Kielenhuolto

https://t.me/c/1172132698/26786

analyysi.md

@@ -1,494 +0,0 @@
-1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
-----------------------------------
-
-Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
-sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
-
-Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
-suomi.
-
-2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
---------------------------------
-
-Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
-mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
-saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
-eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
-
-Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
-suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
-parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
-päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
-teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
-sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
-
-Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
-
-1.  harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
-2.  tekee aloitteita ja kannanottoja
-3.  osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
-4.  järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
-
-Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
-testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
-toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella
-luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja
-ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
-
-Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
-jäsenille.
-
-3 § Jäsenet
------------
-
-Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
-(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
-rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
-
-Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
-mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
-
-Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
-Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
-
-4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
-------------------------------------
-
-Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
-kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
-ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
-
-Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
-erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
-velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
-menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
-vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
-säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
-
-Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
-vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
-erottamisesta päättää hallitus.
-
-Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
-
-5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
-----------------------------
-
-Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
-ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
-osalta erikseen puoluevaltuusto.
-
-Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
-korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
-yksityishenkilöille.
-
-6 § Hallitus
-------------
-
-Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
-puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
-jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
-
-Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
-tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
-
-Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
-varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
-kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
-kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
-
-Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
-taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
-
-Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
-hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
-siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
-sitä vaatii.
-
-Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
-puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
-ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
-ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
-
-Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
-
-7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
-------------------------------------
-
-Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
-varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
-kaksi yhdessä.
-
-8 § Tilikausi ja tilintarkastus
--------------------------------
-
-Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
-
-Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
-annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
-puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
-kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
-kokousta hallitukselle.
-
-9 § Yhdistyksen kokoukset
--------------------------
-
-Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
-vuosina) touko-heinäkuussa.
-
-Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
-hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
-(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
-yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
-ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
-kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
-on esitetty hallitukselle.
-
-Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
-aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
-edellytä äänestämään asian puolesta.
-
-Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
-yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
-yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
-
-Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
-
-1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
-   tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
-2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
-   tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
-
-Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
-henkilövaaleissa, hänen on:
-
-1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
-   ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
-2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
-
-Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
-määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
-äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
-vaaleissa kuitenkin arpa.
-
-Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
-kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
-apuvälineen avulla kokouksen aikana.
-
-10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
--------------------------------------------
-
-Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
-viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
-sähköpostitse.
-
-11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat
------------------------------------
-
-Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-
-1.  kokouksen avaus
-2.  valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
-    yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
-6.  valitaan tässä järjestyksessä:
-    -   hallituksen puheenjohtaja
-    -   1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
-    -   hallituksen muut varsinaiset jäsenet
-    -   hallituksen varajäsenet
-    -   puoluevaltuuston puheenjohtaja
-    -   puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
-    -   puoluevaltuuston varajäsenet
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
-
-Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
-periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
-
-11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
-----------------------------------------------------------------------
-
-Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
-sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
-jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
-keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
-
-Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
-ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
-puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
-puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
-
-Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
-puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
-ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
-
-Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
-arpa.
-
-Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
-siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
-
-Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
-jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
-puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
-puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
-
-Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
-pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
-
-Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
-etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
-päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
-
-Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
-päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
-puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
-kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
-yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
-
-Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
-myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
-kokouksen aikana.
-
-11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
-------------------------------------------------------------------------------------
-
-Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
-
-1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
-   osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
-2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
-   ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
-3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
-   luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
-   kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
-4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
-
-Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-
-1.  kokouksen avaus
-2.  valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
-6.  päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
-    myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
-
-Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-
-1.  kokouksen avaus
-2.  valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
-    kalenterivuodelle
-6.  valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
-    varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
-
-12 § Piiriyhdistykset
----------------------
-
-Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
-Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
-rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
-Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
-liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
-
-13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
-------------------------------------------
-
-Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
-
-1.  edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
-2.  tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
-    asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
-    eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
-3.  tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
-    asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
-    maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
-4.  asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
-    vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
-5.  hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
-
-14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
------------------------------------------------
-
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
-asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
-sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
-päätökseen.
-
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
-Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
-Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
-kuin piiriyhdistys on esittänyt.
-
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
-esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
-tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
-tilaisuus tulla kuulluksi.
-
-15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
-----------------------------------------------
-
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
-asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
-sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
-päätökseen.
-
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
-Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
-piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
-vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
-
-Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
-piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
-joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
-Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
-ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
-saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
-kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
-
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
-esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
-tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
-tilaisuus tulla kuulluksi.
-
-16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
------------------------------------------------------
-
-Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
-Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
-ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
-ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
-puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
-nimetyt henkilöt.
-
-Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
-erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
-jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
-enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
-asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
-Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
-
-17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
--------------------------------------------------
-
-Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
-jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
-järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
-ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
-
-18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen
------------------------------------
-
-Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
-äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
-vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
-kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
-apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
-vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
-vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
-menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
-mukaisesti.
-
-19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
----------------------------------------------
-
-Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
-yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
-
-Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
-kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
-henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
-joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
-
-Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
-vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
-kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
-henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
-
-20 § Osanotto jäsenäänestykseen
--------------------------------
-
-Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
-henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
-täyttäneet 15 vuotta.
-
-### 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
-
-Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
-
-1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
-2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
-   kymmenen muun jäsenen tuki.
-3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
-   niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
-
-Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
-ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
-
-Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
-niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
-vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
-kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
-hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
-Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
-vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
-
-Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
-yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
-tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
-hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
-verkossa.
-
-Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
-osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
-
-21 § Vaalin toteuttaminen
--------------------------
-
-Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
-kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
-kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
-toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
-välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään
-suhteellista vaalitapaa.
-
-Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
-siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa
-äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä
-yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi
-ääni.
-
-Äänet lasketaan seuraavasti:
-
-1.  Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
-2.  Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
-    ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
-3.  Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
-    jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
-    siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
-
-Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
-puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
-äänestyksen toteuttamista.
-
-22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
-----------------------------------------------------
-
-Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
-yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
-annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
-tai yhdistyksen purkamisesta.
-
-Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
-tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
-tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
-tarkoitukseen.

