Compare commits

..

36 Commits

Author SHA1 Message Date
Ari-Martti Hopiavuori 7ee3974695 Puoluevaltuuston kokouksen ajankohta. Tekninen muutos, joka seuraa puoluehallituksen kokouksessaan 13.8.2020 tarkentamista tilintarkastuksen aikarajoista. 2020-08-14 11:38:52 +03:00
Ari-Martti Hopiavuori 35bbab2218 Rivinvaihdot ja kielenhuolto 2020-08-14 11:36:58 +03:00
Ari-Martti Hopiavuori c1daade846 Tilintarkastuksen aikarajat. Puoluehallituksen kokous 13.8.2020
https://t.me/c/1172132698/26786
2020-08-14 10:43:47 +03:00
Ari-Martti Hopiavuori a22b179907 Tekninen korjaus, kuluvan vuoden jäsenmaksua ei välttämättä ole laskutettu tarkistushetkellä, joten parempi muotoilu on "viimeisin laskutettu jäsenmaksu". Puoluehallituksen kokous 13.8.2020
https://t.me/c/1172132698/26717
2020-08-14 10:41:42 +03:00
Ari-Martti Hopiavuori d919f95ce2 Puoluekokouksen ajankohta. Puoluehallituksen kokous 13.8.2020
https://t.me/c/1172132698/26674
2020-08-14 10:37:46 +03:00
Ari-Martti Hopiavuori c5fd4ba37f Toimielimet. Tarkennus kaksivuotisten toimikausien valitsemisvuosiin. Puoluehallituksen kokous 13.8.2020
https://t.me/c/1172132698/26652
2020-08-14 10:35:44 +03:00
Ari-Martti Hopiavuori ddd064db47 Tarkoitus ja toiminnan laatu. Puoluehallituksen kokous 13.8.2020
https://t.me/c/1172132698/26553
2020-08-14 10:29:56 +03:00
Ari-Martti Hopiavuori 58754f77dd Vaaliliitot puoluevaltuustolta takaisin puoluehallitukselle, puoluehallituksen kokous 13.8.2020.
https://t.me/c/1172132698/26534
2020-08-14 10:27:15 +03:00
Ari-Martti Hopiavuori ef45bc9850 Puoluevaltuuston koko, puoluehallituksen kokous 13.8.2020 https://t.me/c/1172132698/26484 2020-08-14 10:21:56 +03:00
Marek Nečada b33c0f8360 Välimiesmenettelystä 2020-08-13 19:42:52 +03:00
Marek Nečada 249e32bc32 Välimieslautakunta 2020-08-13 19:27:56 +03:00
Marek Nečada 5f5a8b34e8 Tää on ehkä hieman parempi järjestys 2020-08-13 18:55:48 +03:00
Marek Nečada 3336ca4c5a Järkevämpi (?) järjestys, otsikot 2020-08-13 18:54:26 +03:00
Marek Nečada 9baaf330b3 Vaalitavan delegointi. 2020-08-13 18:45:59 +03:00
Marek Nečada e3ae9efb01 Neuvoa antavat jäsenäänestykset pois. 2020-08-13 18:43:04 +03:00
Marek Nečada 6f763417c9 Lisää delegointia 2020-08-13 18:39:51 +03:00
Marek Nečada d0c5e6a636 Lisää delegointia (kokousten yksityiskohdat) 2020-08-13 18:27:31 +03:00
Marek Nečada a1c811b17a Jäsenaloite 2020-08-13 18:22:57 +03:00
Marek Nečada 2e3fd9b512 Puoluevaltuuston jäsenten sähköinen vaali. 2020-08-13 17:18:44 +03:00
Marek Nečada fcf4a5c981 Lain vaatimat dedikset. 2020-08-13 17:03:25 +03:00
Marek Nečada 2d89f5a5b9 Veto-oikeus: Täytäntöönpanokielto 2020-08-13 16:34:03 +03:00
Marek Nečada f63f123f1f Äänioikeutetut jäsenet 2020-08-12 16:42:43 +03:00
Marek Nečada 37cccb6c13 Jäsenistön veto-oikeus 2020-08-12 16:17:52 +03:00
Marek Nečada 141c4dad6d Ehdokasasettelusääntöjen delegointi. 2020-08-12 15:55:03 +03:00
Marek Nečada 9771a84ccd Sääntöhierarkia tarkemmin 2020-08-12 14:40:15 +03:00
Marek Nečada cb5f9be356 Pieni korjaus 2020-08-12 14:19:01 +03:00
Marek Nečada 2c5b4e3d3f Kiinnitetään varsinaisen kokouksen ajankohta hallituksen toimikauteen. 2020-08-12 14:06:06 +03:00
Marek Nečada 800b957c9e Puoluevaltuusto hyväksyy vaaliliitot. 2020-08-12 13:55:13 +03:00
Marek Nečada a8de5f43f4 kaikenlaista 2020-08-12 13:46:20 +03:00
Marek Nečada 9ae28aa9de Puoluevaltuusto: kokouksien ohjelma pois; järkevämpi järjestys. 2020-08-12 11:56:55 +03:00
Marek Nečada 87228c6543 Parempi formulaatio 2020-08-12 11:28:26 +03:00
Marek Nečada 4d9feffce7 Piiriyhdistyksen velvollisuus ilmoittaa puoluevaltuuston jäsenen
vaalista.
2020-08-12 11:24:16 +03:00
Marek Nečada 98891ca4b9 Etäosallistumismahdollisuus yleiseksi periaatteeksi. 2020-08-12 11:15:44 +03:00
Marek Nečada 02d834c2be Johtosääntöjä koskevat siirtymäsäännökset 2020-08-12 10:42:56 +03:00
Marek Nečada c133a3c4a8 Piiriyhdistykselle paikka puoluevaltuustossa. 2020-08-12 10:08:18 +03:00
Marek Nečada 9b3ad19006 Toimielimet, johtosäännöt. 2020-08-12 09:34:57 +03:00
7 changed files with 1208 additions and 190 deletions

