Compare commits

...

27 Commits

Author SHA1 Message Date
Marek Nečada b33c0f8360 Välimiesmenettelystä 12 months ago
Marek Nečada 249e32bc32 Välimieslautakunta 12 months ago
Marek Nečada 5f5a8b34e8 Tää on ehkä hieman parempi järjestys 12 months ago
Marek Nečada 3336ca4c5a Järkevämpi (?) järjestys, otsikot 12 months ago
Marek Nečada 9baaf330b3 Vaalitavan delegointi. 12 months ago
Marek Nečada e3ae9efb01 Neuvoa antavat jäsenäänestykset pois. 12 months ago
Marek Nečada 6f763417c9 Lisää delegointia 12 months ago
Marek Nečada d0c5e6a636 Lisää delegointia (kokousten yksityiskohdat) 12 months ago
Marek Nečada a1c811b17a Jäsenaloite 12 months ago
Marek Nečada 2e3fd9b512 Puoluevaltuuston jäsenten sähköinen vaali. 12 months ago
Marek Nečada fcf4a5c981 Lain vaatimat dedikset. 12 months ago
Marek Nečada 2d89f5a5b9 Veto-oikeus: Täytäntöönpanokielto 12 months ago
Marek Nečada f63f123f1f Äänioikeutetut jäsenet 12 months ago
Marek Nečada 37cccb6c13 Jäsenistön veto-oikeus 12 months ago
Marek Nečada 141c4dad6d Ehdokasasettelusääntöjen delegointi. 12 months ago
Marek Nečada 9771a84ccd Sääntöhierarkia tarkemmin 12 months ago
Marek Nečada cb5f9be356 Pieni korjaus 12 months ago
Marek Nečada 2c5b4e3d3f Kiinnitetään varsinaisen kokouksen ajankohta hallituksen toimikauteen. 12 months ago
Marek Nečada 800b957c9e Puoluevaltuusto hyväksyy vaaliliitot. 12 months ago
Marek Nečada a8de5f43f4 kaikenlaista 12 months ago
Marek Nečada 9ae28aa9de Puoluevaltuusto: kokouksien ohjelma pois; järkevämpi järjestys. 12 months ago
Marek Nečada 87228c6543 Parempi formulaatio 12 months ago
Marek Nečada 4d9feffce7 Piiriyhdistyksen velvollisuus ilmoittaa puoluevaltuuston jäsenen 12 months ago
Marek Nečada 98891ca4b9 Etäosallistumismahdollisuus yleiseksi periaatteeksi. 12 months ago
Marek Nečada 02d834c2be Johtosääntöjä koskevat siirtymäsäännökset 12 months ago
Marek Nečada c133a3c4a8 Piiriyhdistykselle paikka puoluevaltuustossa. 12 months ago
Marek Nečada 9b3ad19006 Toimielimet, johtosäännöt. 12 months ago
  1. 636
      säännöt.md