säännöt

@@ -1,363 +0,0 @@
-== 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka ==
-
-Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena
-koko Suomi.
-
-Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
-
-== 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu ==
-
-Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja
-lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita
-europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
-
-Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta ja
-sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon
-avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
-esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
-
-Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
-# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
-# tekee aloitteita ja kannanottoja
-# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
-# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
-
-Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa,
-omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää
-rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää
-julkaisutoimintaa.
-
-Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
-
-== 3 § Jäsenet ==
-
-Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa
-tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
-
-Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole
-äänioikeutta.
-
-Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen
-hallitus.
-
-== 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen ==
-
-Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
-taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
-
-Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai
-muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
-menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä
-laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
-
-Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen
-uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus.
-
-Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
-
-== 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu ==
-
-Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta
-päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.
-
-Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin
-varsinaisena jäseninä oleville yksityishenkilöille.
-
-== 6 § Hallitus ==
-
-Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1–3 varapuheenjohtajaa ja
-2–20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–10 varajäsentä.
-
-Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
-ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
-
-Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko
-hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken
-toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
-
-Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat
-toimihenkilöt.
-
-Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
-varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
-jäsenistä sitä vaatii.
-
-Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
-mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
-tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
-
-Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
-
-== 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen ==
-
-Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja
-puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
-
-== 8 § Tilikausi ja tilintarkastus ==
-
-Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
-
-Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään
-kuusi viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
-viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle.
-
-== 9 § Yhdistyksen kokoukset ==
-
-Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa.
-
-Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan
-aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä
-(1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
-vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
-esitetty hallitukselle.
-
-Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen
-muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.
-
-Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni,
-varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
-
-Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
-:: a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
-:: b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
-
-Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
-:: a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
-:: b) oltava kokouksessa äänioikeutettu.
-
-Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
-kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
-ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
-
-Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös
-tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
-
-== 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ==
-
-Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille
-postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
-
-== 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat ==
-
-Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-# kokouksen avaus
-# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-# hyväksytään kokouksen työjärjestys
-# esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
-# valitaan tässä järjestyksessä:
-#* hallituksen puheenjohtaja
-#* 1–3 hallituksen varapuheenjohtajaa
-#* hallituksen muut varsinaiset jäsenet
-#* hallituksen varajäsenet
-#* puoluevaltuuston puheenjohtaja
-#* puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
-#* puoluevaltuuston varajäsenet
-# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
-
-Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai periaateohjelma) koskevat muutokset
-käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
-
-== 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen ==
-
-Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen valitsemat
-puheenjohtaja, 15-40 varsinaista jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi keskuudestaan
-1-2 varapuheenjohtajaa.
-
-Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen
-äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
-puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
-
-Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
-varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
-
-Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
-
-Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä jossa heidät on
-valittu, eniten ääniä saanut ensin.
-
-Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä,
-taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
-kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
-
-Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi–huhtikuussa ja
-syyskokous syys–marraskuussa.
-
-Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen
-kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
-
-Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai
-yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
-kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
-
-Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun
-teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
-
-== 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat ==
-
-Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
-:: a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
-:: b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
-:: c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
-:: d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
-
-Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-# kokouksen avaus
-# valitaan kokoukselle 1–3 puheenjohtajaa, 1–3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-# hyväksytään kokouksen työjärjestys
-# esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
-# päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
-# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
-
-Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
-# kokouksen avaus
-# valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-# hyväksytään kokouksen työjärjestys
-# vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
-# valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
-# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
-
-== 12 § Piiriyhdistykset ==
-
-Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat
-henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat
-puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
-
-== 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta ==
-
-Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
-# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
-# tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
-# tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
-# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
-# hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
-
-== 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin ==
-
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
-perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
-
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
-noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
-kuin piiriyhdistys on esittänyt.
-
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden
-ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille
-varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
-
-== 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin ==
-
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
-perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
-
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
-noudattaa piiriyhdistyksen tai piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin
-enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
-
-Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät
-ehdokasesityksen ehdokkaista, joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. Hallitus
-yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin
-kyseisessä vaalipiirissä saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä kuultuaan
-ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
-
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä yksittäisten ehdokkaiden
-osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
-tilaisuus tulla kuulluksi.
-
-== 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin ==
-
-Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan
-järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
-ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi
-europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.
-
-Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa
-jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
-enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille
-varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
-
-== 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin ==
-
-Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain
-yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
-ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
-
-== 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen ==
-
-Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä
-kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
-päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei
-lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida
-asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän
-vaalijärjestyksen mukaisesti.
-
-== 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen ==
-
-Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
-
-Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen
-jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin
-ehdokasta ollaan nimeämässä.
-
-Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä,
-joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
-henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
-
-== 20 § Osanotto jäsenäänestykseen ==
-
-Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen
-toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.
-
-=== 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus ===
-
-Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
-:: a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
-:: b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
-:: c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
-
-Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä
-jäsenistöä koskettavista asioista.
-
-Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo
-siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
-kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua
-asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
-vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
-
-Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava
-syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen
-ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
-
-Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu
-vastaava syy ei sitä estä.
-
-== 21 § Vaalin toteuttaminen ==
-
-Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla.
-Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
-toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja
-on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
-
-Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee
-ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman,
-mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
-
-Äänet lasketaan seuraavasti:
-# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
-# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
-# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
-
-Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa
-äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
-
-== 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen ==
-
-Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
-vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
-sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
-
-Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
-päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
-tarkoitukseen.

säännöt.md

@@ -1,26 +1,25 @@
-Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
+1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
 ----------------------------------
 
-Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
+Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen
-sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
+kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
 
-Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
+Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
-suomi.
 
-Tarkoitus ja toiminnan laatu
+2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
 --------------------------------
 
-Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
+Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana
-mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
+päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi
-saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
+puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita valtiollisiin vaaleihin, joita ovat mm.
-eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
+europarlamentti-, eduskunta-, ja kuntavaalit sekä presidentinvaali.
 
-Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
+Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan
-suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
+ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue
-parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
+vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon avoimuuden ja
-päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
+demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
-teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
+esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja
-sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
+korjausta.
 
 Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
 
@@ -28,136 +27,188 @@ Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
 2. tekee aloitteita ja kannanottoja
 3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
 4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
+5. asettaa ehdokkaita vaaleihin
 
-Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
+Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
-testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
+kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista
-toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella
+kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja
-luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja
+arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa
-ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
+liittyvää julkaisutoimintaa.
 
 Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
 jäsenille.
 
-Jäsenet
+3 § Jäsenet
 -----------
 
 Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
-(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
+(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity
-rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
+yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
 
-Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
+Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta
-mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
+kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
 
-Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
+Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet
-Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
+hyväksyy puoluehallitus.
 
