Compare commits

...

40 Commits

Author SHA1 Message Date
Marek Nečada 3c03b40b4b Kielenhuolto 1 year ago
Marek Nečada 2f735eb747 Pykälien numerointi 1 year ago
Marek Nečada 1e5f6b62c3 Pykälien numerointi 1 year ago
Marek Nečada 3026c615cf Poistetaan ylimääräiset tiedostot. 1 year ago
Ari-Martti Hopiavuori 7ee3974695 Puoluevaltuuston kokouksen ajankohta. Tekninen muutos, joka seuraa puoluehallituksen kokouksessaan 13.8.2020 tarkentamista tilintarkastuksen aikarajoista. 1 year ago
Ari-Martti Hopiavuori 35bbab2218 Rivinvaihdot ja kielenhuolto 1 year ago
Ari-Martti Hopiavuori c1daade846 Tilintarkastuksen aikarajat. Puoluehallituksen kokous 13.8.2020 1 year ago
Ari-Martti Hopiavuori a22b179907 Tekninen korjaus, kuluvan vuoden jäsenmaksua ei välttämättä ole laskutettu tarkistushetkellä, joten parempi muotoilu on "viimeisin laskutettu jäsenmaksu". Puoluehallituksen kokous 13.8.2020 1 year ago
Ari-Martti Hopiavuori d919f95ce2 Puoluekokouksen ajankohta. Puoluehallituksen kokous 13.8.2020 1 year ago
Ari-Martti Hopiavuori c5fd4ba37f Toimielimet. Tarkennus kaksivuotisten toimikausien valitsemisvuosiin. Puoluehallituksen kokous 13.8.2020 1 year ago
Ari-Martti Hopiavuori ddd064db47 Tarkoitus ja toiminnan laatu. Puoluehallituksen kokous 13.8.2020 1 year ago
Ari-Martti Hopiavuori 58754f77dd Vaaliliitot puoluevaltuustolta takaisin puoluehallitukselle, puoluehallituksen kokous 13.8.2020. 1 year ago
Ari-Martti Hopiavuori ef45bc9850 Puoluevaltuuston koko, puoluehallituksen kokous 13.8.2020 https://t.me/c/1172132698/26484 1 year ago
Marek Nečada b33c0f8360 Välimiesmenettelystä 1 year ago
Marek Nečada 249e32bc32 Välimieslautakunta 1 year ago
Marek Nečada 5f5a8b34e8 Tää on ehkä hieman parempi järjestys 1 year ago
Marek Nečada 3336ca4c5a Järkevämpi (?) järjestys, otsikot 1 year ago
Marek Nečada 9baaf330b3 Vaalitavan delegointi. 1 year ago
Marek Nečada e3ae9efb01 Neuvoa antavat jäsenäänestykset pois. 1 year ago
Marek Nečada 6f763417c9 Lisää delegointia 1 year ago
Marek Nečada d0c5e6a636 Lisää delegointia (kokousten yksityiskohdat) 1 year ago
Marek Nečada a1c811b17a Jäsenaloite 1 year ago
Marek Nečada 2e3fd9b512 Puoluevaltuuston jäsenten sähköinen vaali. 1 year ago
Marek Nečada fcf4a5c981 Lain vaatimat dedikset. 1 year ago
Marek Nečada 2d89f5a5b9 Veto-oikeus: Täytäntöönpanokielto 1 year ago
Marek Nečada f63f123f1f Äänioikeutetut jäsenet 1 year ago
Marek Nečada 37cccb6c13 Jäsenistön veto-oikeus 1 year ago
Marek Nečada 141c4dad6d Ehdokasasettelusääntöjen delegointi. 1 year ago
Marek Nečada 9771a84ccd Sääntöhierarkia tarkemmin 1 year ago
Marek Nečada cb5f9be356 Pieni korjaus 1 year ago
Marek Nečada 2c5b4e3d3f Kiinnitetään varsinaisen kokouksen ajankohta hallituksen toimikauteen. 1 year ago
Marek Nečada 800b957c9e Puoluevaltuusto hyväksyy vaaliliitot. 1 year ago
Marek Nečada a8de5f43f4 kaikenlaista 1 year ago
Marek Nečada 9ae28aa9de Puoluevaltuusto: kokouksien ohjelma pois; järkevämpi järjestys. 1 year ago
Marek Nečada 87228c6543 Parempi formulaatio 1 year ago
Marek Nečada 4d9feffce7 Piiriyhdistyksen velvollisuus ilmoittaa puoluevaltuuston jäsenen 1 year ago
Marek Nečada 98891ca4b9 Etäosallistumismahdollisuus yleiseksi periaatteeksi. 1 year ago
Marek Nečada 02d834c2be Johtosääntöjä koskevat siirtymäsäännökset 1 year ago
Marek Nečada c133a3c4a8 Piiriyhdistykselle paikka puoluevaltuustossa. 1 year ago
Marek Nečada 9b3ad19006 Toimielimet, johtosäännöt. 1 year ago
  1. 494
      analyysi.md
  2. 363
      säännöt
  3. 780
      säännöt.md