494
analyysi.md Normal file
View File

@ -0,0 +1,494 @@
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
----------------------------------
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja
sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin
suomi.
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
--------------------------------
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla
mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa
saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita europarlamentti-,
eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden
suojan ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan
parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä
päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa
teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta
sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja
testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita
toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella
luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja
ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
jäsenille.
3 § Jäsenet
-----------
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai
rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
------------------------------------
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne
velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa
vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä
erottamisesta päättää hallitus.
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
----------------------------
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun
ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän
osalta erikseen puoluevaltuusto.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä
korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena jäseninä oleville
yksityishenkilöille.
6 § Hallitus
------------
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen
kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
------------------------------------
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja
kaksi yhdessä.
8 § Tilikausi ja tilintarkastus
-------------------------------
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen
puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista
kokousta hallitukselle.
9 § Yhdistyksen kokoukset
-------------------------
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina
vuosina) touko-heinäkuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa
(2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30)
yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä
kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä
on esitetty hallitukselle.
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta
aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei
edellytä äänestämään asian puolesta.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla
tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
henkilövaaleissa, hänen on:
1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen
kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla kokouksen aikana.
10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
-------------------------------------------
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi
viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
sähköpostitse.
11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat
-----------------------------------
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta
yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
6. valitaan tässä järjestyksessä:
- hallituksen puheenjohtaja
- 1--3 hallituksen varapuheenjohtajaa
- hallituksen muut varsinaiset jäsenet
- hallituksen varajäsenet
- puoluevaltuuston puheenjohtaja
- puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
- puoluevaltuuston varajäsenet
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai
periaateohjelma) koskevat muutokset käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen
----------------------------------------------------------------------
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen
sääntömääräisen kokouksen valitsemat puheenjohtaja, 15-40 varsinaista
jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi
keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle
siinä järjestyksessä jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella
jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä
puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on
puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous
pidetään helmi--huhtikuussa ja syyskokous syys--marraskuussa.
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa
etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta
päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään
yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä
myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
kokouksen aikana.
11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
------------------------------------------------------------------------------------
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
1. seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
2. hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia
ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön
luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan
kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
4. tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1--3 puheenjohtajaa, 1--3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle
kalenterivuodelle
6. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
12 § Piiriyhdistykset
---------------------
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on
rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi.
Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen
liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
------------------------------------------
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
2. tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
3. tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa
asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen
maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
4. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja
vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
5. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin
-----------------------------------------------
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin.
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä.
Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
esityksestä enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin
----------------------------------------------
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään
asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen
sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen
päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin.
Hallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen tai
piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa
vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi
piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät ehdokasesityksen ehdokkaista,
joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii.
Hallitus yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos
ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin kyseisessä vaalipiirissä
saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä
kuultuaan ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen
esityksestä yksittäisten ehdokkaiden osalta. Ennen tällaisen päätöksen
tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin
-----------------------------------------------------
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä.
Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen
ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa
puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen
nimetyt henkilöt.
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi
erittäin painavasta syystä poiketa jäsenäänestykseen nimettyjen tai
jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on
asianosaisille henkilöille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin
-------------------------------------------------
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos
jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei
järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen
-----------------------------------
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä
äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista
vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen
kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota
vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä
menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen
mukaisesti.
19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen
---------------------------------------------
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä
yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön
kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen
henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa,
joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa
vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen
kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
20 § Osanotto jäsenäänestykseen
-------------------------------
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset
henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa
täyttäneet 15 vuotta.
### 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
1. Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin
kymmenen muun jäsenen tuki.
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada
niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä
ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä jäsenistöä koskettavista asioista.
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous
niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun
vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus
tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että
hallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti
verkossa.
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä
osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
21 § Vaalin toteuttaminen
-------------------------
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella
kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan
välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään
suhteellista vaalitapaa.
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa
äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä
yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi
ääni.
Äänet lasketaan seuraavasti:
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on
jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet
siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää
puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen
äänestyksen toteuttamista.
22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
----------------------------------------------------
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta
tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.