-Jäsenen eroaminen ja erottaminen
+4 § Toimielimet
-------------------------------------
+---------------
 
-Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
+Yhdistyksen toimielimet ovat puoluevaltuusto, hallitus ja välimieslautakunta.
-kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
+Toimielimien toimikausi on aina kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen
-ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
+kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
 
-Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
+Puoluehallitus sekä välimieslautakunta valitaan parillisina vuosina ja
-erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
+parittomina puoluevaltuusto.
-velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
-menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
-vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
-säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
 
-Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
+5 § Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
-vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
+---------------------------------------
-erottamisesta päättää hallitus.
 
-Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
+Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa.
 
-Liittymis- ja jäsenmaksu
+Johtosääntöihin kuuluvat:
-----------------------------
 
-Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
+- toimielinten työjärjestykset,
-ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
+- puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
-osalta erikseen puoluevaltuusto.
+- ehdokasasettelujärjestys,
+- välimiesmenettelysäännöt,
+- mahdollisesti muut johtosäännöt.
 
-Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
+Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja
-korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
+äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy
-yksityishenkilöille.
+puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.
 
-Hallitus
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
-------------
+toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja
+vaalijärjestyksenä.
 
-Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
+Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä
-puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
+johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai
-jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
+keskenään.
 
-Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
+Puolueen sisäinen normihierarkia on:
-tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
 
-Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
+1. nämä säännöt,
-varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
+2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen
-kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
+   periaateohjelma,
-kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
+3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.
 
-Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
+§ 6 Päätöksenteon yleiset periaatteet
-taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
+-------------------------------------
 
-Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
+Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös
-hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
+tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
-siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
-sitä vaatii.
 
-Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
+Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä myös
-puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
+kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
-ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
-ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
 
-Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
+Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös
+puoluekokouksen ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen
+kokous- ja äänestysjärjestys niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa
+yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja äänestysjärjestys.
 
-Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
+Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida päättää yhdistyslain 23 §
-------------------------------------
+mainituista asioista:
 
-Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
+1) puolueen sääntöjen muuttamisesta;
-varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
+2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen
-kaksi yhdessä.
+   toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
+3) puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston
+   työjärjestyksestä;
+4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan
+   valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
+5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
+6) yhdistyksen purkamisesta.
 
-Tilikausi ja tilintarkastus
+7 § Äänioikeutetut jäsenet
--------------------------------
+--------------------------
+
+Yhdistyksen kokouksissa ja jäsenäänestyksissä on jokaisella varsinaisena
+jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
+yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. Jäsenenä olevalla
+yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ole maksanut
+viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan hallituksen ohjeistamalla tavalla.
+
+Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
+
+1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla
+   vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
+2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla
+   vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
+
+Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa
+päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu
+hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.
+
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
+äänioikeusrajoituksia.
+
+8 § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
+-------------------------------------------------------
+
+Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
+
+1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
+2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen
+   muun jäsenen tuki.
+3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin
+   vastaus kohtuullisessa ajassa.
+4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta välimieslautakunnalle.
+
+Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
+yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa
+sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen ja
+puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
+
+Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin
+kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
+
+9 § Jäsenaloite
+---------------
+
+Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki:
+
+-  yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä
+   varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
+-  yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä
+   sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin tulevalla puoluekokouksella.
+
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
+jäsenaloitteiden pätevyysvaatimuksia.
+
+10 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
+-------------------------------------
+
+Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
+kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
+
+11 § Tilikausi ja tilintarkastus
+--------------------------------
 
 Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
 
 Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
-annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
+annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien
-puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
+tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta
-kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
+puoluevaltuustolle.
-kokousta hallitukselle.
 
-Yhdistyksen kokoukset
+12 § Yhdistyksen kokoukset
--------------------------
+--------------------------
 
-Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
+Puolue pitää varsinaisen kokouksen 5–90 päivää ennen kunkin puoluehallituksen
-vuosina) touko-heinäkuussa.
+tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
 
-Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
+Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus
-hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
+katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3)
-(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
+puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian
-yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
+käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden
-ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
+kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
-kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä muitakin perusteita
-on esitetty hallitukselle.
+ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.
-
-Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
-aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
-edellytä äänestämään asian puolesta.
 
 Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
-yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
+yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai
-yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
+kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
-
-Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
-
-1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
-   tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
-2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
-   tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
 
 Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
 henkilövaaleissa, hänen on:
@@ -166,329 +217,268 @@ henkilövaaleissa, hänen on:
    ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
 2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
 
-Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
+Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole
-määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
+toisin määrätty, kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut
-äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
+yli puolet annetuista äänistä.
-vaaleissa kuitenkin arpa.
 
-Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
+Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa
-kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
+ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
-apuvälineen avulla kokouksen aikana.
 
-Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
+13 § Hallitus
--------------------------------------------
+-------------
 
-Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
+Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
-viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
+puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
-sähköpostitse.
+jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
 
-Kokouksissa käsiteltävät asiat
+Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
------------------------------------
+tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
 
-Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen hallituksen
+vaalia päättää, että valittavan hallituksen toimikausi on lyhyempi. Hallituksen
+puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan
+yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
+kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
 
-1.  kokouksen avaus
+Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
-2.  valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
+taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
-    yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
-6.  valitaan tässä järjestyksessä:
-    -   hallituksen puheenjohtaja
-    -   1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
-    -   hallituksen muut varsinaiset jäsenet
-    -   hallituksen varajäsenet
-    -   puoluevaltuuston puheenjohtaja
-    -   puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
-    -   puoluevaltuuston varajäsenet
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
 
-Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
+Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen
-periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
+estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan
+aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
 
-Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
+Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja
-----------------------------------------------------------------------
+tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan
+yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
+puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
 
-Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
+14 § Puoluevaltuusto
-sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
+--------------------
-jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
+
-keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
+### Puoluevaltuuston valitseminen
+Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat
+puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä
+piiriyhdistysten valitsemat jäsenet ja varajäsenet. Jokaisella
+piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja
+enintään 2 henkilökohtaista varajäsentä.
+
+Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
+puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä,
+jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
+
+Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
+piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
+määräämässä järjestyksessä.
+
+Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston varsinaisen
+jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden pituus on
+kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
+puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta
+välittömästi puolueen hallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
+
+Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
 
 Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
-ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
+ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja,
-puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
+varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston
-puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
+puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
 
-Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
+Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto
-puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
+voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää
-ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
+uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
+loppuajaksi.
 
-Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
+Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston jäsenet
-arpa.
+voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös sähköisessä
+jäsenäänestyksessä. Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista
+puoluevaltuuston jäsenistä säädetään, soveltuu myös sähköisessä
+jäsenäänestyksessä valittuihin puoluevaltuuston jäseniin.
 
-Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
+### Puoluevaltuuston tehtävät
-siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
+Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
 
-Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
+- seurata hallituksen toimintaa ja 8 §:ssä tarkoitettujen jäsenten
-jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
+  osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
-puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
+- hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen
-puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
+  toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
+- päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai
+  kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun
+  omaisuuden luovuttamisesta
+- tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
 
-Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
+Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
-pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
 
-Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
+1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
-etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
+   hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
-päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
+2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai
+   tilintarkastusyhteisö
+3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.
+
+### Puoluevaltuuston koolle kutsuminen
+Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
+kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilintarkastajat valitaan,
+tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään puoluevaltuuston
+kokouksessa heinä-elokuussa.
+
+Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
+etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto
+tai sen puheenjohtaja.
 
 Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
 päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
-puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
+puoluevaltuuston jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
-kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
+kirjallisesti vaatii.
-yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
 
-Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
+Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä,
-myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
-kokouksen aikana.
 
-Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
+- puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
-------------------------------------------------------------------------------------
+  puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä
+- äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä
+- äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
+  arpa.
 
-Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
+Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja
+varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen
+kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
+kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
 
-1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
+15 § Välimieslautakunta
-   osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
+-----------------------
-2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
-   ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
-3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
-   luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
-   kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
-4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
 
-Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+Puolueella on välimieslautakunta. Välimieslautakunnalla on 3–7 jäsentä, jotka
+valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
+Välimieslautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan hallituksen tai
+puoluevaltuuston jäseninä.
 
-1.  kokouksen avaus
+Välimieslautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
-2.  valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
-6.  päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
-    myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
 
-Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
+Välimieslautakunnan jäsen tai koko välimieslautakunta voidaan puoluekokouksessa
+tai sähköisessä jäsenäänestyksessä vaihtaa, erottaa, tai välimieslautakuntaa
+täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
+loppuajaksi.
 