494
analyysi.md

@ -1,494 +0,0 @@
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
----------------------------------
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
suomi.
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
--------------------------------
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella
luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja
ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
jäsenille.
3 § Jäsenet
-----------
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
------------------------------------
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
erottamisesta päättää hallitus.
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
----------------------------
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
osalta erikseen puoluevaltuusto.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
yksityishenkilöille.
6 § Hallitus
------------
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
------------------------------------
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
kaksi yhdessä.
8 § Tilikausi ja tilintarkastus
-------------------------------
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
kokousta hallitukselle.
9 § Yhdistyksen kokoukset
-------------------------
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
vuosina) touko-heinäkuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
on esitetty hallitukselle.
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
edellytä äänestämään asian puolesta.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
henkilövaaleissa, hänen on:
1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla kokouksen aikana.
10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
-------------------------------------------
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
sähköpostitse.
11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat
-----------------------------------
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
6. valitaan tässä järjestyksessä:
- hallituksen puheenjohtaja
- 1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
- hallituksen muut varsinaiset jäsenet
- hallituksen varajäsenet
- puoluevaltuuston puheenjohtaja
- puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
- puoluevaltuuston varajäsenet
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
----------------------------------------------------------------------
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
kokouksen aikana.
11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
------------------------------------------------------------------------------------
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
kalenterivuodelle
6. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
12 § Piiriyhdistykset
---------------------
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
------------------------------------------
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
2. tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
3. tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
4. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
5. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
-----------------------------------------------
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
----------------------------------------------
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
-----------------------------------------------------
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
nimetyt henkilöt.
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
-------------------------------------------------
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen
-----------------------------------
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
mukaisesti.
19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
---------------------------------------------
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
20 § Osanotto jäsenäänestykseen
-------------------------------
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
täyttäneet 15 vuotta.
### 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
kymmenen muun jäsenen tuki.
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
verkossa.
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
21 § Vaalin toteuttaminen
-------------------------
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään
suhteellista vaalitapaa.
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa
äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä
yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi
ääni.
Äänet lasketaan seuraavasti:
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
äänestyksen toteuttamista.
22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
----------------------------------------------------
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.

363
säännöt

@ -1,363 +0,0 @@
== 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka ==
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena
koko Suomi.
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
== 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu ==
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja
lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita
europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta ja
sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon
avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
# tekee aloitteita ja kannanottoja
# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa,
omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää
rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää
julkaisutoimintaa.
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
== 3 § Jäsenet ==
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa
tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole
äänioikeutta.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen
hallitus.
== 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen ==
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai
muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä
laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen
uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus.
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
== 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu ==
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta
päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin
varsinaisena jäseninä oleville yksityishenkilöille.
== 6 § Hallitus ==
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja
2–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä.
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko
hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken
toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat
toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
== 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen ==
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja
puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
== 8 § Tilikausi ja tilintarkastus ==
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään
kuusi viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle.
== 9 § Yhdistyksen kokoukset ==
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan
aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä
(1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
esitetty hallitukselle.
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen
muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni,
varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
:: a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
:: b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
:: a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
:: b) oltava kokouksessa äänioikeutettu.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
== 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ==
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille
postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
== 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat ==
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
# kokouksen avaus
# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
# esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
# valitaan tässä järjestyksessä:
#* hallituksen puheenjohtaja
#* 1–3 hallituksen varapuheenjohtajaa
#* hallituksen muut varsinaiset jäsenet
#* hallituksen varajäsenet
#* puoluevaltuuston puheenjohtaja
#* puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
#* puoluevaltuuston varajäsenet
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai periaateohjelma) koskevat muutokset
käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
== 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen ==
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen valitsemat
puheenjohtaja, 15-40 varsinaista jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi keskuudestaan
1-2 varapuheenjohtajaa.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen
äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä jossa heidät on
valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä,
taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi–huhtikuussa ja
syyskokous syys–marraskuussa.
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen
kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai
yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun
teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
== 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat ==
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
:: a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
:: b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
:: c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
:: d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
# kokouksen avaus
# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
# esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
# päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
# kokouksen avaus
# valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
# vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
# valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
== 12 § Piiriyhdistykset ==
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat
henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat
puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
== 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta ==
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
# tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
# tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
# hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
== 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin ==
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden
ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille
varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
== 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin ==
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
noudattaa piiriyhdistyksen tai piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin
enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät
ehdokasesityksen ehdokkaista, joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. Hallitus
yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin
kyseisessä vaalipiirissä saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä kuultuaan
ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä yksittäisten ehdokkaiden
osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
== 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin ==
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan
järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi
europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa
jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille
varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
== 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin ==
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain
yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
== 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen ==
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä
kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei
lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida
asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän
vaalijärjestyksen mukaisesti.
== 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen ==
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen
jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin
ehdokasta ollaan nimeämässä.
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä,
joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
== 20 § Osanotto jäsenäänestykseen ==
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen
toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.
=== 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus ===
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
:: a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
:: b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
:: c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä
jäsenistöä koskettavista asioista.
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo
siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua
asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava
syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen
ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu
vastaava syy ei sitä estä.
== 21 § Vaalin toteuttaminen ==
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla.
Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja
on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee
ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman,
mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
Äänet lasketaan seuraavasti:
# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa
äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
== 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen ==
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.

