19§ lähtökohtaisesti yhdistyksissä ei ole veto-oikeutta. Määräys on myös tulkinnanvarainen,
tietyissä lain määräämissä asioissa on toimivalta vain tietyllä toimielimellä.
15§ Hallitusta alempi toimielin ei voi erottaa jäseniä
Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti
Jäsenen erottaminen on vakiintuneesti katsottu asiaksi, josta päättämistä ei voida määrätä
säännöissäkään hallitusta hierarkkisesti alemmanasteiselle toimielimelle.
14§ puoluevaltuuston kokousten pitoaika on oltava säännöissä (yhdistyslaki 21§)
Puoluevaltuustolla on ilmeisesti kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Milloin toinen kokous
pidetään ja mitä asioita siinä käsitellään?
14§ Valtuuston valinta
Valtuutettujen valintatapa on epäselvä.
Yhdistys voi säännöissään valita valtuutettujen valitsemistavan seuraavista vaihtoehdoista:
- Valtuutetut valitaan yhdistyksen kokouksessa.
- Valtuutetut valitaan jäsenäänestyksellä erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (ks. YhdL 17 ja 21 §).
- Liittomuotoisissa yhdistyksissä valtuutetut voidaan valita myös liittoäänestyksellä (ks. YhdL 19 §). (Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti)
Puoluevaltuuston toimikuden pituus on oltava selkeästi säännöissä.
Piiriyhdistyksillä ei ole sääntöjen mukaan puolueessa äänioikeutta.
Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan; Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat
puoluevaltuuston varsinaisen jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden
pituus on kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta välittömästi puoluehallitukselle
ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
Oikeuskirjallisuus/Yhdistysoikeus/Heikki Halila, Lauri Tarasti;
Valtuutetut eivät valintansa jälkeen edusta yhdistyksessä kiintiötään vaan koko yhdistystä. Kiintiöön
kuuluvien tuella ei siis enää valinnan jälkeen ole merkitystä valtuutetulle. Kiintiöön kuuluvat eivät
myöskään voi halutessaan vaihtaa tai erottaa valittua valtuuston jäsentä
13§ puoluehallituksen toimikausi kaksi vuotta, 4§.ssä määrätään yleensä kalenterivuosia, ristiriita
13§ seuraavan määäryksen pyydämme korjaamaan;
Puoluekokous voi ennen puoluehallituksen
vaalia päättää, että valittavan puoluehallituksen toimikausi on lyhyempi.
Hallituksen toimikausi on oltava säännöissä (yhdistyslaki 8§)
Seuraavan määräyksen pyydämme korjaamaan;
12§ Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole toisin määrätty:
1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä;
2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Yhdistyslaki 27§ säännöissä on määrättävä päätöksentekojärjestys
9§ Seuraava määräys on tulkinnanvarainen. Lähtökohta on että jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
määräytyvät suoraan sääntöjen perusteella. Lisäksi syytä on ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain
määräykset.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja jäsenaloitteiden
pätevyyskynnyksiä.
7§
Yhdistyslaki 25§ Säännöissä voidaan määrätä, että määrätyn ajan jäsenmaksunsa maksamisen laiminlyönyt ei saa käyttää äänioikeuttaan.
Jos jäsenen äänioikeus halutaan evätä jäsenmaksuvelvollisuuden laiminlyömisen perusteella, säännöissä on määrättävä, kuinka pitkän ajan kestänyt laiminlyönti voi estää äänioikeuden käyttämisen. Jäsenten on saatava säännöistä tietää, millainen maksuvelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa äänioikeuden epäämiseen
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja äänioikeusrajoituksia.
Edellinen lause pyydetään korjaamaan, lain määräyksen mukaan nämä asiat ovat puolueen säännöissä.
Seuraavan määräyksen pyydämme tarkentamaan;
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.
Ylläolevassa määräyksessä jää epäselväksi mikä on ulkopuolinen päätökseteko, vrt sääntöjen muut korjaukset koskien jäsenäänestyksiä
Peruste yhdistyslaki 17§, Jos jäsenäänestys halutaan ottaa käyttöön, yhdistyksen säännöissä on
määrättävä, missä erikseen mainituissa asioissa se tapahtuu. Jäsenäänestys voi koskea vain
säännöissä erikseen mainittuja asioita.
Yhdistyslaki 17§:
Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet käyttävät säännöissä erikseen mainituissa asioissa
päätösvaltaansa ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Määräys ei voi kuitenkaan koskea 23
§:n 1 momentissa mainittua asiaa.
Toimikaudet ovat kalenterivuosia, jotka alkavat sen kokouksen jälkeen, jossa toimielin valitaan. Tarkennettu myös puoluehallituksen toimikauden määritelmään §13
Utu Hopiavuori
Marek Nečada