puheenjohtaja, 5–25 varsinaista jäsentä ja 0–50 varajäsentä,
+sekä piiriyhdistysten valitsemat jäsenet
+ja varajäsenet. Jokaisella piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi
+varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja enintään 2 henkilökohtaista
+varajäsentä.
 
-1.  kokouksen avaus
-2.  valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
-    yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
-6.  valitaan tässä järjestyksessä:
-    -   hallituksen puheenjohtaja
-    -   1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
-    -   hallituksen muut varsinaiset jäsenet
-    -   hallituksen varajäsenet
-    -   puoluevaltuuston puheenjohtaja
-    -   puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
-    -   puoluevaltuuston varajäsenet
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
+Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet
+kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle
+siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
 
-Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
-periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
+Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
+piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
+määräämässä järjestyksessä.
 
-Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
-----------------------------------------------------------------------
+Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston
+varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
+pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta. 
+Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta puoluevaltuuston
+jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi
+puoluehallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
 
-Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
-sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
-jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
-keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
+Puoluvaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
 
 Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
-ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
+ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
 puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
 puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
 
-Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
-puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
-ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
+Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen 
+tai koko puoluevaltuusto voidaan puoluekokouksessa
+vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa 
+täydentää uusilla jäsenillä myös
+kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
 
-Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
-arpa.
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston
+jäsenet voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös
+sähköisessä jäsenäänestyksessä.
+Mitä säännöissä pouluekokouksen valitsemista puoluevaltuuston jäsenistä
+säädetään, soveltuu myös sähköisessä jäsenäänestyksessä valittuihin
+puoluevaltuuston jäseniin.
 
-Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
-siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
+Puoluevaltuuston tehtävät
+-------------------------
 
-Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
-jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
-puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
-puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
+Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
 
-Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
-pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
+-  seurata puoluehallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
+   osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
+-  hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia
+   ja puolueen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä,
+-  päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
+   luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan
+   kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta,
+-  tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle.
 
-Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
-etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
+
+Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
+
+1.  päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
+    myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
+2.  valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
+    varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö,
+3.  vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
+    kalenterivuodelle.
+
+
+
+Puoluevaltuuston koolle kutsuminen
+----------------------------------
+
+Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
+vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa. 
+Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta
+päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä–elokuussa.
+
+
+Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
+etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta
 päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
 
 Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
 päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
 puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
-kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
-yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
+kirjallisesti vaatii. 
 
-Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
-myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
-kokouksen aikana.
+Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä,
 
-Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
-------------------------------------------------------------------------------------
+-  puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
+   puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä,
+-  äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä,
+-  äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
+   arpa.
 
-Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
+Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
+jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
+puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
+puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
 
-1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
-   osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
-2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
-   ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
-3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
-   luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
-   kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
-4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
+Välimieslautakunta
+------------------
 
-Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+Puolueella on sovittelulautakunta. Välimieslautakunnalla on 3–7 jäsentä, jotka
+valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
+Välimieslautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai
+puoluevaltuuston jäseninä.
 
-1.  kokouksen avaus
-2.  valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
-6.  päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
-    myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
+Välimieslautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
 
-Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+Välimieslautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan puoluekokouksessa
+tai sähköisessä jäsenäänestyksessä vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa
+täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
+loppuajaksi.
 
-1.  kokouksen avaus
-2.  valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
-    kalenterivuodelle
-6.  valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
-    varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
+Välimieslautakunnan tehtävänä on:
+- ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
+- tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
+- päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.
+
+Välimieslautakunnan toimintaa ohjaavat puolueen sovittelumenettelysäännöt ja
+sovittelulautakunnan työjärjestys.
 
 Piiriyhdistykset
 ---------------------
 
 Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
 Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
-rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
+rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi.
 Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
 liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
 
@@ -306,154 +426,50 @@ Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
 Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
 
 1.  edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
-2.  tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
+2.  tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa
     asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
-    eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
-3.  tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
-    asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
-    maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
-4.  asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
-    vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
-5.  hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
+    eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
+3.  asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa
+    ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta,
+4.  asettaa [edustaja puoluevaltuustoon](#Puoluevaltuuston-valitseminen),
+5.  hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.
 
-Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
------------------------------------------------
+Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
+---------------------------------
 
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
-asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
-sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
-päätökseen.
+Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin,
+kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin,
+sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin
+tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
 
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
-Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
-Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
-kuin piiriyhdistys on esittänyt.
-
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
-esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
-tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
-tilaisuus tulla kuulluksi.
-
-Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
-----------------------------------------------
-
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
-asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
-sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
-päätökseen.
-
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
-Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
-piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
-vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
-
-Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
-piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
-joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
-Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
-ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
-saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
-kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
-
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
-esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
-tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
-tilaisuus tulla kuulluksi.
-
-Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
------------------------------------------------------
-
-Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
-Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
-ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
-ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
-puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
-nimetyt henkilöt.
-
-Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
-erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
-jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
-enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
-asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
-Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
-
-Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
--------------------------------------------------
-
-Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
-jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
-järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
-ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
-
-Jäsenäänestyksen toteuttaminen
------------------------------------
-
-Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
-äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
-vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
-kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
-apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
-vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
-vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
-menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
-mukaisesti.
-
-Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
----------------------------------------------
-
-Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
-yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
-
-Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
-kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
-henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
-joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
-
-Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
-vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
-kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
-henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
-
-Osanotto jäsenäänestykseen
--------------------------------
-
-Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
-henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
-täyttäneet 15 vuotta.
+Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
 
 ### Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
 
-Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
+Puolueen jäsenellä on oikeus:
 
-1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
+1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen [REF Jäsenaloite] §:n mukaisesti.
 2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
    kymmenen muun jäsenen tuki.
-3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
+3. Tehdä puoluehallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
    niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
+4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta sovittelulautakunnalle.
 
-Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
-ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
-
-Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
-niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
-vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
-kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
-hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
-Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
-vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
-
-Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
+Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
 yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
 tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
-hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
+puoluehallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
 verkossa.
 
-Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
+Puolueen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
 osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
 
 Vaalin toteuttaminen
 -------------------------
 
+Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää,
+vaalit toteutetaan seuraavasti.
+
 Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
 kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
 kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
@@ -480,15 +496,32 @@ yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yks
 puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
 äänestyksen toteuttamista.
 
-Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
+Jäsenistön veto-oikeus
+----------------------
+
+Minkä tahansa puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä,
+mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
+jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta
+on sitten järjestettävä viipymättä. Haastatun päätöksen täytäntöönpano 
+tällöin keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
+
+Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen
 ----------------------------------------------------
 
-Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
-yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
+Päätös sääntöjen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä
+puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
 annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
-tai yhdistyksen purkamisesta.
+tai puolueen purkamisesta.
 
-Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
+Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen
 tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
-tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
+tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
 tarkoitukseen.
+
+Siirtymäsäännökset
+------------------
+
+Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä,
+mutta kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään
+25.9.2020 voimassa olevien sääntöjen mukaan.
+