780
säännöt.md

@ -1,163 +1,214 @@
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
----------------------------------
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen
kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
suomi.
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
Tarkoitus ja toiminnan laatu
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
--------------------------------
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana
päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi
puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita valtiollisiin vaaleihin, joita ovat mm.
europarlamentti-, eduskunta-, ja kuntavaalit sekä presidentinvaali.
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan
ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue
vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon avoimuuden ja
demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja
korjausta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
5. asettaa ehdokkaita vaaleihin
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella
luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja
ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista
kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja
arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa
liittyvää julkaisutoimintaa.
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
jäsenille.
Jäsenet
3 § Jäsenet
-----------
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity
yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta
kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet
hyväksyy puoluehallitus.
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
------------------------------------
4 § Toimielimet
---------------
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Yhdistyksen toimielimet ovat puoluevaltuusto, hallitus ja välimieslautakunta.
Toimielimien toimikausi on aina kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen
kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Puoluehallitus sekä välimieslautakunta valitaan parillisina vuosina ja
parittomina puoluevaltuusto.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
erottamisesta päättää hallitus.
5 § Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
---------------------------------------
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa.
Liittymis- ja jäsenmaksu
----------------------------
Johtosääntöihin kuuluvat:
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
osalta erikseen puoluevaltuusto.
- toimielinten työjärjestykset,
- puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
- ehdokasasettelujärjestys,
- välimiesmenettelysäännöt,
- mahdollisesti muut johtosäännöt.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
yksityishenkilöille.
Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja
äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy
puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.
Hallitus
------------
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja
vaalijärjestyksenä.
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä
johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai
keskenään.
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
Puolueen sisäinen normihierarkia on:
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
1. nämä säännöt,
2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen
periaateohjelma,
3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
§ 6 Päätöksenteon yleiset periaatteet
-------------------------------------
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
sitä vaatii.
Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä myös
kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös
puoluekokouksen ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen
kokous- ja äänestysjärjestys niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa
yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja äänestysjärjestys.
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
------------------------------------
Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida päättää yhdistyslain 23 §
mainituista asioista:
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
kaksi yhdessä.
1) puolueen sääntöjen muuttamisesta;
2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen
toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
3) puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston
työjärjestyksestä;
4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan
valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
6) yhdistyksen purkamisesta.
Tilikausi ja tilintarkastus
-------------------------------
7 § Äänioikeutetut jäsenet
--------------------------
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Yhdistyksen kokouksissa ja jäsenäänestyksissä on jokaisella varsinaisena
jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. Jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ole maksanut
viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan hallituksen ohjeistamalla tavalla.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
kokousta hallitukselle.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
Yhdistyksen kokoukset
-------------------------
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla
vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla
vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
vuosina) touko-heinäkuussa.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa
päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu
hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
on esitetty hallitukselle.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
äänioikeusrajoituksia.
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
edellytä äänestämään asian puolesta.
8 § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
-------------------------------------------------------
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen
muun jäsenen tuki.
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin
vastaus kohtuullisessa ajassa.
4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta välimieslautakunnalle.
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa
sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen ja
puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin
kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
9 § Jäsenaloite
---------------
Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki:
- yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä
varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
- yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä
sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin tulevalla puoluekokouksella.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
jäsenaloitteiden pätevyysvaatimuksia.
10 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
-------------------------------------
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
11 § Tilikausi ja tilintarkastus
--------------------------------
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien
tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta
puoluevaltuustolle.
12 § Yhdistyksen kokoukset
--------------------------
Puolue pitää varsinaisen kokouksen 5–90 päivää ennen kunkin puoluehallituksen
tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus
katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3)
puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian
käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden
kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä muitakin perusteita
ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai
kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
henkilövaaleissa, hänen on:
@ -166,329 +217,268 @@ henkilövaaleissa, hänen on:
ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
-------------------------------------------
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
sähköpostitse.
Kokouksissa käsiteltävät asiat
-----------------------------------
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
6. valitaan tässä järjestyksessä:
- hallituksen puheenjohtaja
- 1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
- hallituksen muut varsinaiset jäsenet
- hallituksen varajäsenet
- puoluevaltuuston puheenjohtaja
- puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
- puoluevaltuuston varajäsenet
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
----------------------------------------------------------------------
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole
toisin määrätty, kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut
yli puolet annetuista äänistä.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa
ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
13 § Hallitus
-------------
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen hallituksen
vaalia päättää, että valittavan hallituksen toimikausi on lyhyempi. Hallituksen
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan
yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen
estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan
aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan
yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
14 § Puoluevaltuusto
