unohtuneet rivinvaihdot

https://t.me/c/1172132698/26786

säännöt.md

@@ -1,26 +1,26 @@
 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
 ----------------------------------
 
-Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
-sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
+Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen
+kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
 
-Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
-suomi.
+Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
 
 Tarkoitus ja toiminnan laatu
 --------------------------------
 
-Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
-mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
-saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
-eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
+Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana
+päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi
+puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita valtiollisiin vaaleihin, joita ovat mm.
+europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä
+presidentinvaaliin.
 
-Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
-suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
-parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
-päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
-teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
-sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
+Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan
+ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue
+vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon avoimuuden ja
+demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
+esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja
+korjausta.
 
 Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
 
@@ -28,12 +28,13 @@ Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
 2. tekee aloitteita ja kannanottoja
 3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
 4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
+5. asettaa ehdokkaita vaaleihin
 
-Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
-testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
-toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella
-luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja
-ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
+Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
+kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista
+kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja
+arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa
+liittyvää julkaisutoimintaa.
 
 Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
 jäsenille.
@@ -42,45 +43,190 @@ Jäsenet
 -----------
 
 Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
-(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
-rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
+(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity
+yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
 
-Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
-mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
+Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta
+kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
 
-Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
-Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
+Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet
+hyväksyy puoluehallitus.
 
-Jäsenen eroaminen ja erottaminen
+Toimielimet
+--------------
+
+Yhdistyksen toimielimet ovat puoluevaltuusto, hallitus ja välimieslautakunta.
+Toimielimien toimikausi on aina kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen
+kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
+
+Puoluehallitus sekä välimieslautakunta valitaan parillisina vuosina ja
+parittomina puoluevaltuusto.
+
+Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
+-------------------------------------
+
+Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa.
+
+Johtosääntöihin kuuluvat:
+
+- toimielinten työjärjestykset,
+- puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
+- ehdokasasettelujärjestys,
+- välimiesmenettelysäännöt,
+- mahdollisesti muut johtosäännöt.
+
+Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja
+äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy
+puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.
+
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
+toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja
+vaalijärjestyksenä.
+
+Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä
+johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai
+keskenään.
+
+Puolueen sisäinen normihierarkia on:
+
+1. nämä säännöt,
+2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen
+   periaateohjelma,
+3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.
+
+Päätöksenteon yleiset periaatteet
+-----------------------------------
+
+Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös
+tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
+
+Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä myös
+kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
+
+Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös
+puoluekokouksen ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen
+kokous- ja äänestysjärjestys niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa
+yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja äänestysjärjestys.
+
+Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida päättää yhdistyslain 23 §
+mainituista asioista:
+
+1) puolueen sääntöjen muuttamisesta;
+2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen
+   toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
+3) puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston
+   työjärjestyksestä;
+4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan
+   valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
+5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
+6) yhdistyksen purkamisesta.
+
+Äänioikeutetut jäsenet
+----------------------
+
+Yhdistyksen kokouksissa ja jäsenäänestyksissä on jokaisella varsinaisena
+jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
+yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. Jäsenenä olevalla
+yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ole maksanut
+viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan hallituksen ohjeistamalla tavalla.
+
+Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
+
+1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla
+   vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
+2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla
+   vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
+
+Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa
+päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu
+hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.
+
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
+äänioikeusrajoituksia.
+
+Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
+-----------------------------------------------------
+
+Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
+
+1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen [REF Jäsenaloite] §:n mukaisesti.
+2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen
+   muun jäsenen tuki.
+3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin
+   vastaus kohtuullisessa ajassa.
+4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta välimieslautakunnalle.
+
+Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
+yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa
+sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen ja
+puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
+
+Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin
+kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
+
+Jäsenaloite
+-------------
+
+Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan
+vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai sähköisessä äänestyksessä.
+Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos
+sillä on riittävän monen jäsenen tuki:
+
+- yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä
+  varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
+- yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä
+  sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin tulevalla puoluekokouksella.
+
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
+jäsenaloitteiden pätevyysvaatimuksia.
+
+Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
 ------------------------------------
 
-Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
-kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
-ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
+Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
+kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
 
-Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
-erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
-velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
-menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
-vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
-säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
+Tilikausi ja tilintarkastus
+-------------------------------
 
-Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
-vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
-erottamisesta päättää hallitus.
+Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
 
-Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
+Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
+annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien
+tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta
+puoluevaltuustolle.
 