View File

@ -1,9 +0,0 @@
#!/bin/bash
# Tämä vaatii pandoc-crossref -suodatinta, ks. https://github.com/lierdakil/pandoc-crossref
mkdir -p out
pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.latex.yaml --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -o out/säännöt.pdf säännöt.md
pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.html.yaml --standalone --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -o out/säännöt.html säännöt.md
pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.html.yaml --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -t mediawiki -o out/säännöt_test.mediawiki säännöt.md
pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.latex.yaml --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -t latex -o out/säännöt.tex säännöt.md
pandoc --metadata-file=säännöt_metadata.html.yaml --wrap=none --shift-heading-level-by=-1 -F pandoc-crossref -t plain -o out/säännöt.txt säännöt.md

363
säännöt Normal file
View File

@ -0,0 +1,363 @@
== 1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka ==
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena
koko Suomi.
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
== 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu ==
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja
lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita
europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä presidentinvaaliin.
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan ja sananvapauden osalta ja
sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon
avoimuuden ja demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
# harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
# tekee aloitteita ja kannanottoja
# osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
# järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa,
omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää
rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää
julkaisutoimintaa.
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
== 3 § Jäsenet ==
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa
tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole
äänioikeutta.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen
hallitus.
== 4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen ==
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai
muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä
laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen
uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus.
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
== 5 § Liittymis- ja jäsenmaksu ==
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta
päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin
varsinaisena jäseninä oleville yksityishenkilöille.
== 6 § Hallitus ==
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 13 varapuheenjohtajaa ja
220 muuta varsinaista jäsentä sekä 010 varajäsentä.
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko
hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken
toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat
toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus hyväksyy vaaliliitot.
== 7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen ==
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja
puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
== 8 § Tilikausi ja tilintarkastus ==
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään
kuusi viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle.
== 9 § Yhdistyksen kokoukset ==
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan
aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä
(1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
esitetty hallitukselle.
Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen
muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni,
varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
:: a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
:: b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
:: a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
:: b) oltava kokouksessa äänioikeutettu.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
== 10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ==
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille
postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
== 11 § Kokouksissa käsiteltävät asiat ==
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
# kokouksen avaus
# valitaan kokoukselle 13 puheenjohtajaa, 13 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
# esitetään yhteenveto yhdistyksen taloudesta ja toiminnasta yhdistyksen edellisen varsinaisen kokouksen jälkeiseltä ajalta
# valitaan tässä järjestyksessä:
#* hallituksen puheenjohtaja
#* 13 hallituksen varapuheenjohtajaa
#* hallituksen muut varsinaiset jäsenet
#* hallituksen varajäsenet
#* puoluevaltuuston puheenjohtaja
#* puoluevaltuuston muut varsinaiset jäsenet
#* puoluevaltuuston varajäsenet
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluelain 2 §:ssä tarkoitettua yleisohjelmaa (puolueohjelma tai periaateohjelma) koskevat muutokset
käsitellään yhdistyksen kokouksessa.
== 11 a § Puoluevaltuuston valitseminen ja sen kokousten koollekutsuminen ==
Yhdityksellä on puoluevaltuusto, johon kuuluvat yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen valitsemat
puheenjohtaja, 15-40 varsinaista jäsentä ja 0-20 varajäsentä. Puoluvaltuusto valitsee lisäksi keskuudestaan
1-2 varapuheenjohtajaa.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen
äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia
puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä jossa heidät on
valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä,
taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Puoluevaltuusto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmihuhtikuussa ja
syyskokous syysmarraskuussa.
Varsinainen kokous on kutsuttava koolle vähintään kolme (3) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Varsinaisen
kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja.
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai
yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle vähintään yksi viikko etukäteen sähköpostitse.
Puoluevaltuustoon voidaan osallistua puoluevaltuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun
teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
== 11 b § Puoluevaltuuston tehtävät ja sen varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat ==