--------------------
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
### Puoluevaltuuston valitseminen
Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat
puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä
piiriyhdistysten valitsemat jäsenet ja varajäsenet. Jokaisella
piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja
enintään 2 henkilökohtaista varajäsentä.
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä,
jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
määräämässä järjestyksessä.
Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston varsinaisen
jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden pituus on
kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta
välittömästi puolueen hallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston
puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto
voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää
uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
loppuajaksi.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston jäsenet
voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös sähköisessä
jäsenäänestyksessä. Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista
puoluevaltuuston jäsenistä säädetään, soveltuu myös sähköisessä
jäsenäänestyksessä valittuihin puoluevaltuuston jäseniin.
### Puoluevaltuuston tehtävät
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
- seurata hallituksen toimintaa ja 8 §:ssä tarkoitettujen jäsenten
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
- hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen
toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
- päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai
kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun
omaisuuden luovuttamisesta
- tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai
tilintarkastusyhteisö
3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.
### Puoluevaltuuston koolle kutsuminen
Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilintarkastajat valitaan,
tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään puoluevaltuuston
kokouksessa heinä-elokuussa.
Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto
tai sen puheenjohtaja.
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
puoluevaltuuston jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii.
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
kokouksen aikana.
Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä,
Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
------------------------------------------------------------------------------------
- puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä
- äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä
- äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja
varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen
kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
kalenterivuodelle
6. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Piiriyhdistykset
---------------------
15 § Välimieslautakunta
-----------------------
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
Puolueella on välimieslautakunta. Välimieslautakunnalla on 3–7 jäsentä, jotka
valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
Välimieslautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan hallituksen tai
puoluevaltuuston jäseninä.
Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
------------------------------------------
Välimieslautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
Välimieslautakunnan jäsen tai koko välimieslautakunta voidaan puoluekokouksessa
tai sähköisessä jäsenäänestyksessä vaihtaa, erottaa, tai välimieslautakuntaa
täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
loppuajaksi.
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
2. tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
3. tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
4. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
5. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
-----------------------------------------------
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
----------------------------------------------
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
-----------------------------------------------------
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
nimetyt henkilöt.
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
-------------------------------------------------
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
Jäsenäänestyksen toteuttaminen
-----------------------------------
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
mukaisesti.
Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
---------------------------------------------
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
Osanotto jäsenäänestykseen
-------------------------------
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
täyttäneet 15 vuotta.
### Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
Välimieslautakunnan tehtävänä on:
- ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
- tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
- päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
Välimieslautakunnan toimintaa ohjaavat puolueen välimiesmenettelysäännöt ja
välimieslautakunnan työjärjestys.
1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
kymmenen muun jäsenen tuki.
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
16 § Piiriyhdistykset
---------------------
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity
yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen
varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen
asuinpaikkansa mukaan.
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
### Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
verkossa.
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi
ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta
vaalipiirissä
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata
puolueen kuntavaalikampanjasta
4. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
17 § Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
--------------------------------------
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
Vaalin toteuttaminen
Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
18 § Vaalin toteuttaminen
-------------------------
Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää, vaalit toteutetaan
seuraavasti.
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään
suhteellista vaalitapaa.
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan
ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan
toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun
täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa
äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä
yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi
ääni.
siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun
suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta
äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
Äänet lasketaan seuraavasti:
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu,
karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään
äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus,
ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen
toteuttamista.
19 § Jäsenistön veto-oikeus
---------------------------
Minkä tahansa puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä,
mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta on
sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano
keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
20 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
-------------------------------------
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti
hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen
kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Välimieslautakunta voi hallituksen esityksellä erottaa jäsenen yhdistyksestä,
jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt
täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa
haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää
välimiesvaltakunta hallituksen tai puoluevaltuuston esityksestä.
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
äänestyksen toteuttamista.
21 § Liittymis- ja jäsenmaksu
-----------------------------
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja
vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen
puoluevaltuusto.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi
jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.
22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
----------------------------------------------------
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
tai yhdistyksen purkamisesta.
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai
yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen
edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen
tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
23 § Siirtymäsäännökset
-----------------------
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.
Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta
kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 25.9.2020
voimassa olevien sääntöjen mukaan.

Loading…
Cancel
Save