-Liittymis- ja jäsenmaksu
-----------------------------
+Yhdistyksen kokoukset
+-------------------------
 
-Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
-ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
-osalta erikseen puoluevaltuusto.
+Puolue pitää varsinaisen kokouksen 5–90 päivää ennen kunkin puoluehallituksen
+tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
 
-Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
-korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
-yksityishenkilöille.
+Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus
+katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3)
+puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian
+käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden
+kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä muitakin perusteita
+ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.
+
+Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
+yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai
+kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+
+Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
+henkilövaaleissa, hänen on:
+
+1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
+   ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
+2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
+
+Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole
+toisin määrätty, kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut
+yli puolet annetuista äänistä.
+
+Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa
+ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
 
 Hallitus
 ------------
@@ -92,403 +238,251 @@ jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
 Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
 tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
 
-Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
-varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
-kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
+Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen hallituksen
+vaalia päättää, että valittavan hallituksen toimikausi on lyhyempi. Hallituksen
+puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan
+yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
 kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
 
 Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
 taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
 
-Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
-hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
-siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
-sitä vaatii.
+Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen
+estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan
+aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
 
-Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
-puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
-ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
-ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
+Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja
+tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan
+yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
+puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
 
-Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
+Puoluevaltuusto
+---------------
 
-Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
-------------------------------------
+### Puoluevaltuuston valitseminen
+Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat
+puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä
+piiriyhdistysten valitsemat jäsenet ja varajäsenet. Jokaisella
+piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja
+enintään 2 henkilökohtaista varajäsentä.
 
-Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
-varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
-kaksi yhdessä.
+Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
+puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä,
+jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
 
-Tilikausi ja tilintarkastus
--------------------------------
+Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
+piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
+määräämässä järjestyksessä.
 
-Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
+Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston varsinaisen
+jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden pituus on
+kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
+puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta
+välittömästi puolueen hallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
 
-Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
-annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
-puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
-kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
-kokousta hallitukselle.
-
-Yhdistyksen kokoukset
--------------------------
-
-Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
-vuosina) touko-heinäkuussa.
-
-Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
-hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
-(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
-yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
-ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
-kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
-on esitetty hallitukselle.
-
-Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
-aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
-edellytä äänestämään asian puolesta.
-
-Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
-yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
-yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
-
-Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
-
-1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
-   tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
-2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
-   tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
-
-Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
-henkilövaaleissa, hänen on:
-
-1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
-   ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
-2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
-
-Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
-määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
-äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
-vaaleissa kuitenkin arpa.
-
-Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
-kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
-apuvälineen avulla kokouksen aikana.
-
-Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
--------------------------------------------
-
-Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
-viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
-sähköpostitse.
-
-Kokouksissa käsiteltävät asiat
------------------------------------
-
-Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-
-1.  kokouksen avaus
-2.  valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
-    yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
-6.  valitaan tässä järjestyksessä:
-    -   hallituksen puheenjohtaja
-    -   1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
-    -   hallituksen muut varsinaiset jäsenet
-    -   hallituksen varajäsenet
-    -   puoluevaltuuston puheenjohtaja
-    -   puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
-    -   puoluevaltuuston varajäsenet
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
-
-Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
-periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
-
-Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
-----------------------------------------------------------------------
-
-Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
-sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
-jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
-keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
+Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
 
 Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
-ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
-puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
-puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
+ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja,
+varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston
+puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
 
-Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
-puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
-ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
+Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto
+voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää
+uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
+loppuajaksi.
 
-Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
-arpa.
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston jäsenet
+voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös sähköisessä
+jäsenäänestyksessä. Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista
+puoluevaltuuston jäsenistä säädetään, soveltuu myös sähköisessä
+jäsenäänestyksessä valittuihin puoluevaltuuston jäseniin.
 
-Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
-siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
+### Puoluevaltuuston tehtävät
+Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
 
-Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
-jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
-puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
-puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
+- seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
+  osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
+- hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen
+  toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
+- päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai
+  kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun
+  omaisuuden luovuttamisesta
+- tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
 
-Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
-pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
+Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
 
-Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
-etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
-päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
+1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
+   hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
+2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai
+   tilintarkastusyhteisö
+3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.
+
+### Puoluevaltuuston koolle kutsuminen
+Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
+kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilintarkastajat valitaan,
+tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään puoluevaltuuston
+kokouksessa heinä-elokuussa.
+
+Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
+etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto
+tai sen puheenjohtaja.
 
 Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
 päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
-puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
-kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
-yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
+puoluevaltuuston jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
+kirjallisesti vaatii.
 
-Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
-myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
-kokouksen aikana.
+Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä,
 
-Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
-------------------------------------------------------------------------------------
+- puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
+  puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä
+- äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä
+- äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
+  arpa.
 
-Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
+Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja
+varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen
+kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
+kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
 
-1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
-   osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
-2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
-   ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
-3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
-   luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
-   kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
-4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
+Välimieslautakunta
+-------------------
 
-Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+Puolueella on välimieslautakunta. Välimieslautakunnalla on 3–7 jäsentä, jotka
+valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
+Välimieslautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan hallituksen tai
+puoluevaltuuston jäseninä.
 