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
:: a) seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
:: b) hyväksyä hallituksen esityksestä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
:: c) päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta
:: d) tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
# kokouksen avaus
# valitaan kokoukselle 13 puheenjohtajaa, 13 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
# esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
# päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
# kokouksen avaus
# valitaan kokoukselle 1-3 puheenjohtajaa, 1-3 sihteeriä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
# todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
# hyväksytään kokouksen työjärjestys
# vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
# valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö
# käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
== 12 § Piiriyhdistykset ==
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat
henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat
puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
== 13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta ==
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
# edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
# tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
# tehdä 15 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
# asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta;
# hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
== 14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin ==
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita
kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä enintään kahden
ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille
varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
== 15 § Ehdokkaiden asettaminen maakuntavaaleihin ==
Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta maakuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee
noudattaa piiriyhdistyksen tai piiriyhdistysten esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin
enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt.
Niissä maakuntavaalien vaalipiireissä, joissa toimii useampi kuin yksi piiriyhdistys, piiriyhdistykset tekevät
ehdokasesityksen ehdokkaista, joilla on kotipaikka niissä kunnissa, joissa piiriyhdistys toimii. Hallitus
yhdistää nämä esitykset yhdeksi ehdokaslistaksi. Jos ehdokaslistalle tulisi enemmän ehdokkaita kuin
kyseisessä vaalipiirissä saa maakuntavaaleissa asettaa, puoluehallitus päättää piiriyhdistyksiä kuultuaan
ketkä esitetyt ehdokkaat jätetään pois ehdokaslistasta.
Hallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa kunkin piiriyhdistyksen esityksestä yksittäisten ehdokkaiden
osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on piiriyhdistykselle ja asianosaisille henkilöille varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
== 16 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin ==
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan
järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa
ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi
europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.
Kokous tai erityisen kiireellisessä tapauksessa puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa
jäsenäänestykseen nimettyjen tai jäsenäänestyksessä valituksi tulleiden ehdokkaiden valitsemisesta
enintään kahden ehdokkaan osalta. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä on asianosaisille henkilöille
varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Puoluehallituksen päätöksen on oltava yksimielinen.
== 17 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin ==
Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain
yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn
ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
== 18 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen ==
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä
kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan toteuttaa hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei
lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida
asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään yhdistyksen kokouksen hyväksymän
vaalijärjestyksen mukaisesti.
== 19 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen ==
Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen.
Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen
jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin
ehdokasta ollaan nimeämässä.
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä,
joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava
henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
== 20 § Osanotto jäsenäänestykseen ==
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen
toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.
=== 20 a § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus ===
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
:: a) Tehdä puoluekokoukselle aloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
:: b) Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
:: c) Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
Hallituksen on lisäksi järjestettävä jäsenistölle säännöllisiä kyselyjä ja neuvoa-antavia jäsenäänestyksiä
jäsenistöä koskettavista asioista.
Neuvoa-antava jäsenäänestys on järjestettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo
siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi
kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua
asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava
syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen
ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu
vastaava syy ei sitä estä.
== 21 § Vaalin toteuttaminen ==
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla.
Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä,
toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja
on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee
ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman,
mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
Äänet lasketaan seuraavasti:
# Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
# Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
# Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa
äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
== 22 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen ==
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.