636
säännöt.md

@ -51,66 +51,140 @@ mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
------------------------------------
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Toimielimet
--------------
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Yhdistyksen toimielimet ovat puoluevaltuusto, hallitus
ja välimieslautakunta.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
erottamisesta päättää hallitus.
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
-------------------------------------
Liittymis- ja jäsenmaksu
----------------------------
Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa.
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
osalta erikseen puoluevaltuusto.
Johtosääntöihin kuuluvat:
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
yksityishenkilöille.
- toimielinten työjärjestykset,
- puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
- ehdokasasettelujärjestys,
- välimiesmenettelysäännöt,
- mahdollisesti muut johtosäännöt.
Hallitus
------------
Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous.
Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys-
ja vaalijärjestyksenä.
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
Puolueen toimielimet huolehtivät siitä, etteivät hyväksymänsä johtosäännöt
ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään.
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Puolueen sisäinen normihierarkia on
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
1. nämä säännöt,
2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Päätöksenteon yleiset periaatteet
-----------------------------------
Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden
tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä
myös kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös puoluekokouksen
ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen kokous- ja äänestysjärjestys
niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja
äänestysjärjestys.
Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida
päättää yhdistyslain 23 § mainituista asioista:
1) puolueen sääntöjen muuttamisesta;
2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
3) puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston työjärjestyksestä;
4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
6) yhdistyksen purkamisesta.
Äänioikeutetut jäsenet
----------------------
Yhdistyksen kokouksissa ja jäsenäänestyksissä
on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta,
mikäli hän ei ole maksanut kuluvan vuoden jäsenmaksuaan hallituksen
ohjeistamalla tavalla.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa
päätöksenteossa, hänen on maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu
hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
edellä mainitut äänioikeusrajoitukset.
Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
-----------------------------------------------------
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen [REF Jäsenaloite] §:n mukaisesti.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
kymmenen muun jäsenen tuki.
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta välimieslautakunnalle.
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
verkossa.
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
Jäsenaloite
-------------
Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteet.
Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai
sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava
pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki;
joiden määrä on:
- yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos
asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
- yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos
asia on käsiteltävä sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin
tulevalla puoluekokouksella.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää
edellä mainitut jäsenaloitteiden pätevyyskynnykset.
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
------------------------------------
@ -125,40 +199,30 @@ Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
kokousta hallitukselle.
annettava tilintarkastajille viimeistään 15. helmikuuta.
Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään
15. maaliskuuta hallitukselle.
Yhdistyksen kokoukset
-------------------------
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
vuosina) touko-heinäkuussa.
Puolue pitää varsinaisen kokouksen 5–60 päivää ennen istuvan hallituksen
toimikauden päättymistä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite
sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä
kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
on esitetty hallitukselle.
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
edellytä äänestämään asian puolesta.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyssä voidaan määrätä muitakin
perusteita ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
henkilövaaleissa, hänen on:
@ -166,130 +230,169 @@ henkilövaaleissa, hänen on:
ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
-------------------------------------------
Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä
ole toisin määrätty, kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
sähköpostitse.
Kokouksissa käsiteltävät asiat
-----------------------------------
Hallitus
------------
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen
hallituksen vaalia päättää, että valittavan hallituksen toimikausi
on lyhyempi.
Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen
tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
6. valitaan tässä järjestyksessä:
- hallituksen puheenjohtaja
- 1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
- hallituksen muut varsinaiset jäsenet
- hallituksen varajäsenet
- puoluevaltuuston puheenjohtaja
- puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
- puoluevaltuuston varajäsenet
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
----------------------------------------------------------------------
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Puoluevaltuusto
---------------
### Puoluevaltuuston valitseminen
Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen
valitsemat puheenjohtaja, 10-30 varsinaista
jäsentä ja 0-20 varajäsentä, sekä piiriyhdistysten valitsemat jäsenet
ja varajäsenet. Jokaisella piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi
varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja enintään 2 varajäsentä.
Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet
kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle
siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
määräämässä järjestyksessä.
Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston
varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta.
Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta puoluevaltuuston
jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi
puolueen hallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
Puoluvaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen
tai koko puoluevaltuusto voidaan yhdistyksen
kokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa
täydentää uusilla jäsenillä myös
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston
jäsenet voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös
sähköisessä jäsenäänestyksessä.
Mitä säännöissä pouluekokouksen valitsemista puoluevaltuuston jäsenistä
säädetään, soveltuu myös sähköisessä jäsenäänestyksessä valittuihin
puoluevaltuuston jäseniin.
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
### Puoluevaltuuston tehtävät
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
- seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
- hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia
ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä,
- päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta,
- tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle,
- hyväksyä vaaliliitot.
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö,
3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
kalenterivuodelle.
### Puoluevaltuuston koolle kutsuminen
Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa.
Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta
päätetään puoluevaltuuston kokouksessa maalis–toukokuussa.
Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta
päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
kirjallisesti vaatii.
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
kokouksen aikana.
Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä,
Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
------------------------------------------------------------------------------------
- puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä,
- äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä,
- äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
kalenterivuodelle
6. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Välimieslautakunta
-------------------
Puolueella on välimieslautakunta. Välimieslautakunnalla on 3–7 jäsentä,
jotka valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
Välimieslautakuntan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan hallituksen
tai puoluevaltuuston jäseninä.
Välimieslautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
Välimieslautakunnan jäsen tai koko välimieslautakunta voidaan
puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä
vaihtaa, erottaa, tai välimieslautakuntaa täydentää
uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan
toimikauden loppuajaksi.
Välimieslautakunnan tehtävänä on:
- ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
- tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
- päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.
Välimieslautakunnan toimintaa ohjaavat
puolueen välimiesmenettelysäännöt ja välimieslautakunnan
työjärjestys.
Piiriyhdistykset
---------------------
@ -300,160 +403,33 @@ rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
------------------------------------------
### Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
2. tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
3. tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
4. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
5. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
-----------------------------------------------
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
----------------------------------------------
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
-----------------------------------------------------
eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa
ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
4. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
nimetyt henkilöt.
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
-------------------------------------------------
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
Jäsenäänestyksen toteuttaminen
-----------------------------------
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
mukaisesti.
Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
---------------------------------------------
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
Osanotto jäsenäänestykseen
-------------------------------
Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
---------------------------------
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
täyttäneet 15 vuotta.
Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin,
kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin,
sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin
tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
### Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
kymmenen muun jäsenen tuki.
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
verkossa.
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
Vaalin toteuttaminen
-------------------------
Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää,
vaalit toteutetaan seuraavasti.
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
@ -480,6 +456,48 @@ yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yks
puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
äänestyksen toteuttamista.
Jäsenistön veto-oikeus
----------------------
Minkä tahansa puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä,
mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta
on sitten järjestettävä viipymättä. Haastatun päätöksen täytäntöönpano
tällöin keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
------------------------------------
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Välimiesvaltakunta voi hallituksen esityksellä
erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
erottamisesta päättää välimiesvaltakunta hallituksen tai puoluevaltuuston
esityksestä.
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
Liittymis- ja jäsenmaksu
----------------------------
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
osalta erikseen puoluevaltuusto.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
yksityishenkilöille.
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
----------------------------------------------------
@ -492,3 +510,11 @@ Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.
Siirtymäsäännökset
------------------
Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä,
mutta kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään
25.9.2020 voimassa olevien sääntöjen mukaan.
Loading…
Cancel
Save