-1.  kokouksen avaus
-2.  valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
-6.  päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
-    myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
+Välimieslautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
 
-Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+Välimieslautakunnan jäsen tai koko välimieslautakunta voidaan puoluekokouksessa
+tai sähköisessä jäsenäänestyksessä vaihtaa, erottaa, tai välimieslautakuntaa
+täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
+loppuajaksi.
 
-1.  kokouksen avaus
-2.  valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
-    kalenterivuodelle
-6.  valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
-    varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
+Välimieslautakunnan tehtävänä on:
+- ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
+- tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
+- päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.
+
+Välimieslautakunnan toimintaa ohjaavat puolueen välimiesmenettelysäännöt ja
+välimieslautakunnan työjärjestys.
 
 Piiriyhdistykset
 ---------------------
 
 Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
-Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
-rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
-Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
-liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
+Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity
+yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen
+varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen
+asuinpaikkansa mukaan.
 
-Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
-------------------------------------------
+### Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
 
 Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
 
 1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
-2.  tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
-    asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
-    eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
-3.  tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
-    asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
-    maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
-4.  asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
-    vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
-5.  hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
+2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi
+   ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta
+   vaalipiirissä
+3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata
+   puolueen kuntavaalikampanjasta
+4. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
 
-Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
------------------------------------------------
+Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
+---------------------------------
 
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
-asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
-sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
-päätökseen.
+Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
+europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
+mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
 
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
-Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
-Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
-kuin piiriyhdistys on esittänyt.
-
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
-esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
-tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
-tilaisuus tulla kuulluksi.
-
-Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
-----------------------------------------------
-
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
-asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
-sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
-päätökseen.
-
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
-Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
-piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
-vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
-
-Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
-piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
-joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
-Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
-ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
-saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
-kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
-
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
-esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
-tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
-tilaisuus tulla kuulluksi.
-
-Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
------------------------------------------------------
-
-Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
-Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
-ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
-ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
-puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
-nimetyt henkilöt.
-
-Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
-erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
-jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
-enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
-asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
-Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
-
-Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
--------------------------------------------------
-
-Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
-jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
-järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
-ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
-
-Jäsenäänestyksen toteuttaminen
------------------------------------
-
-Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
-äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
-vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
-kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
-apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
-vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
-vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
-menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
-mukaisesti.
-
-Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
----------------------------------------------
-
-Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
-yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
-
-Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
-kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
-henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
-joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
-
-Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
-vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
-kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
-henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
-
-Osanotto jäsenäänestykseen
--------------------------------
-
-Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
-henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
-täyttäneet 15 vuotta.
-
-### Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
-
-Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
-
-1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
-2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
-   kymmenen muun jäsenen tuki.
-3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
-   niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
-
-Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
-ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
-
-Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
-niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
-vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
-kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
-hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
-Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
-vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
-
-Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
-yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
-tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
-hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
-verkossa.
-
-Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
-osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
+Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
 
 Vaalin toteuttaminen
 -------------------------
 
+Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää, vaalit toteutetaan
+seuraavasti.
+
 Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
-kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
-kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
-toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
-välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään
-suhteellista vaalitapaa.
+kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan
+ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan
+toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun
+täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
 
 Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
-siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa
-äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä
-yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi
-ääni.
+siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun
+suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta
+äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
 
 Äänet lasketaan seuraavasti:
 
 1.  Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
 2.  Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
     ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
-3.  Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
-    jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
-    siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
+3.  Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu,
+    karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään
+    äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
 
-Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
-puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
-äänestyksen toteuttamista.
+Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus,
+ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen
+toteuttamista.
+
+Jäsenistön veto-oikeus
+----------------------
+
+Minkä tahansa puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä,
+mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
+jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta on
+sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano
+keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
+
+Jäsenen eroaminen ja erottaminen
+------------------------------------
+
+Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti
+hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen
+kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
+
+Välimieslautakunta voi hallituksen esityksellä erottaa jäsenen yhdistyksestä,
+jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt
+täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
+tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
+vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
+säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
+
+Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa
+haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää
+välimiesvaltakunta hallituksen tai puoluevaltuuston esityksestä.
+
+Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
+
+Liittymis- ja jäsenmaksu
+----------------------------
+
+Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja
+vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen
+puoluevaltuusto.
+
+Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi
+jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.
 
 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
 ----------------------------------------------------
 
 Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
 yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
-annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
-tai yhdistyksen purkamisesta.
+annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai
+yhdistyksen purkamisesta.
 
-Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
-tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
-tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
-tarkoitukseen.
+Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen
+edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen
+tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
+
+Siirtymäsäännökset
+------------------
+
+Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta
+kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 25.9.2020
+voimassa olevien sääntöjen mukaan.