View File

@ -1,275 +1,485 @@
Piraattipuolueen säännöt
========================
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
----------------------------------
## Puolueen nimi ja kotipaikka
Puolueen nimi on Piraattipuolue ry, ruotsiksi Piratpartiet rf ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p., ruotsiksi Piratpartiet r.p. ja sen
kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.
## Tarkoitus ja toiminnan laatu
Tarkoitus ja toiminnan laatu
--------------------------------
Puolueen tarkoituksena on edistää vapaata ja yhdenvertaista yhteiskuntaa toimimalla kansalaisyhteiskunnassa ja edustuksellisen demokratian luottamuselimissä.
Puolueen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana
päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidensa saavuttamiseksi
puolue pyrkii asettamaan ehdokkaita valtiollisiin vaaleihin, joita ovat mm.
europarlamentti-, eduskunta-, maakunta- ja kuntavaaleihin sekä
presidentinvaaliin.
Puolue vaatii erityisesti vahvaa yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa, sanan- ja ilmaisunvapautta, osallistavaa demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta sekä kulttuurin ja tiedon vapautta. Puolue haluaa tuoda esiin sekä teknologian uudet mahdollisuudet että ongelmat ja uhat.
Puolue vaatii yksilön oikeuksien turvaamista erityisesti yksityisyyden suojan
ja sananvapauden osalta ja sähköisen kuluttajansuojan parantamista. Puolue
vaatii kulttuurin ja tiedon vapauden, sekä päätöksenteon avoimuuden ja
demokraattisuuden lisäämistä. Puolue ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien
esilletuontia, vastuiden painotusta sekä ongelmakohtien huomioimista ja
korjausta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa,
5. asettaa ehdokkaita vaaleihin.
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa.
5. asettaa ehdokkaita vaaleihin
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista
kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja
arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa
liittyvää julkaisutoimintaa.
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen
jäsenille.
## Jäsenet
Jäsenet
-----------
Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt.
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain
(503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity
yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta
kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy puoluehallitus.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet
hyväksyy puoluehallitus.
## Toimielimet {#sec:toimielimet}
Toimielimet
--------------
Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus ja sovittelulautakunta.
Yhdistyksen toimielimet ovat puoluevaltuusto, hallitus ja välimieslautakunta.
Toimielimien toimikausi on aina kokonaisia kalenterivuosia ja alkaa sen
kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia, jotka alkavat sen kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.
Puoluehallitus sekä välimieslautakunta valitaan parillisina vuosina ja
parittomina puoluevaltuusto.
Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja parittomina puoluevaltuusto.
## Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia
-------------------------------------
Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa.
Johtosääntöihin kuuluvat:
1. toimielinten työjärjestykset,
2. puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
3. ehdokasasettelujärjestys,
4. sovittelumenettelykäytännöt,
5. mahdollisesti muut johtosäännöt.
- toimielinten työjärjestykset,
- puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
- ehdokasasettelujärjestys,
- välimiesmenettelysäännöt,
- mahdollisesti muut johtosäännöt.
Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto tai puoluekokous.
Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja
äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy
puoluevaltuusto, puoluekokous tai jäsenäänestys.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja vaalijärjestyksenä.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys
toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja
vaalijärjestyksenä.
Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään.
Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä
johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai
keskenään.
Puolueen sisäinen normihierarkia on
Puolueen sisäinen normihierarkia on:
1. nämä säännöt,
2. puoluekokousten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
2. puoluekokousten tai jäsenäänestysten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen
periaateohjelma,
3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.
## Päätöksenteon yleiset periaatteet
Päätöksenteon yleiset periaatteet
-----------------------------------
Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
## Äänioikeutetut jäsenet
Jos sen työjärjestys niin määrää, puolueen toimielin saa tehdä päätöksiä myös
kokouksen ulkopuolella sähköisessä menettelyssä.
Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Puolueen jäsenet voivat osallistua puolueen päätöksentekoon myös
puoluekokouksen ulkopuolella sähköisessä jäsenäänestyksessä, jos puolueen
kokous- ja äänestysjärjestys niin sallii. Jäsenäänestyksiä ohjaa
yksityiskohtaisemmin puolueen kokous- ja äänestysjärjestys.
Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla.
Kokouksen ulkopuolella ei kuitenkaan voida päättää yhdistyslain 23 §
mainituista asioista:
1) puolueen sääntöjen muuttamisesta;
2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen
toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;
3) puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksestä tai puoluevaltuuston
työjärjestyksestä;
4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan
valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678)
5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
6) yhdistyksen purkamisesta.
Äänioikeutetut jäsenet
----------------------
Yhdistyksen kokouksissa ja jäsenäänestyksissä on jokaisella varsinaisena
jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla
yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. Jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ole maksanut
viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan hallituksen ohjeistamalla tavalla.
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla
vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla
vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
## Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus {#sec:jäsenoikeudet}
Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksen ulkopuolisessa
päätöksenteossa, hänen on maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu
hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen äänestystä.
Puolueen jäsenellä on oikeus:
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
äänioikeusrajoituksia.
1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen [@sec:jäsenaloite]:n mukaisesti.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
3. Tehdä puoluehallitukselle aloitteitaja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta sovittelulautakunnalle.
Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus
-----------------------------------------------------
Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että puoluehallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus:
Puolueen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen [REF Jäsenaloite] §:n mukaisesti.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen
muun jäsenen tuki.
3. Tehdä hallitukselle aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin
vastaus kohtuullisessa ajassa.
4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta välimieslautakunnalle.
## Jäsenaloite {#sec:jäsenaloite}
Hallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin
yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa
sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että hallituksen ja
puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.
Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa.
Yhdistyksen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin
kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.
Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki; riittävä määrä on:
Jäsenaloite
-------------
1. yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
2. yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä muutenkin tulevalla puoluekokouksella.
Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa tai sähköisessä äänestyksessä. Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki:
## Puolueen nimen kirjoittaminen
- yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä
varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
- yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä
sähköisessä jäsenäänestyksessä tai muutenkin tulevalla puoluekokouksella.
Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan lieventää edellä mainittuja
jäsenaloitteiden pätevyysvaatimuksia.
## Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
------------------------------------
Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta puoluehallitukselle.
Tilikausi ja tilintarkastus
-------------------------------
## Puoluekokoukset
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Puolue pitää varsinaisen kokouksen marras-joulukuussa, 5-60 päivää ennen kunkin puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
annettava tilintarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Tilintarkastajien
tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta
puoluevaltuustolle.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty puoluehallitukselle.
Yhdistyksen kokoukset
-------------------------
Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Puolue pitää varsinaisen kokouksen 590 päivää ennen kunkin puoluehallituksen
tai -valtuuston toimikauden päättymistä.
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus
katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3)
puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian
käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden
kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä voidaan määrätä muitakin perusteita
ylimääräisen kokouksen koollekutsumiselle.
1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla
yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai
kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä
henkilövaaleissa, hänen on:
1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen
ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.
Ellei puolueen säännöissä ole toisin määrätty: 1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Ellei puolueen säännöissä tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksessä ole
toisin määrätty, kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut
yli puolet annetuista äänistä.
Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa
ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
## Puoluehallitus
Hallitus
------------
Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1-3 varapuheenjohtajaa ja 2-20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-10 varajäsentä.
Yhdistyksen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut
puheenjohtaja, 1--3 varapuheenjohtajaa ja 2--20 muuta varsinaista
jäsentä sekä 0--10 varajäsentä.
Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puoluekokous voi ennen puoluehallituksen vaalia päättää, että puoluehallitus valitaan meneillään olevan toimikauden loppuajaksi, mikäli puoluehallitus on eronnut tai erotettu.
Hallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä
tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen.
Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi. Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan
puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluekokous voi ennen hallituksen
vaalia päättää, että valittavan hallituksen toimikausi on lyhyempi. Hallituksen
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko hallitus voidaan
yhdistyksen kokouksessa vaihtaa tai hallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös
kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Puoluehallitus kokoontuu, kun se niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus kokoontuu, kun hallitus niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen
estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan
aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
## Puoluevaltuusto
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan
yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
### Puoluevaltuuston valitseminen {-}
Puoluevaltuusto
---------------
Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä piiriyhdistysten esittämät jäsenet ja varajäsenet.
### Puoluevaltuuston valitseminen
Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat
puheenjohtaja, 5-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä
piiriyhdistysten valitsemat jäsenet ja varajäsenet. Jokaisella
piiriyhdistyksellä on oikeus valita yksi varsinainen puoluevaltuuston jäsen ja
enintään 2 henkilökohtaista varajäsentä.
Puoluevaltuuston toimikausi on 2 kalenterivuotta.
Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä,
jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Jokaisella piiriyhdistyksellä on yhden varsinaisen puoluevaltuuston jäsenen ja hänen enintään 2 henkilökohtaisen varajäsentensä kiintiöedustus puoluevaltuustossa. Edustajat valitaan piiriyhdistyksen esityksestä puoluekokouksessa.
Piiriyhdistyksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan
piiriyhdistyksen valitseman varsinaisen jäsenen tilalle piiriyhdistyksen
määräämässä järjestyksessä.
Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.
Piiriyhdistys valitsee tai erottaa sille kuuluvat puoluevaltuuston varsinaisen
jäsen ja varajäsenet oman päätöksensä mukaan; niiden toimikauden pituus on
kuitenkin enintään kaksi vuotta. Piiriyhdistyksen on ilmoitettava tapahtuneesta
puoluevaltuuston jäsenen tai varajäsenten vaalista tai erottamisesta
välittömästi puolueen hallitukselle ja puoluevaltuuston puheenjohtajalle.
Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia
ainoastaan yhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen ei voi toimia puoluevaltuuston
puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä.
Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto
voidaan yhdistyksen kokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää
uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
loppuajaksi.
### Puoluevaltuuston tehtävät {-}
Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys voi sallia, että puoluevaltuuston jäsenet
voidaan valita, vaihtaa tai erottaa kokouksen sijaan myös sähköisessä
jäsenäänestyksessä. Mitä säännöissä puoluekokouksen valitsemista
puoluevaltuuston jäsenistä säädetään, soveltuu myös sähköisessä
jäsenäänestyksessä valittuihin puoluevaltuuston jäseniin.
### Puoluevaltuuston tehtävät
Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:
1. seurata puoluehallituksen toimintaa ja [@sec:jäsenoikeudet]:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
2. hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja puolueen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä,
3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta,
4. tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle,
5. selvittää jäsenistön mielipide esimerkiksi jäsenkyselyn tai neuvoa-antavan jäsenäänestyksen avulla.
- seurata hallituksen toimintaa ja 20 a §:ssä tarkoitettujen jäsenten
osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista
- hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja yhdistyksen poliittisen
toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä
- päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai
kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun
omaisuuden luovuttamisesta
- tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle ja hallitukselle.
Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:
1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö,
1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
2. valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai
tilintarkastusyhteisö
3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.
### Puoluevaltuuston koolle kutsuminen {-}
### Puoluevaltuuston koolle kutsuminen
Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan,
kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilintarkastajat valitaan,
tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään puoluevaltuuston
kokouksessa heinä-elokuussa.
Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan, vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa.
Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa
etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto
tai sen puheenjohtaja.
Tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä-elokuussa.
Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin
päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus
puoluevaltuuston jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii.
Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen tehdään erillisessä kokouksessa heinä-joulukuussa.
Jollei puoluevaltuuston työjärjestyksessä muuten määrätä,
Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja. Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
- puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä
- äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä
- äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja
varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen
kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston
kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
### Puoluevaltuuston päätöksenteko {-}
Välimieslautakunta
-------------------
Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen
jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä.
Puolueella on välimieslautakunta. Välimieslautakunnalla on 37 jäsentä, jotka
valitaan puoluekokouksessa tai sähköisessä jäsenäänestyksessä.
Välimieslautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan hallituksen tai
puoluevaltuuston jäseninä.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Välimieslautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
## Sovittelulautakunta
Välimieslautakunnan jäsen tai koko välimieslautakunta voidaan puoluekokouksessa
tai sähköisessä jäsenäänestyksessä vaihtaa, erottaa, tai välimieslautakuntaa
täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden
loppuajaksi.
Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3-7 jäsentä, jotka valitaan puoluekokouksessa.
Välimieslautakunnan tehtävänä on:
- ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
- tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa,
- päättää jäsenten erottamisesta puolueesta.
Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen tai puoluevaltuuston jäseninä.
Välimieslautakunnan toimintaa ohjaavat puolueen välimiesmenettelysäännöt ja
välimieslautakunnan työjärjestys.
Sovittelulautakunta ei ole arvojärjestyksessä puoluehallituksen eikä -valtuuston ylä- tai alapuolella.
Piiriyhdistykset
---------------------
Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.
Sovittelulautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.
Sovittelulautakunnan tehtävänä on:
1. ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
2. tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa.
Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat nämä säännöt, puolueen sovittelumenettelykäytännöt ja sovittelulautakunnan työjärjestys.
## Piiriyhdistykset
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri tai niiden yhdistelmä. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen
Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.
Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity
yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen
varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen
asuinpaikkansa mukaan.
### Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta {-}
### Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta
Piiriyhdistyksen tehtävänä on:
1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta,
4. esittää edustaja puoluevaltuustoon,
5. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.
2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi
ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta
vaalipiirissä
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata
puolueen kuntavaalikampanjasta
4. hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.
## Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin
---------------------------------
Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin määrätään tarkemmin vaalilaissa.
Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin,
europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista
mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin ohjaa ehdokasasettelujärjestys.
Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.
## Vaalin toteuttaminen
Vaalin toteuttaminen
-------------------------
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vainyksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
Jollei puolueen kokous- ja äänestysjärjestys toisin määrää, vaalit toteutetaan
seuraavasti.
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan
kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan
ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan
toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun
täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.
Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen
siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun
suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta
äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.
Äänet lasketaan seuraavasti:
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa
ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu,
karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään
äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.
Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus,
ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen
toteuttamista.
## Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenistön veto-oikeus
----------------------
Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Minkä tahansa puolueen toimielimen päätös voidaan perua jäsenäänestyksessä,
mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta on esitetty pätevä
jäsenaloite, joka päätöksen perumisen vaatii; jäsenäänestys perumisesta on
sitten järjestettävä viipymättä. Haastetun päätöksen täytäntöönpano
keskeytetään, kunnes jäsenäänestyksen tulos on julistettu.
Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut. Puoluehallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen sovittelulautakunnan käsiteltäväksi; valitus erottamispäätöksestä tulee tällöin tehdä sovittelulautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun puoluehallitus on jäsenelle erottamispäätöksestä ilmoittanut.
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
------------------------------------
Mikäli jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, erottamisesta päättää päättää puoluekokous sovittelulautakunnan tai puoluevaltuuston esityksestä taikka pätevän jäsenaloitteen johdosta.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti
hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen
kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Välimieslautakunta voi hallituksen esityksellä erottaa jäsenen yhdistyksestä,
jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt
täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa
haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai maineelle. Tästä erottamisesta päättää
välimiesvaltakunta hallituksen tai puoluevaltuuston esityksestä.
Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.
## Liittymis- ja jäsenmaksu
Liittymis- ja jäsenmaksu
----------------------------
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja
vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen
puoluevaltuusto.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi
jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.
## Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
----------------------------------------------------
Päätös sääntöjen tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta.
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai
yhdistyksen purkamisesta.
Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen
edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen
tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
## Siirtymäsäännökset
Siirtymäsäännökset
------------------
Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 17.11.2018 syyskokouksen hyväksymän sääntöjen version mukaan.
Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta
kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 25.9.2020
voimassa olevien sääntöjen mukaan.

View File

@ -1,13 +0,0 @@
---
title: "Piraattipuolueen säännöt"
shift-heading-level-by: -1
numbersections: true
secPrefix: ""
numberSections: true
sectionsDepth: -1
linkReferences: true
secHeaderDelim: ' § '
secHeaderTemplate: '$$i$$ § $$t$$'
secPrefixTemplate: '$$i$$ §'
lang: fi
---

View File

@ -1,14 +0,0 @@
---
title: "Piraattipuolueen säännöt"
shift-heading-level-by: -1
numbersections: true
lang: fi
fontfamily: palatino
header-includes:
- \renewcommand{\thesection}{\arabic{section}~§}
secPrefix: ""
#numberSections: true
sectionsDepth: -1
linkReferences: true
#secHeaderDelim: ' § '
---

View File

@ -1,13 +0,0 @@
---
title: "Piraattipuolueen säännöt"
shift-heading-level-by: -1
numbersections: true
fontfamily: palatino
#header-includes:
# - \renewcommand{\thesection}{\arabic{section}~§}
secPrefix: ""
numberSections: true
sectionsDepth: -1
linkReferences: true
secHeaderDelim: ' § '
---