-1.  kokouksen avaus
+Välimieslautakunnan tehtävänä on:
-2.  valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
+- ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
-    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
+- tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
-3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
+- päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.
-4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys
-5.  vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
-    kalenterivuodelle
-6.  valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
-    varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
-7.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
 
-Piiriyhdistykset
+Välimieslautakunnan toimintaa ohjaavat puolueen välimiesmenettelysäännöt ja
+välimieslautakunnan työjärjestys.
+
+16 § Piiriyhdistykset
 ---------------------
 
 Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
-Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
+Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity
-rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
+yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen
-Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
+varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen
-liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
+asuinpaikkansa mukaan.
 
-Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
+### Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
-------------------------------------------
 
 Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
 
 1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
-2.  tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
+2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi
-    asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
+   ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta
-    eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
+   vaalipiirissä
-3.  tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
+3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata
-    asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
+   puolueen kuntavaalikampanjasta
-    maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
+4. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
-4.  asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
-    vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
-5.  hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
 
-Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
+17 § Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
------------------------------------------------
+--------------------------------------
 
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
+Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
-asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
+europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
-sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
+mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
-päätökseen.
 
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
+Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
-Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
-Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
-kuin piiriyhdistys on esittänyt.
 
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
+18 § Vaalin toteuttaminen
-esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
-tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
-tilaisuus tulla kuulluksi.
-
-Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
-----------------------------------------------
-
-Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
-asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
-sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
-päätökseen.
-
-Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
-Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
-piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
-vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
-
-Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
-piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
-joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
-Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
-ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
-saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
-kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
-
-Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
-esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
-tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
-tilaisuus tulla kuulluksi.
-
-Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
------------------------------------------------------
-
-Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
-Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
-ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
-ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
-puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
-nimetyt henkilöt.
-
-Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
-erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
-jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
-enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
-asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
-Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
-
-Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
--------------------------------------------------
-
-Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
-jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
-järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
-ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
-
-Jäsenäänestyksen toteuttaminen
------------------------------------
-
-Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
-äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
-vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
-kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
-apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
-vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
-vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
-menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
-mukaisesti.
-
-Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
----------------------------------------------
-
-Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
-yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
-
-Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
-kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
-henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
-joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
-
-Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
-vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
-kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
-henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
-
-Osanotto jäsenäänestykseen
--------------------------------
-
-Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
-henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
-täyttäneet 15 vuotta.
-
-### Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
-
-Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
-
-1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
-2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
-   kymmenen muun jäsenen tuki.
-3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
-   niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
-
-Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
-ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
-
-Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
-niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
-vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
-kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
-hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
-Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
-vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
-
-Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
-yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
-tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
-hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
-verkossa.
-
-Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
-osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
-
-Vaalin toteuttaminen
 -------------------------
 
+Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää, vaalit toteutetaan
+seuraavasti.
+
 Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
-kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
+kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan
-kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
+ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan
-toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
+toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun
-välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään
+täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
-suhteellista vaalitapaa.
 
 Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
-siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa
+siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun
-äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä
+suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta
-yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi
+äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
-ääni.
 
 Äänet lasketaan seuraavasti:
 
 1.  Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
 2.  Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
     ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
-3.  Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
+3.  Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu,
-    jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
+    karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään
-    siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
+    äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
 
-Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
+Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus,
-puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
+ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen
-äänestyksen toteuttamista.
+toteuttamista.
 
-Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
+19 § Jäsenistön veto-oikeus
+---------------------------
+
+Minkä tahansa puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä,
+mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
+jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta on
+sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano
+keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
+
+20 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
+-------------------------------------
+
+Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti
+hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen
+kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
+
+Välimieslautakunta voi hallituksen esityksellä erottaa jäsenen yhdistyksestä,
+jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt
+täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
+tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
+vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
+säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
+
+Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa
+haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää
+välimiesvaltakunta hallituksen tai puoluevaltuuston esityksestä.
+
+Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
+
+21 § Liittymis- ja jäsenmaksu
+-----------------------------
+
+Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja
+vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen
+puoluevaltuusto.
+
+Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi
+jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.
+
+22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
 ----------------------------------------------------
 
 Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
 yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
-annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
+annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai
-tai yhdistyksen purkamisesta.
+yhdistyksen purkamisesta.
 
-Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
+Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen
-tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
+edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen
-tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
+tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
-tarkoitukseen.
+
+23 § Siirtymäsäännökset
+-----------------------
+
+Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta
+kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 25.9.2020
+voimassa olevien sääntöjen mukaan.